Airaseiväs

Mutta kyllä sianpaskastakin saa tarinan aikaan. Katsos kun on kyky, ei tarvitse bråka så mycky!

Itte kuin sianpaska mättäälläkö?

Siinä hommassa on eroo niinku murteessaki. Oikee pistoaita tehhään niin, jotta ne seipäätti ei tökötä ihan pystyssä, vuan jutkauvettaan pariloilttain vähän vinoon. Ihan vain tasapainon takii. Kahtokees niät, jotta kun aitariuvut lavotaan siihen toloppien väliin, niitä ei mätetäkkää vuakatasoon, vuan jotenni kolomenkymmen asteen kulumassa, mestarista riippuin. Aijanvitakset tehhään metrin korkusesta kuusentaimesta, joka halastaan - tiijättähän työ, kuusta käytettiin myös uittopuomiin päistään yhteen sitomiseen. Aijasta pikkusen vielä, niihin melekein pystyssä pariloittain oleviin seipäihen välille tökättiin vinopönkä vuorottain molemmille puolille. Se tehtiin riukuin latjoomisvaiheessa, jotta ne jäivättii sutjakasti riukuin välliin.
Outtahan työ jossain turistiloina voinut nähäkkii, vain kun monta kertoo sitä ei niä, vaikka hiän nokan eissä ois. Eikä aitoo tavaroo uo ies paljoo jälelläkää.
Murteenni on ihan unikkii, liekö häntä missään.

ynnämuu kirjoitti:

Siinä hommassa on eroo niinku murteessaki. Oikee pistoaita tehhään niin, jotta ne seipäätti ei tökötä ihan pystyssä, vuan jutkauvettaan pariloilttain vähän vinoon. Ihan vain tasapainon takii. Kahtokees niät, jotta kun aitariuvut lavotaan siihen toloppien väliin, niitä ei mätetäkkää vuakatasoon, vuan jotenni kolomenkymmen asteen kulumassa, mestarista riippuin. Aijanvitakset tehhään metrin korkusesta kuusentaimesta, joka halastaan - tiijättähän työ, kuusta käytettiin myös uittopuomiin päistään yhteen sitomiseen. Aijasta pikkusen vielä, niihin melekein pystyssä pariloittain oleviin seipäihen välille tökättiin vinopönkä vuorottain molemmille puolille. Se tehtiin riukuin latjoomisvaiheessa, jotta ne jäivättii sutjakasti riukuin välliin.
Outtahan työ jossain turistiloina voinut nähäkkii, vain kun monta kertoo sitä ei niä, vaikka hiän nokan eissä ois. Eikä aitoo tavaroo uo ies paljoo jälelläkää.
Murteenni on ihan unikkii, liekö häntä missään.

Lue lisää

Mikäpä ero on sitte aianseipäl ja heinäseipääl, ja miks sanotaan, että on ku seipään nielly.Tähä aikaan kun ruppee miettimää noitte kahen erroo...kello lienee pian kuiteski jo puol neljä. En toellakkaan oo seipäitten erikoistuntija, mut voihan joutessain nyt sitäki miettii. Yks naapuri oli tehny kauniin aian silleen näistä heinäseipäist...sellassii kauniin harmaita taideteoksii, jokkaine tietenki uniikki kappale, voispa sannoo,että hivelevän kauniita ne heinäseipäät, ihan oli ihanata hivellä sitä seipään pintaa, se meni silleen vinnoon se pinta. Nii, se naapuri oli laittanu silleen yhen rivin vinnoon oikeelle päin ja tietysti sitte toisen rivin siihen toisinpäin, silleen niinko ristikkäin. Kyllä silmäkii lepäs näissä seipäissä. Mut sittenkää en tiiä kumpii ne oli, nyt jäi mietityttämää. Onha siitäkii varmaan parikymmentä vuotta aikaa, ko ne näin, ne oli meiän ja naapurin pihojen välillä, joten nautintoo ol molemmil puolil.
ja mitä historian havinaa, ko aattellee näitäki seipäitä, millanenha ukkopaha lie niitäkkii vuoleskellu. Ja millähä vehkeellä niitäkkii tehtii, eppäilisin kirvettä. Nii, ynnämuu, voet olla oikeessa, silimissäin kun nyt aattelen tätä heinäseiväsaitaa, ni saattaapi olla, että 25-30 asteen kulumaan ol tää taituritekijä ne laittant.
Mittees ne risuaiat sitte?

