Olettekos ajatelleet että surkastuman perimästä häviäminen vaatii myös onnekkaan sattumanvaraisen muutoksen genomissa? Surkastumiseenkaan ei riitä se että saisin jonkin uuden ominaisuuden, jonka vuoksi tämä vanha kävisi tarpeettomaksi, jollei uusi muutos suoraan kohdistuisi juuri kyseiseen geeniin.
Genomissa vaaditaan muutoksia myös silloin kun periytyvä surkastuma ilmaantuisi jälkikasvulle jotenkin poikkeavasti surkastuneena, esimerkkinä tarpeettomaksi käyneen hännän typistyminen. Ominaisuudet säilyvät perimässä vaikka niitä ei käytettäisikään, jos niistä ei ole haittaa, eikä niitä perimästä poisteta, käsi tottakai kuihtuu, mutta ei häviä eikä lyhene, jos sitä ei käytä. Eikä surkastunut käsi aiheuta jälkikasvulle samaa vaivaa.
Ei sotketa nyt tätä hankittua surkastumaa ollenkaan tähän geneettiseen surkastumaan, koska hankitut ominaisuudet eivät periydy. Eivät ne mene geeneihin.
Siis: hännän häviäminen ihmiseltä ei ole mahdollistunut siten vuoksi että se olisi käynyt tarpeettomaksi meille, vaan sen on myös pitänyt hävitä sattumanvaraisen mutaation tuloksena, koska tuskin siitä olisi meillekään harmia ollut.
Tältä pohjalta luonnossa on mielestäni liian vähän tällaisia selviä harmittomia surkastumia kun pidetään mielessä evoluution oletettu valtava kehityskulku, jonka tuloksena lajien olisi pitänyt syntyä.
Onnekkaita sattumia vaaditaan niin paljon...
Genomissa vaaditaan muutoksia myös silloin kun periytyvä surkastuma ilmaantuisi jälkikasvulle jotenkin poikkeavasti surkastuneena, esimerkkinä tarpeettomaksi käyneen hännän typistyminen. Ominaisuudet säilyvät perimässä vaikka niitä ei käytettäisikään, jos niistä ei ole haittaa, eikä niitä perimästä poisteta, käsi tottakai kuihtuu, mutta ei häviä eikä lyhene, jos sitä ei käytä. Eikä surkastunut käsi aiheuta jälkikasvulle samaa vaivaa.
Ei sotketa nyt tätä hankittua surkastumaa ollenkaan tähän geneettiseen surkastumaan, koska hankitut ominaisuudet eivät periydy. Eivät ne mene geeneihin.
Siis: hännän häviäminen ihmiseltä ei ole mahdollistunut siten vuoksi että se olisi käynyt tarpeettomaksi meille, vaan sen on myös pitänyt hävitä sattumanvaraisen mutaation tuloksena, koska tuskin siitä olisi meillekään harmia ollut.
Tältä pohjalta luonnossa on mielestäni liian vähän tällaisia selviä harmittomia surkastumia kun pidetään mielessä evoluution oletettu valtava kehityskulku, jonka tuloksena lajien olisi pitänyt syntyä.
Onnekkaita sattumia vaaditaan niin paljon...
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Tarpeettoman elimen kasvattamiseen tarvitaan energiaa, ja mikäli se ei maksa tätä energiankulutusta takaisin parantamalla elinkelpoisuutta, tämä "harmiton" elin on taakka, ja sen poistuminen parantaa elinkelpoisuutta."
-En millään jaksa uskoa että esim. häntä, tai turkki olisivat hirveästi energiaa syöneet, ja näin ihmislajilla poistuneet luonnonvalinnan kautta.
Muitakin esimerkkejä on...
"-En millään jaksa uskoa että esim. häntä, tai turkki olisivat hirveästi energiaa syöneet, ja näin ihmislajilla poistuneet luonnonvalinnan kautta."
että turkista ja hännästä on ollut myös muuta haittaa kuin vain pelkkä energian kulutus?
...haittaa?
Jätit vastauksesi hieman kesken.
Vai haluatko pitää hullua jännityksessä?
Kissoilla esiintyy nk. manx-mutaatiota jonka seurauksena häntä jää kehittymättä ja jää hieman ihmisen häntäluuta muistuttavaksi nöpökäksi. Siis vain yksi varsin mitättömän oloinen muutos riittää. Niin kauan kuin hännällisyys tai hännättömyys on yhdentekevää, kumpikin geenivariantti leviää vapaasti populaatiossa. Ei tarvitse kuvitella kummoistakaan nälkävuotta, kun pitkän hännän lihasten ja luiden kasvattamiseen tarvittaville ravintoaineille olisi käyttöä tärkeämmissäkin kohteissa, ja hännän kautta pois säteilevä lämpö ja sen liikuttelemiseen menevä energia jättävät hännälliset huonompaan kilpailutilanteeseen kun lauman arvojärjestyksestä tapellaan.
Häntä ei muuten ole kadonnut ihmiseltä, vaan ihmisen ja gibbonin yhteiseltä esimuodolta, sillä yhdelläkään ihmisapinalla ei ole häntää. Jos hännän katoamiselle pitää hakea syitä, on ensin katseltava näitä esimuotoja ja mietittävä miksi hännästä tuli niille tarpeeton.
Ihmisapinoilla ei myöskään ole nisäkkäille tyypillistä turkkia, vaan siitä puuttuu kokonaan aluskarva. Esimerkiksi orankeja ja kääpiösimpansseja katsellessa huomaa ettei näilläkään lajeilla kummoista karvapeitettä ole. Ihmisellä on muistaakseni suunnileen yhtä paljon ihokarvoja kuin simpanssillakin, ero on vain pituudessa. Syyksi ihmisen karvoituksen heikkenemiselle on esitetty hikoilujäähdytyksen tehostamista. Kesähelteillä töitä tehneet tietävät kyllä miten vähän ihoa jäähdyttää karvoituksen päähän liistraava hiki. Hiukset olivat päässä kuitenkin tarpeen "aurinkohattuna", koska aivoja oli edelleen suojattava suoraan ylhäältäpäin paistavalta auringolta.
Sellaista surkastumista,jota ajat takaa,ei ole
aukottomasti pystytty todistamaan,ei edes sitä
joillakin vesi/maa käärme lajeilla esiintynyttä niinkutsuttua raajojen surkastumista.
Fossiilikerrostumat eivät muodosta maailmanlaajuista katkeamatonta jatkumoa maailman alusta nykypäivään. Aukkoja tulee aina olemaan, koska mitään muuta mahdollisuutta ei ole. Maailma on epätäydellinen paikka. Capice?
Ja se mitä ei voida todistaa aukottomasti,jää vain pelkäksi arvelukseksi,ounasteluksi,isoksi ihmettelyksi ja ehkä vain osittain todeksi.