Onko tehty tutkimusta

luettavaa.
vain joka neljäs uskoo helvettiin, n. joka kolmas paholaisen olemassaoloon. 78% pitää itseään luterilaisena, kuitenkin vain 45 % pitää itseään uskovaisena.
Gallup Ecclesiastica ja Monitor-tutkimusten mukaan vuonna 2000 vain 39 % uskoo jumalaan, kuten kirkko opettaa, 31 % eri tavalla kuin kirkko opettaa, loput agnostikkoja, ateisteja tai haluttomia ottamaan kantaa.
78% kaikesta huolimatta pitää itseään luterilaisena. Luterilaisuus onkin siis kulttuuri-ilmiö ja identiteettikysymys ei uskonnollinen koti.

Usko muuttuu iän myötä

Eri ikäisten työntekijöiden uskonnollisuus on luonteeltaan erilaista ja usko muuttuu iän ja elämänkokemusten myötä. Nuorille työntekijöille on ominaista vakaa – ja usein myös kyseenalaistamaton – sitoutuminen uskoon. Myöhemmässä elämänvaiheessa nuoruuden uskoa kuvaillaan tyypillisesti mustavalkoisena, lakihenkisenä, opillisesti painottuneena ja ankarana.

p.p kirjoitti:

luettavaa.
vain joka neljäs uskoo helvettiin, n. joka kolmas paholaisen olemassaoloon. 78% pitää itseään luterilaisena, kuitenkin vain 45 % pitää itseään uskovaisena.
Gallup Ecclesiastica ja Monitor-tutkimusten mukaan vuonna 2000 vain 39 % uskoo jumalaan, kuten kirkko opettaa, 31 % eri tavalla kuin kirkko opettaa, loput agnostikkoja, ateisteja tai haluttomia ottamaan kantaa.
78% kaikesta huolimatta pitää itseään luterilaisena. Luterilaisuus onkin siis kulttuuri-ilmiö ja identiteettikysymys ei uskonnollinen koti.

suuresti ärsyttänyt noissa kysymyksissä juuri tuo kohta "uskon, mutta eri tavalla kuin kirkko opettaa". Pakko on kysyä, että miten kirkko sitten opettaa? Aika monella se kirkon opetus on ihan hakusessa, kovasti vain luullaan että tätä se on.

Muuten, kirkon tutkimuskeskuksen sivuilta löytyy tietoa myös World Values-tutkimuksesta joka on tehty niin ikään vuonna 2000. Sen mukaan:

>> (61 %) suomalaisesta pitää itseään uskonnollisena ihmisenä. Vakaumuksellisia ateisteja suomalaisista on vain 3 %. Ei-uskonnollisena itseään pitää neljännes suomalaisista. Puolet (51 %) suomalaisista kokee saavansa uskonnosta apua ja voimaa.

Neljä viidestä (74 %) suomalaisesta sanoo uskovansa jollain tavoin Jumalan olemassaoloon. Kuitenkin vain joka viidennen (21 %) suomalaisen elämässä Jumalalla on erittäin tärkeä merkitys. Niitä joille Jumala on merkityksetön, on lähes yhtä paljon (18 %) (4) . Puolet suomalaisista (49 %) pitää Jumalaa persoonallisena ja uskoo yhteen Jumalaan. Suomessa on yhteen Jumalaan uskovia suhteellisesti enemmän kuin Euroopassa keskimäärin ja selvästi enemmän kuin naapurimaissa Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Noin joka kolmas (31 %) suomalainen uskoo yhden Jumalan asemesta jonkinlaiseen Henkeen tai elämänvoimaan. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi sijoittuu näin uskovien määrässä keskivaiheille.

Lähes puolet suomalaisista uskoo kuolemanjälkeiseen elämään. Taivaaseen uskovien osuus on jonkin verran suurempi, mutta vain joka neljäs uskoo helvetin olemassaoloon. Näin ollen suomalaisten käsityksiin kuolemanjälkeisestä elämästä kuuluu melko harvoin kristillisen käsityksen mukaisesti sekä taivas että helvetti. Jälleensyntymiseen uskoo 15 % suomalaisista.