susmorsiin kirjoitti:

Mikäpä ero on sitte aianseipäl ja heinäseipääl, ja miks sanotaan, että on ku seipään nielly.Tähä aikaan kun ruppee miettimää noitte kahen erroo...kello lienee pian kuiteski jo puol neljä. En toellakkaan oo seipäitten erikoistuntija, mut voihan joutessain nyt sitäki miettii. Yks naapuri oli tehny kauniin aian silleen näistä heinäseipäist...sellassii kauniin harmaita taideteoksii, jokkaine tietenki uniikki kappale, voispa sannoo,että hivelevän kauniita ne heinäseipäät, ihan oli ihanata hivellä sitä seipään pintaa, se meni silleen vinnoon se pinta. Nii, se naapuri oli laittanu silleen yhen rivin vinnoon oikeelle päin ja tietysti sitte toisen rivin siihen toisinpäin, silleen niinko ristikkäin. Kyllä silmäkii lepäs näissä seipäissä. Mut sittenkää en tiiä kumpii ne oli, nyt jäi mietityttämää. Onha siitäkii varmaan parikymmentä vuotta aikaa, ko ne näin, ne oli meiän ja naapurin pihojen välillä, joten nautintoo ol molemmil puolil.
ja mitä historian havinaa, ko aattellee näitäki seipäitä, millanenha ukkopaha lie niitäkkii vuoleskellu. Ja millähä vehkeellä niitäkkii tehtii, eppäilisin kirvettä. Nii, ynnämuu, voet olla oikeessa, silimissäin kun nyt aattelen tätä heinäseiväsaitaa, ni saattaapi olla, että 25-30 asteen kulumaan ol tää taituritekijä ne laittant.
Mittees ne risuaiat sitte?

Lue lisää

Unohtu kokonaa mainittematta tässä sopivassa yhteyessä kiviaiat, ne ne miusta on kaikkein ihanimpii.
Mieko nyt nii oon ollunna tään naapurmaan lummoissa tään viikkoo, ni siel Saaremaal niitä ihanii kiviaitoi on mahottomat määrät. Niissä se vasta silimä leppää. Ja on siinä ollu ängertämistä ja ilta-askartelluu sovitella niitä kivvii yhteen. Jos mielpiettäin nyt kysyttäs, ni kallistusin kiviaian ja heinäseipäitte puoleen, ne ois miun mielaiat.
Voisha sitäkkii kallupin teettee.

susmorsiin kirjoitti:

Mikäpä ero on sitte aianseipäl ja heinäseipääl, ja miks sanotaan, että on ku seipään nielly.Tähä aikaan kun ruppee miettimää noitte kahen erroo...kello lienee pian kuiteski jo puol neljä. En toellakkaan oo seipäitten erikoistuntija, mut voihan joutessain nyt sitäki miettii. Yks naapuri oli tehny kauniin aian silleen näistä heinäseipäist...sellassii kauniin harmaita taideteoksii, jokkaine tietenki uniikki kappale, voispa sannoo,että hivelevän kauniita ne heinäseipäät, ihan oli ihanata hivellä sitä seipään pintaa, se meni silleen vinnoon se pinta. Nii, se naapuri oli laittanu silleen yhen rivin vinnoon oikeelle päin ja tietysti sitte toisen rivin siihen toisinpäin, silleen niinko ristikkäin. Kyllä silmäkii lepäs näissä seipäissä. Mut sittenkää en tiiä kumpii ne oli, nyt jäi mietityttämää. Onha siitäkii varmaan parikymmentä vuotta aikaa, ko ne näin, ne oli meiän ja naapurin pihojen välillä, joten nautintoo ol molemmil puolil.
ja mitä historian havinaa, ko aattellee näitäki seipäitä, millanenha ukkopaha lie niitäkkii vuoleskellu. Ja millähä vehkeellä niitäkkii tehtii, eppäilisin kirvettä. Nii, ynnämuu, voet olla oikeessa, silimissäin kun nyt aattelen tätä heinäseiväsaitaa, ni saattaapi olla, että 25-30 asteen kulumaan ol tää taituritekijä ne laittant.
Mittees ne risuaiat sitte?

