Pakkoruotsikeskustelu radio Vegassa 26.10.2010:
Ruotsinkielisessä radio Vegassa oli äsken keskustelu siitä kielipoliittisesta keskustelusta, jota käydään paraikaa mediassa suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä.
Kävi selväksi se seikka,että suomenkieliset ja ruotsinkieliset puhuvat toistensa ohi. Että ruotsinkieliset ovat rekrytoineet suomenkielistä,lähinnä sdp -eliittiä vakuuttelemaan suomenkielisille, että pakkoruotsi on hyvä asia, mutta että suomenkieliset eivät ole tätä nielleet, koska suomenkieliset eivät halua ottaa vastaan käskyjä oppia pakkokieltä ylhäältä käsin.
Timo P Huhtinen,Lipposen käskyä noudattanut, kaksikielisen identiteetin itselleen ottanut. esittää siksi, että houkutushunajan pitäisi maistua paremmalta sen pakon maustamiseksi, että pakkoruotsin kitkerä maku saataisiin peitettyä. Hän perää parempia perustelua pakkoruotsille, jotain ”ihanteellista”…Myntti luottaa Victoriaan, jonka hän uskoo Lahdessa hurmaavan sekä tytöt että pojat……
Tässä simultaanitulkkaus keskustelusta:
Keskustelijat: Timo P Huhtinen, joka arvostelee, että ruotsinkieliset vaativat ylhäältä suomenkielisiä suhtautumaan positiivisesti pakkoruotsiin. Hänestä se ei toimi, vaan ruotsinkielisten pitää alkaa nähdä, miten suomenkieliset itse ajattelevat, ja sitä kautta saada heidät omista lähtökohdistaan käsin sitoutumaan pakkoruotsiin. Markus Österlund on Folktingetin PR-mies, kokoustanut äskettäin Martti Ahtisaaren kanssa. Kenneth Myntti Vasabaladetin päätoimittaja, joka äsken julkaisi kirjan, jossa kauhistelee nykyistä kielikeskustelua ja haluaa ilmeisesti oman valtionkin ruotsinkielisille, jos suomenkieliset eivät kohta ala suostumaan pakkoruotsiin.
”Toimittaja: Miksi ruotsin vastustus lisääntyy Suomessa? Esim. Itä-Suomessa halutaan vaihtaa jopa venäjään ja kunnanjohtajat haluavat pakkoruotsin pois.
Huhtinen: (kirjoitti HBL:ään yleisönosastokirjoituksen, jossa arvostelee kielikeskustelua ohi puhumisesta.): Olen itse oppinut ruotsin koulussa ja nyt olen 2-kielinen, minusta suomenruotsalaiset ovat epäonnistuneet .Tarvitsemme uusi aloitteita perustelemaan ruotsin olemassaoloa .
Toim.: Siis jauhammeko paikallamme, toistamme samoja perusteta, kun keskustelussa perustelemme ruotsin kielen tärkeyttä suomenkielisille?
Huhtinen: Vanhat perusteet eivät mene perille suomenkielisille, ne eivät riitä,TV-keskusteluissa puhutaan ohi toistensa. Erityisasema nousee esiin suomenkielisessä keskustelussa,heidän mukaansa ruotsilla on epäoikeudenmukaisesti erityisasema.. Suomenkielisten käsitys, että ruotsilla on Suomessa erityisasema, se lyö meitä ruotsinkielisiä vastaan.
Toim.: Myntti on kirjoittanut kirjan ”Ruotsin kieli puolustukseen tai intensiivihoitoon”.
Myntti: Rkp ei voi yksistään olla vastuussa, se on liian pieni.
Österlund: Ruotsia pitää markkinoida ja olen iloinen että moni suomenkielinen esim. Ahtisaari on alkanut sitä markkinoimaan Folktingetin työryhmässä. Meillä ei ole erityisasemaa vaan saamme vaatia samaa, silti saamme jonottaa sairaaloihin..
