Voltaire ja Raamattu

kommunismin aikaisesta Romaniasta. Oli perhe jossa vanhemmat olivat Jeesukseen uskovia, mikä oli vaarallistakin siihen aikaan Romaniassa ja heillä oli poika joka oli alakouluikäinen ja myöskin hän uskoi Jeesukseen ja hän aina puhui Jeesus-lapsesta koulussa kavereilleen ja myöskin opettajan korviin tuli tieto pojan puheista. Opettaja oli hyvin jumalanvastainen ja pilkkasi Raamatun Jumalaa sekä Jeesus-lasta että poikaa. No, opettaja keksi eräänä päivänä luokkahuoneessa kaikkien lasten edessä mielestään oivan keinon millä osoittaa että sellaista kuin Jeesus-lasta ei ole koskaan ollutkaan olemassa, ja hän sanoi pojalle, kutsuttakoon häntä vaikka nimellä Miko, että mene Miko tuonne oven taakse käytävään ja Miko teki työtä käskettyä, sitten opettaja sanoi muille lapsille että kutsutaan Mikoa ja sekä opettaja ja lapset huusivat että, Tule Miko! ja poika tuli sisään, ja opettaja sanoi että katsokaa lapset, koska Miko on olemassa niin kun me kutsuttiin häntä, niin Miko tuli , eikö totta ?, mutta jos me kutsutaan Jeesus-lasta samalla tapaa kuin Mikoa niin jos Jeesus-lapsi on olemassa niin myöskin hän tulee, silloin Miko tajusi että opettaja oli tehnyt hänelle hirveän ansan. Poika ei ensin vähään aikaan tiennyt mitä tehdä mutta sitten hän huusi kovaan ääneen. Tule Jeesus-lapsi!, ja muutkin lapset innostuivat ja huusivat kuorossa: Tule Jeesus-lapsi! Tule Jeesus-lapsi! Opettaja kauhistui lasten huudoista, mutta lapset vaan jatkoivat huutamista yhä kovempaan: Tule Jeesus-lapsi!, silloin ovi avautui ja kirkas n. puoli metriä halkaisijaltaan oleva hohtava pallo tuli luokan sisään ja liikui luokan eteen, ja pallo avautui ja pallon sisällä oli seimi ja seimessä makasi hymyilevä Jeesus-lapsi, ja kaikki lapset hyppivät ja huusivat innoissaan ja iloisena: Kiitos Jeesus-lapsi että tulit!, Kiitos Jeesus-lapsi että tulit! Silloin opettaja juoksi karmeasti huutaen ulos luokasta eikä palannut enää koskaantakaisin kouluun vaan joutui mielisairaalaan, sillä hän oli menettänyt järkensä. Niin, mitä Jeesus sanoo Raamatussa?, Sallikaa lasten tulla minun tykööni, sillä heidän kaltaisten on Jumalan valtakunta!

Tämän tositarinan kertoi minulle eräs naishenkilö 25 vuotta sitten hän oli silloin n.65-70 vuotias. Ja tässä hänen itse kertomansa tarina: Tulin nuorena uskoon ja menin naimisiin myöskin nuorena siinä parissakymmenissä ja saatiin heti kaksi tytärtä mutta jäin leskeksi nuorena kun tytöt olivat alle viisi vuotiaita. Päätin silloin että en ikinä mene enää uudelleen naimisiin, enkä ala seurustelemaankaan kenenkään miehen kanssa vaan keskityn kasvattamaan tytöt yksin ja elämään vain ja ainoastaan Jeesukselle Kristukselle. Menin sitten töihin erääseen tehtaaseen, ja siellä oli yksi nainen joka oli kova pilkkaamaan Jumalaa, ja siellä tehtaalla oli myöskin mies joka iski silmänsä minuun ja kerran kun joimme kahvia tauolla tämän naisen kanssa joka joka käänteessä pilkkasi Jumalaa niin tämä mies tuli ja otti minua kaulasta kiinni ja sanoi minulle että sinusta tulee sitten minun morsian, vastasin hänelle että minusta ei tule koskaan sinun eikä kenenkään muunkaan miehen morsianta vaan minä olen Jeesuksen morsian, mies päästi heti irti, mutta tämä nainen jonka kanssa olin kahvilla purskahti pilkkaavaan nauruun ja hänen naurunsa oli jotain aivan kamalaa ja kolkkoa pilkkanaurua että vielä 40 vuodenkin päästä kun muistan sen naurun menee aivan kylmät kauhunväreet ihoa myöten. Noin kahden viikon päästä tälle pilkkaajanaiselle tapahtui karmea tapaturma tehtaalla, häneltä meni molemmat kädet poikki ranteesta yhdessä koneessa ja ne kädet jouduttiin ambutoimaan ranteesta asti. Nainen joutui sitten eläkkeelle ja hänet nähtiin sillointällöin kaupungilla kävelemässä näiden kädentynkiensä kanssa ilmeetön kuollut katse kasvoillaan ja kukaan ei enää koskaan nähnyt tämän naisen hymyilevän saatikka nauravan onnettomuuden jälkeen. Itse kasvatin ja koulutin tytöt hyviin ammatteihin ja tytöt ovat kiittäneet minua monta kertaa että kiitos äiti ettet mennyt naimisiin ja hommannut vierasta isää meille . Tässä tämän "Jeesuksen morsiammen" tarina. Jumalan pilkkaaminen on todella vaarallista!

Oli eräs mies jolla oli vaimo joka oli kova leipomaan ja hän teki miehelleen aina leipää ja pullaa työmaalle eväiksi, työmaalla työporukassa oli yksi uskova kaveri joka siunasi aina ruokansa ennen kuin he rupesivat syömään ja sitten kiitti ruuasta syötyään eväänsä. Tämä mies jonka vaimo teki hyvät eväät työmaalle, kehui aina eväitään ja hän sanoi ja pilkkasi uskovaa ettei hänen tarvitse kiitellä ruuasta, että omilla käsilläni ja kovalla työlläni minä olen ruokani ansainnut eikä Jumala ole minulle mitään ruokaa antanut, ja siitä kiitos ei kuulu Jumalle vaan ainoastaan hänelle ja vaimolle!
Sitten eräänä päivänä mies tuli töihin ja hänellä oli erikoisen suuret ja herkullisen näköiset eväsleivät matkassa, ja hän kehaisi vielä oikein erityisesti, että katsokaa pojat miten komeat eväät emäntä laittoi minulle tänä aamuna ja ne ovat aivan tuoreet ja vastaleivotut leivät! No mies sitten sitten alkoi syömään eväitään ja haukkasi ison leivänpalan eväsleivästä, mutta se tarttuikin kurkkuun kiinni ja vaikka muut työkaverit yrittivät pelastaa miehen ja saamaan irti leivänpalan kurkusta, he eivät pystyneet tekemään mitään vaan mies koki kauhistuttavan tukehtumiskuoleman työkavereiden silmien edessä muutamassa minuutissa. Tapauksen jälkeen kukaan ei enää pilkannut tätä uskovaa miestä ruokansa kiittämisestä, vaan se puhutteli karskeja miehiä vielä pitkän aikaa työmaalla.
Jos kerskaat, olkoon kerskatkoon Jumalalasta!