Lue lisää

aateltuani tätä seipäitten kaltevuusassiita lookisemmin, ni kyllä sen astekulman pittää olla jyrkemp. Sanosimpa mieluummin jopa 40-45 astetta, muutenha ne taitas mätkähtää maahan.

susm. kirjoitti:

aateltuani tätä seipäitten kaltevuusassiita lookisemmin, ni kyllä sen astekulman pittää olla jyrkemp. Sanosimpa mieluummin jopa 40-45 astetta, muutenha ne taitas mätkähtää maahan.

Lue lisää

Huastelin hyötyhomman aijoista nuissa tuon aijan elämänmenoissa. Sinun kuvailustas piätellen out nähnynnä ikäänkuin taijeteoksii, johon on kuapattu vanahoo mukaan ja käytetty joutaviksi tulleet heinäseipäät hyväksi. (pellot pyöräytetty pakettiin)
Ei hyö riuvut mihkään mätkähä, niissä pystytolopissahan on ne kuusen taimesta viännetyt vitakset, jota pitäävät aijan ruotelissa. Vain niinkun sanon, monenlaista mestariihan sitä ol. Joku mätti kiireessä kaikenlaista "risuu" aijan täytteeks - eihään kyse ollutkaan "kauneusarvoista." Siitä hiän lienöön tullut ninittelykin "risuaita."

Vain sanoppas, eikö sekiin ou taiteellista, suattaa hyvinnii olla. Miten hiän kahtoja näköö ja ajatteloo. Joku näköö nälöistaiteen ainuuna oikeena, toinen väljempänä tulukintana. Vaikka nyt esmerkiks van Gohhii, hiän alako vetelemään ronskisti värkiehkuroitaan. Eipä aikalaiset paljon arvoo ja ymmärrystäkää antanna. Yhen taulun tais suoha myötyy - sennii veljelleen, joka sattu olemaan taijekauppias. Nyt Gohhin tauluttii maksaa kymmenii miljoonii ...jos nyt ei satojakii.

Tua nyt pistoaijoista ja risuillakii täyvettenynä ja niihen nykymualiman taiteellisista arvoista.

ynnämuu kirjoitti:

Huastelin hyötyhomman aijoista nuissa tuon aijan elämänmenoissa. Sinun kuvailustas piätellen out nähnynnä ikäänkuin taijeteoksii, johon on kuapattu vanahoo mukaan ja käytetty joutaviksi tulleet heinäseipäät hyväksi. (pellot pyöräytetty pakettiin)
Ei hyö riuvut mihkään mätkähä, niissä pystytolopissahan on ne kuusen taimesta viännetyt vitakset, jota pitäävät aijan ruotelissa. Vain niinkun sanon, monenlaista mestariihan sitä ol. Joku mätti kiireessä kaikenlaista "risuu" aijan täytteeks - eihään kyse ollutkaan "kauneusarvoista." Siitä hiän lienöön tullut ninittelykin "risuaita."

Vain sanoppas, eikö sekiin ou taiteellista, suattaa hyvinnii olla. Miten hiän kahtoja näköö ja ajatteloo. Joku näköö nälöistaiteen ainuuna oikeena, toinen väljempänä tulukintana. Vaikka nyt esmerkiks van Gohhii, hiän alako vetelemään ronskisti värkiehkuroitaan. Eipä aikalaiset paljon arvoo ja ymmärrystäkää antanna. Yhen taulun tais suoha myötyy - sennii veljelleen, joka sattu olemaan taijekauppias. Nyt Gohhin tauluttii maksaa kymmenii miljoonii ...jos nyt ei satojakii.

Tua nyt pistoaijoista ja risuillakii täyvettenynä ja niihen nykymualiman taiteellisista arvoista.

Lue lisää

Ilmeisesti kirjoittajat puhuvat risuaidasta, jossa kootaan paksuja kuusen oksia aitamaiseksi muodostelmaksi noin 1m korkeisiin ksoihin, tämä tapa lienee vakkasuomalaisten yleisesti käyttämä aidan tekotapa.