Huhtinen: Minusta suomenruotsalaiset vertaavat kieltään suomen kieleen, että samat oikeudet ja sama asema pitää olla ja sitten piste. Suomenkieliset näkevät ruotsin verrattuna muihin vieraisiin kieliin. Vaikka ruotsilla on vanha asema, on se silti poikkeus suomenkielisten kannalta ajateltuna. Ruotsinkieliset näkevät ruotsin kielen ja asemansa itsestään selvänä, me suomenkieliset näemme sen poikkeuksena. Poikkeus ei koskaan voi olla itsestäänselyys. Siksi puhutaan toisensa ohi. Edes keskustelu ei käynnisty, koska ruotsia pidetään poikkeuksena. Siksi kielikeskustelu on jämähtänyt TV:ssä ja kieliryhmät puhuvat toistensa ohi eikä edistytä.. Meillä suomenkielisillä on toinen näkökanta. Ruotsinkielisten pitäisi puhua järkevämmin, ei kuten nyt. Suomenkieliset näkevät aina eron kielten välillä. Suomen ja ruotsin kieleen suhtaudutaan aina eri tavoin, vaikka ruotsinkieliset näkevät, että ne ovat tasavertaisia. Mutta suomen kieltä ei voida koskaan kyseenalaistaa, mutta ruotsin kieli voidaan.
Österlund: Miten sitten pitäisi argumentoida? Onko meillä vain oikeus olla teidän hyväntahtoisuutenne varassa. Se on pelottavaa. Halonen, Ahtisaari,Lipponen, he haluavat Suomen kaksikielisenä, entä sinä?
H: Haluan minä 2-kielisenä. Tykkään vain että argumentointi ja perustelu olisi oltava parempaa. Esim. Itä-Suomen tilanne. Siitäkeksutellessa ruotisnkieliset sanoivat, että ”Miten voisi sanoa, että toinen kansalliskieli vaihdettaisiin venäjään”, niin päivittelevätt nyt ruotsinkieliset. Mutta suomenkieliseltä kannalta näkokanta on eri, koska sekä ruotsi että venäjä ovat kumpikin vieraita kieliä, joita voidaan käyttää kaupassa. Itä-Suomen venäjäkeskustelu on osoitus siitä, että keskustelu ei toimi suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä.
Myntti: Ruotsin kieli ei ole poikkeus! Huhtisen pitäisi katsoa eilinen Lipposen haastattelu aamulla TV:ssä, jonka mukaan Suomi on ruotsalainen, eikä ole mitään puhdasta suomalaisuutta...."
Ruotsinkielisessä radio Vegassa oli äsken keskustelu siitä kielipoliittisesta keskustelusta, jota käydään paraikaa mediassa suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä.
Kävi selväksi se seikka,että suomenkieliset ja ruotsinkieliset puhuvat toistensa ohi. Että ruotsinkieliset ovat rekrytoineet suomenkielistä,lähinnä sdp -eliittiä vakuuttelemaan suomenkielisille, että pakkoruotsi on hyvä asia, mutta että suomenkieliset eivät ole tätä nielleet, koska suomenkieliset eivät halua ottaa vastaan käskyjä oppia pakkokieltä ylhäältä käsin.
Timo P Huhtinen,Lipposen käskyä noudattanut, kaksikielisen identiteetin itselleen ottanut. esittää siksi, että houkutushunajan pitäisi maistua paremmalta sen pakon maustamiseksi, että pakkoruotsin kitkerä maku saataisiin peitettyä. Hän perää parempia perustelua pakkoruotsille, jotain ”ihanteellista”…Myntti luottaa Victoriaan, jonka hän uskoo Lahdessa hurmaavan sekä tytöt että pojat……
Tässä simultaanitulkkaus keskustelusta:
Keskustelijat: Timo P Huhtinen, joka arvostelee, että ruotsinkieliset vaativat ylhäältä suomenkielisiä suhtautumaan positiivisesti pakkoruotsiin. Hänestä se ei toimi, vaan ruotsinkielisten pitää alkaa nähdä, miten suomenkieliset itse ajattelevat, ja sitä kautta saada heidät omista lähtökohdistaan käsin sitoutumaan pakkoruotsiin. Markus Österlund on Folktingetin PR-mies, kokoustanut äskettäin Martti Ahtisaaren kanssa. Kenneth Myntti Vasabaladetin päätoimittaja, joka äsken julkaisi kirjan, jossa kauhistelee nykyistä kielikeskustelua ja haluaa ilmeisesti oman valtionkin ruotsinkielisille, jos suomenkieliset eivät kohta ala suostumaan pakkoruotsiin.