Usko paholaisen olemassaoloon on suhteellisen harvinaista, siihen uskoo joka kolmas (33 %). Enkeleihin uskoo joka toinen suomalainen. >>

p.p kirjoitti:

luettavaa.
vain joka neljäs uskoo helvettiin, n. joka kolmas paholaisen olemassaoloon. 78% pitää itseään luterilaisena, kuitenkin vain 45 % pitää itseään uskovaisena.
Gallup Ecclesiastica ja Monitor-tutkimusten mukaan vuonna 2000 vain 39 % uskoo jumalaan, kuten kirkko opettaa, 31 % eri tavalla kuin kirkko opettaa, loput agnostikkoja, ateisteja tai haluttomia ottamaan kantaa.
78% kaikesta huolimatta pitää itseään luterilaisena. Luterilaisuus onkin siis kulttuuri-ilmiö ja identiteettikysymys ei uskonnollinen koti.

tutkimus "ihmeparantumisista".

Matti.A.Miettisen väitöskirja vuodelta 1989.
Aineisto kerättiin Helluntaiherätyksen parannuskokouksista v.1980.
Otos oli 611 henkeä joista 1/4 osa miehiä.
Tutkitut ilmoittivat yhteensä 1403 parantumiseen liittyvää uskonnollista kokemusta, joista 60% myönteisiä.
Lopuissa toive ei täyttynyt.
Nämä väitetyt ihmeparantumiset tutkittiin mahdollisimman tarkkaan.
Yhdestäkään ei löytynyt lääketieteellisesti mitään ihmettä.

p.p kirjoitti:

luettavaa.
vain joka neljäs uskoo helvettiin, n. joka kolmas paholaisen olemassaoloon. 78% pitää itseään luterilaisena, kuitenkin vain 45 % pitää itseään uskovaisena.
Gallup Ecclesiastica ja Monitor-tutkimusten mukaan vuonna 2000 vain 39 % uskoo jumalaan, kuten kirkko opettaa, 31 % eri tavalla kuin kirkko opettaa, loput agnostikkoja, ateisteja tai haluttomia ottamaan kantaa.
78% kaikesta huolimatta pitää itseään luterilaisena. Luterilaisuus onkin siis kulttuuri-ilmiö ja identiteettikysymys ei uskonnollinen koti.

tutkimus "ihmeparantumisista".

Matti.A.Miettisen väitöskirja vuodelta 1989.
Aineisto kerättiin Helluntaiherätyksen parannuskokouksista v.1980.
Otos oli 611 henkeä joista 1/4 osa miehiä.
Tutkitut ilmoittivat yhteensä 1403 parantumiseen liittyvää uskonnollista kokemusta, joista 60% myönteisiä.
Lopuissa toive ei täyttynyt.
Nämä väitetyt ihmeparantumiset tutkittiin mahdollisimman tarkkaan.
Yhdestäkään ei löytynyt lääketieteellisesti mitään ihmettä.

.....

p.p kirjoitti:

Usko muuttuu iän myötä

Eri ikäisten työntekijöiden uskonnollisuus on luonteeltaan erilaista ja usko muuttuu iän ja elämänkokemusten myötä. Nuorille työntekijöille on ominaista vakaa – ja usein myös kyseenalaistamaton – sitoutuminen uskoon. Myöhemmässä elämänvaiheessa nuoruuden uskoa kuvaillaan tyypillisesti mustavalkoisena, lakihenkisenä, opillisesti painottuneena ja ankarana.

osa siitä Kati Niemelän tekemästä tutkimuksesta, josta kohistiin alkuvuodesta. Tavallaan ihan ymmärrettävä ja looginen lopputulos, nuorethan nyt ovat muissakin asioissa yleensä ehdottomampia kuin vanhemmat, miksei siis myös uskossa.

kaikentietävä(?) kirjoitti:

osa siitä Kati Niemelän tekemästä tutkimuksesta, josta kohistiin alkuvuodesta. Tavallaan ihan ymmärrettävä ja looginen lopputulos, nuorethan nyt ovat muissakin asioissa yleensä ehdottomampia kuin vanhemmat, miksei siis myös uskossa.

kyse oli Niemelän tutkimuksesta. Näkyy puolin ja toisin tälläkin palstalla. Ihmetyttää nuo prosentit, kun niistä voi vetää vaikka minkälaisia johtopäätöksiä. Minusta tuntuu, että ihmisillä ei ole ollut selkeää käsitystä siitä, mitä kysyttiin.