Keski-Suomessa josta olen kotoisin ns risuaita ei ollut mikään oksista tehty aita, vaan vanhan tekotavan mukaan. Riu´ut olivat noin 10cm paksusta rangasta halkaistuja riukuja. Aidan teossa tarvitaan pystypuut joiden välille tulevat riu´ut vitsaksista tehtyjen siteiden päälle. Tällaisia aitoja näkee vielä kotiseudulla ja nykyisin niitä tehdään koristeiksi uusien maanteiden varsille, kuten täällä Kaakonkulmilla joissakin paikoin näkee.

Paikallinen sanonta kuuluukin kun tulee eteen jokin henk.koht vaikea asia; " Kyllähän sitä on vaikka viikon aidan vitsaksena jos on tarvis".

Lorena* kirjoitti:

Ilmeisesti kirjoittajat puhuvat risuaidasta, jossa kootaan paksuja kuusen oksia aitamaiseksi muodostelmaksi noin 1m korkeisiin ksoihin, tämä tapa lienee vakkasuomalaisten yleisesti käyttämä aidan tekotapa.

Keski-Suomessa josta olen kotoisin ns risuaita ei ollut mikään oksista tehty aita, vaan vanhan tekotavan mukaan. Riu´ut olivat noin 10cm paksusta rangasta halkaistuja riukuja. Aidan teossa tarvitaan pystypuut joiden välille tulevat riu´ut vitsaksista tehtyjen siteiden päälle. Tällaisia aitoja näkee vielä kotiseudulla ja nykyisin niitä tehdään koristeiksi uusien maanteiden varsille, kuten täällä Kaakonkulmilla joissakin paikoin näkee.

Paikallinen sanonta kuuluukin kun tulee eteen jokin henk.koht vaikea asia; " Kyllähän sitä on vaikka viikon aidan vitsaksena jos on tarvis".

Lue lisää

Harvalla on enää taito tallella, mutta kyllä näkee vielä jossain oikein hienoja aitoja tontin ympäri rakennettuna.
Tänä kesänä nain jossain Lahden suunnalla upean pistoaidan, halkaistut sideosatkin ovat vielä tuoreen puun väriset.
Siinä aidassa voi olla itukin...on niin paljon peuroja ja kauriita ja muitakin metsäneläimiä, että niiden pihakäynnit on hyvin tuhoisia, sinne menee kukan taimet ja kasvimaan kasvatit, mutta aita estää.
Komeaa on tuollainen siisti ja maisemaan sopiva luomuaita.

ynnämuu kirjoitti:

Siinä hommassa on eroo niinku murteessaki. Oikee pistoaita tehhään niin, jotta ne seipäätti ei tökötä ihan pystyssä, vuan jutkauvettaan pariloilttain vähän vinoon. Ihan vain tasapainon takii. Kahtokees niät, jotta kun aitariuvut lavotaan siihen toloppien väliin, niitä ei mätetäkkää vuakatasoon, vuan jotenni kolomenkymmen asteen kulumassa, mestarista riippuin. Aijanvitakset tehhään metrin korkusesta kuusentaimesta, joka halastaan - tiijättähän työ, kuusta käytettiin myös uittopuomiin päistään yhteen sitomiseen. Aijasta pikkusen vielä, niihin melekein pystyssä pariloittain oleviin seipäihen välille tökättiin vinopönkä vuorottain molemmille puolille. Se tehtiin riukuin latjoomisvaiheessa, jotta ne jäivättii sutjakasti riukuin välliin.
Outtahan työ jossain turistiloina voinut nähäkkii, vain kun monta kertoo sitä ei niä, vaikka hiän nokan eissä ois. Eikä aitoo tavaroo uo ies paljoo jälelläkää.
Murteenni on ihan unikkii, liekö häntä missään.

Lue lisää

Olen kuullut molempia nimityksiä käytettävän, pistoaita on vieras. Vinopönkiä oli varmaankin ennen , kun laitumia aidattiin, nykyisissä pihojen perinneaidoissa en ole niitä nähnyt. Eihän riukuaitoja aina tosiaan näekään, koskapa ne sulautuvat niin kauniisti maastoon. Harmaantuneista, käsinveistetyistä heinäseipäistä on puutarhalehdissä ideoita kukkatelineistä tikapuihin. Nyt on muodikasta punoa pajuista aitoja ja kaikkea muutakin mahdollista.