”Toimittaja: Miksi ruotsin vastustus lisääntyy Suomessa? Esim. Itä-Suomessa halutaan vaihtaa jopa venäjään ja kunnanjohtajat haluavat pakkoruotsin pois.
Huhtinen: (kirjoitti HBL:ään yleisönosastokirjoituksen, jossa arvostelee kielikeskustelua ohi puhumisesta.): Olen itse oppinut ruotsin koulussa ja nyt olen 2-kielinen, minusta suomenruotsalaiset ovat epäonnistuneet .Tarvitsemme uusi aloitteita perustelemaan ruotsin olemassaoloa .
Toim.: Siis jauhammeko paikallamme, toistamme samoja perusteta, kun keskustelussa perustelemme ruotsin kielen tärkeyttä suomenkielisille?
Huhtinen: Vanhat perusteet eivät mene perille suomenkielisille, ne eivät riitä,TV-keskusteluissa puhutaan ohi toistensa. Erityisasema nousee esiin suomenkielisessä keskustelussa,heidän mukaansa ruotsilla on epäoikeudenmukaisesti erityisasema.. Suomenkielisten käsitys, että ruotsilla on Suomessa erityisasema, se lyö meitä ruotsinkielisiä vastaan.
Toim.: Myntti on kirjoittanut kirjan ”Ruotsin kieli puolustukseen tai intensiivihoitoon”.
Myntti: Rkp ei voi yksistään olla vastuussa, se on liian pieni.
Österlund: Ruotsia pitää markkinoida ja olen iloinen että moni suomenkielinen esim. Ahtisaari on alkanut sitä markkinoimaan Folktingetin työryhmässä. Meillä ei ole erityisasemaa vaan saamme vaatia samaa, silti saamme jonottaa sairaaloihin..
Huhtinen: Minusta suomenruotsalaiset vertaavat kieltään suomen kieleen, että samat oikeudet ja sama asema pitää olla ja sitten piste. Suomenkieliset näkevät ruotsin verrattuna muihin vieraisiin kieliin. Vaikka ruotsilla on vanha asema, on se silti poikkeus suomenkielisten kannalta ajateltuna. Ruotsinkieliset näkevät ruotsin kielen ja asemansa itsestään selvänä, me suomenkieliset näemme sen poikkeuksena. Poikkeus ei koskaan voi olla itsestäänselyys. Siksi puhutaan toisensa ohi. Edes keskustelu ei käynnisty, koska ruotsia pidetään poikkeuksena. Siksi kielikeskustelu on jämähtänyt TV:ssä ja kieliryhmät puhuvat toistensa ohi eikä edistytä.. Meillä suomenkielisillä on toinen näkökanta. Ruotsinkielisten pitäisi puhua järkevämmin, ei kuten nyt. Suomenkieliset näkevät aina eron kielten välillä. Suomen ja ruotsin kieleen suhtaudutaan aina eri tavoin, vaikka ruotsinkieliset näkevät, että ne ovat tasavertaisia. Mutta suomen kieltä ei voida koskaan kyseenalaistaa, mutta ruotsin kieli voidaan.
Österlund: Miten sitten pitäisi argumentoida? Onko meillä vain oikeus olla teidän hyväntahtoisuutenne varassa. Se on pelottavaa. Halonen, Ahtisaari,Lipponen, he haluavat Suomen kaksikielisenä, entä sinä?
H: Haluan minä 2-kielisenä. Tykkään vain että argumentointi ja perustelu olisi oltava parempaa. Esim. Itä-Suomen tilanne. Siitäkeksutellessa ruotisnkieliset sanoivat, että ”Miten voisi sanoa, että toinen kansalliskieli vaihdettaisiin venäjään”, niin päivittelevätt nyt ruotsinkieliset. Mutta suomenkieliseltä kannalta näkokanta on eri, koska sekä ruotsi että venäjä ovat kumpikin vieraita kieliä, joita voidaan käyttää kaupassa. Itä-Suomen venäjäkeskustelu on osoitus siitä, että keskustelu ei toimi suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä.
Myntti: Ruotsin kieli ei ole poikkeus! Huhtisen pitäisi katsoa eilinen Lipposen haastattelu aamulla TV:ssä, jonka mukaan Suomi on ruotsalainen, eikä ole mitään puhdasta suomalaisuutta...."
Vastaukset 4
Vanhimmat
"...Myntti: Ruotsin kieli ei ole poikkeus! Huhtisen pitäisi katsoa eilinen Lipposen haastattelu aamulla TV:ssä, jonka mukaan Suomi on ruotsalainen, eikä ole mitään puhdasta suomalaisuutta.
Toim.: Aina tuodaan Lipponen, Ahtisaari, Halonen esiin puolustamaan ja todistelemaan auktoriteetteina, suomenkielisille todistamaan ruotsin kielen tarpeellisuudesta. Huhtisen mielestä siis pitäisi saada suomenkielisten itse nähdä ja havaita, että onko siis mitään oikeita perusteita eikä se että tuodaan vain esiin johtavia suomenkielisiä, jotka määräävät heitä pitämään ruotsia hyödyllisenä.
Österlund: Perustuslaki voidaan muuttaa, vaikka nyt enemmistö onkin kaksikielisyyden säilymisen kannalla. Monikielisyyttä pidetään vielä positiivisena, 50% katsoo, että ruotsia tarvitaan. On etuja, jotka puhuvat ruotsin puolesta, Svenska.nu ym… Monissa kouluissa ruotsia ihan opitaan hyvin. Kunnanjohtajat haluavat poistaa pakkoruotsin mutta opettajat eivät.
Toim: On monia projekteja menossa.
Huhtinen: Nyt keskusteluissa todistettu ruotsin kielen hyöty ei riitä suomenkielisille. Suomenkieliset eivät ole vakuuttuneita, vaan pitävät ruotsin kieltä pakkona, ylhäältä määrättynä. He eivät ole vakuuttuneita ruotsin kielen hyödystä. He kysyvät sen sijaan, onko jokin muu hyödyllisempää. Minusta henkilökohtaisesti ruotsi ei ole poikkeus, mutta moni kokee sen poikkeuksena. Tarvitaan suomenkielisille parempia perusteita, nykyisiä he eivät hyväksy. Olisi oltava jokin tapa ideaalistaa, ihainteestaa ruotsin kieli. Se on nyt pakkoruotsia, koska heidät pakotetaan. Suomenkieliset pitäisi saada tekemään se vapaaehtoisesti. Me suomenkielset, jotka osaamme ruotsia, emme esitä olevamme suomenruotsalaisia, mutta… Jos kuuntelee esim. tv-keskusteluja, kuulee, että on kyse pakosta, suomenruotsalainen eliitti sanoo ylhäältä, miten pitää tehdä. Ruotsinkieliset keskustelijat sanovat: ”Suomenkieliset ovat laiskoja, eivät ymmärrä omaa parastaan” .Tämä ei ole hyvä tapa vakuuttaa suomenkielisiä, se ei johda toivottuun tulokseen.
Österlund: Huhtinen on oikeassa, että ruotsi pitää tehdä houkuttelevaksi, esim. kielikylvyissä.
Toim:Karjalassakin?
Österlund: Ei siellä, mutta esim. Lahdessa, nyt kun Victoria tulee sinne, hän voisi ehkä.. Huhtinen, laitat syyn suomenruotsalaisten niskoille, ja että maan eliitti vaatii pakkorutosia, mutta meillä on Kanada, on Irlanti, jossa koko eliitti vaatii toista kieltä. On väärä luulo, että me 5 % voisimme vaatia täällä sitä. Toivon poliittista vastuuta kaksikielisen Suomen pitämiseksi.
Myntti: Ruotsin kieli kyseenalaistetaan, koska on globalisaatio. Pohjolassa Suomi voi mennä vikaan tässä. Emme voi EU:ssa yksin paljon, Pohjolasta täytyy saada tukea meille, Kreikka on opetus, ei pidä tulla samanlaiseksi. Jos Suomi tulisi suomenkieliseksi, eristyisi se koko Pohjolasta sellaiseksi. Kreikaksi. Suomenkielisen eliitin kannaotot ovat tärkeitä.
Toim.: Pallo tuli sulle takaisin, Huhtinen, tai siis suomenkielisille.
Huhtinen: En ole ainoa, joka tukee kaksikielisyyttä, mutta sanoin vain että se on tehtävä siten, että on ajateltava, ettemme hävitä omaa näkemystämme, sama maali, eri keinot, omilla ehdoillamme on meidän toimittava. Ilman suomenkielisten tukea ei ruotsi pysy, aloitteiden on tultava Ruotsalaissuomesta. Se on suomenruotsalaisten asia. Me suomenkieliset voimme antaa tukea.