Halkaistu pikkunäre on tosiaan hyvä vitsas, se kiristää riu´ut hyvin kuivaessaan. Vielköhän näreitä käytetään aurausmerkkeinä. Vitsas on sitkeä ja kantaa hyvin kuormansa - ilmankos on sanonta : " Aikansa on vaikka alimpana aidan vitsaksena".

Ramoona* kirjoitti:

Olen kuullut molempia nimityksiä käytettävän, pistoaita on vieras. Vinopönkiä oli varmaankin ennen , kun laitumia aidattiin, nykyisissä pihojen perinneaidoissa en ole niitä nähnyt. Eihän riukuaitoja aina tosiaan näekään, koskapa ne sulautuvat niin kauniisti maastoon. Harmaantuneista, käsinveistetyistä heinäseipäistä on puutarhalehdissä ideoita kukkatelineistä tikapuihin. Nyt on muodikasta punoa pajuista aitoja ja kaikkea muutakin mahdollista.

Halkaistu pikkunäre on tosiaan hyvä vitsas, se kiristää riu´ut hyvin kuivaessaan. Vielköhän näreitä käytetään aurausmerkkeinä. Vitsas on sitkeä ja kantaa hyvin kuormansa - ilmankos on sanonta : " Aikansa on vaikka alimpana aidan vitsaksena".

Lue lisää

http://www.google.fi/images?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&channel=s&hl=fi&q=pistoaita&um=1&ie=UTF-8&source=univ&ei=V7vKTJ3YDIbOswbmleyoAQ&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=1&ved=0CCIQsAQwAA

onkin pitkä pistoaita ;-)))

pistoaita kirjoitti:

http://www.google.fi/images?client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi:official&channel=s&hl=fi&q=pistoaita&um=1&ie=UTF-8&source=univ&ei=V7vKTJ3YDIbOswbmleyoAQ&sa=X&oi=image_result_group&ct=title&resnum=1&ved=0CCIQsAQwAA

onkin pitkä pistoaita ;-)))

Lue lisää

täällä ja teko-ohjeet.

http://www.meidanmokki.fi/artikkeli/rakenna-riukuaita

ynnämuu kirjoitti:

Siinä hommassa on eroo niinku murteessaki. Oikee pistoaita tehhään niin, jotta ne seipäätti ei tökötä ihan pystyssä, vuan jutkauvettaan pariloilttain vähän vinoon. Ihan vain tasapainon takii. Kahtokees niät, jotta kun aitariuvut lavotaan siihen toloppien väliin, niitä ei mätetäkkää vuakatasoon, vuan jotenni kolomenkymmen asteen kulumassa, mestarista riippuin. Aijanvitakset tehhään metrin korkusesta kuusentaimesta, joka halastaan - tiijättähän työ, kuusta käytettiin myös uittopuomiin päistään yhteen sitomiseen. Aijasta pikkusen vielä, niihin melekein pystyssä pariloittain oleviin seipäihen välille tökättiin vinopönkä vuorottain molemmille puolille. Se tehtiin riukuin latjoomisvaiheessa, jotta ne jäivättii sutjakasti riukuin välliin.
Outtahan työ jossain turistiloina voinut nähäkkii, vain kun monta kertoo sitä ei niä, vaikka hiän nokan eissä ois. Eikä aitoo tavaroo uo ies paljoo jälelläkää.
Murteenni on ihan unikkii, liekö häntä missään.

Lue lisää

Näist ohjeist,millai lailline ait oikken tehdä,se onki semmone vanhan kansan taito,mitä ei enä monika hallitt. ja suur ilo o myäs,ettäs käytis ihka oma murrettas. Hyvin täsä näytetä toissiamm ymmärtävä. Mää ole iha otettu,ko heittämästänn" aidaseippäst" kumminki löydys vaikk kui pali tiätämyst. Se tul ny todistetuks kumminki,ett kyll aiheit löyty,ett ei muut ko näppäime vaa ahkerast käyttöhö.

Lorena* kirjoitti:

Ilmeisesti kirjoittajat puhuvat risuaidasta, jossa kootaan paksuja kuusen oksia aitamaiseksi muodostelmaksi noin 1m korkeisiin ksoihin, tämä tapa lienee vakkasuomalaisten yleisesti käyttämä aidan tekotapa.