Toim: Voitko antaa konkreettisen esimerkin? Mitä voi tehdä paremmin?
Huhtinen: Painottaisin konkreettisten toimenpideiden tärkeyttä,…hmmm. olen suomenkielinen, opin koulussa ruotsia. Vähän kontakteja. Ruotsi on tullut osaksi identiteettiäni ja olen ylpeä siitä, vaikea selittää, mutta tarvitsisimme jotain ihanteellista yhteenliittämistä, ei vain hyötyä, tuntijakoa ja milloin aletaan koulussa ym.Ylioppilaskirjoitusten pakkoruotsin poisto oli katastrofi, sillä oli suuri symbolinen arvo. Pitäisi olla mahdollisuuksia käyttää kieltä.
Österlund: Tämä on hyvä alku tämä keskustelu.On hauskaa että olet ottanut ruotsinkielisen identiteetin.Tule meille Folktingetiin töihin.
Toimittaja.: Saatte hoitaa työhonottokeskustelunne myöhemmin.
Huhtinen: Minulla ollut enemmän kontakteja Ruotsiin kuin suomenruotsalaisiin. Ohipuhumisen on loputtava ja aloitettava puhumaan suomenkielisten tasalta, ei puhua ylhäältä, ei antaa sieltä ohjeita suomenkielisille.
Myntti: Yhä harvemmilla on ruotsinkielisyys identiteetissään. Monissa kunnissa ruotsi tulee vasta 7:llä luokalla. Vesitettyä, paha. Suomenkieliset eivät lue kieliä.
Huhtinen: Pakollinen opetus on tärkein tukitoimi, jonka ruotsinkielisen saavat. Jos se poistuu, loppuu kaksikielisyys siihen.
Österlund: Ahtisaari sanoo aina kokouksissamme, että hän haluaa, että hänen kanssaan puhutaan ruotsia. Se on tärkeää, kieli on kansalliskieli, mutta…
Toim.:On siis loydettävä keinoja.”
Suomi-brändi ei saa yllättää
Torstai 22.7.2010, Kauppalehti, Debatti, sivu 13
Kauppalehti otti 13.7. pääkirjoituksessaan kantaa Suomen maabrändin rakentamisen vaikeuteen.
Perustellusti esiin nostettujen huomioiden lisäksi artikkelin kirjoittaja havainnollisti tahtomattaan kahta oleellista periaatetta. Ne kiteytyvät artikkelin lopussa annettuihin tunnuslause-ehdotuksiin. Ensimmäinen ehdotus oli "Freshing Finland". Se on täysin käsittämätöntä englantia.
Opetus on, että hyväkin brändi on viestittävä vastaanottajalle ymmärrettävällä tavalla.
Toinen ehdotus oli "Finland surprises".
Mielestäni hyvän brändin perusominaisuuksiin kuuluu päinvastoin juuri se, ettei se aiheuta yllätyksiä. Vastaanottajalle pitäisi pystyä kertomaan, mitä brändi lupaa, ja hänen pitäisi voida luottaa siihen lupaukseen.
Eräät automerkit ovat hiljattain antaneet hyvän esimerkin siitä, kuinka huonosti yllätykset sopivat brändiin.
viestinnän konsultti
Timo P. Huhtinen
Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia. Missään kohtaa perustuslakia ei ole todettu,että:
-suomenkielisen velvollisuus olisi puhua tai osata ruotsia
-suomenkielisen velvollisuus olisi opiskella ruotsia.
Perustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.
Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen. Tai tietämättömyys!
Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).
Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten,olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.
Suomenkin solmimat kv. ihmisoikeussopimukset kieltävät valtiota pakolla muuttamasta kansalaisten identiteettiä. Pakkoruotsi voitaisiin jopa tulkita ihmisoikeusrikokseksi jos juristeriaa halutaan harjoittaa.
Luulin kyseessä olevan väittely, mutta eihän kukaan ollut pakkoruotsin vastustajana. Pitihän tuokin arvata.
Surusvekot "keskustelemassa" keskenään ja vahvistamassa heikoilla olevaa vakaumustaan....