Keski-Suomessa josta olen kotoisin ns risuaita ei ollut mikään oksista tehty aita, vaan vanhan tekotavan mukaan. Riu´ut olivat noin 10cm paksusta rangasta halkaistuja riukuja. Aidan teossa tarvitaan pystypuut joiden välille tulevat riu´ut vitsaksista tehtyjen siteiden päälle. Tällaisia aitoja näkee vielä kotiseudulla ja nykyisin niitä tehdään koristeiksi uusien maanteiden varsille, kuten täällä Kaakonkulmilla joissakin paikoin näkee.

Paikallinen sanonta kuuluukin kun tulee eteen jokin henk.koht vaikea asia; " Kyllähän sitä on vaikka viikon aidan vitsaksena jos on tarvis".

Lue lisää

Riukula on sotilaiden ulkoilmakäymälä. Rakennusohje: Kahden lujan puun väliin ( etäisyys n. 3 m) kiinnitetään kaksi riukua, toinen n. 60 cm korkeuteen ja toinen 110 cm. Kaivetaan riukujen suuntainen oja puiden väliin. Riukula on valmis. Sotilas riisuu housunsa ja istuu alemman riu´un päälle, ylempi on selkätuki, johon voi nojata. Siitä voi sitten laskea ulosteperäisen saasteen (=paskan) kaivettuun monttuun.

Venäjällä sotaväki käyttää toisenlaista ulkoilmakäymälää. Dry Taiga Closet´ia. Se on yksinkertaisempi. Tarvitaan kaksi seivästä, toinen lyödään kunnolla pystyyn lumihankeen tai maastoon. Siitä pidetään kiinni toimituksen ajan ettei myrsky vie ja toisella seipäällä hätistellään susia, jos yrittävät lähestyä toimituksen aikana.

Voe mahoton, yksii likka tuolta Raumalta, kiitosta vuan. En kehtoo kiittelystäkää vuatimuuttankaa kieltäytyy, ounhan ollunna aijan teussa, oikeen toinperäännii. Kiitosta vuan ymmärrärryksestäs. Aijostihan en enee tätä oikeeta äitin kieltä hallihekkaa, tuskinpa enee aijan tekoohi.

Eihään nuista kielasiista kannata kielmuuriloita ja aitojakaa kyhäillä. Tuloo semmonen piikkilankankanen, johon voipi hyppiissä persuuksensakii repii . Niinkun monessa muussakin asiissa, luullaan ymmärtävän, vaikka ei tietäs höykäsen pöläkköö. Minähii muihen mukana jollonii tuppauvun sekkaantuumaa mukkaan, vaikka oun kuin entinen urhee ukko kevväisellä jiällä - silimänräpäyksessähän hiän suattaa uija jorpakossa. Vain haitanneeko tuokaa, tuloohan kokemuksii.

Vaan onhan meillä tämä melko hyvä varakieli. Kyllä tälläkin pärjää ja jatkossa koetan tyytyä tähän. Salolaista "pläästiä" - eipä tule varmuudella mieleeni.

ynnämuu kirjoitti:

Voe mahoton, yksii likka tuolta Raumalta, kiitosta vuan. En kehtoo kiittelystäkää vuatimuuttankaa kieltäytyy, ounhan ollunna aijan teussa, oikeen toinperäännii. Kiitosta vuan ymmärrärryksestäs. Aijostihan en enee tätä oikeeta äitin kieltä hallihekkaa, tuskinpa enee aijan tekoohi.

Eihään nuista kielasiista kannata kielmuuriloita ja aitojakaa kyhäillä. Tuloo semmonen piikkilankankanen, johon voipi hyppiissä persuuksensakii repii . Niinkun monessa muussakin asiissa, luullaan ymmärtävän, vaikka ei tietäs höykäsen pöläkköö. Minähii muihen mukana jollonii tuppauvun sekkaantuumaa mukkaan, vaikka oun kuin entinen urhee ukko kevväisellä jiällä - silimänräpäyksessähän hiän suattaa uija jorpakossa. Vain haitanneeko tuokaa, tuloohan kokemuksii.

Vaan onhan meillä tämä melko hyvä varakieli. Kyllä tälläkin pärjää ja jatkossa koetan tyytyä tähän. Salolaista "pläästiä" - eipä tule varmuudella mieleeni.

Lue lisää

Mää taas olen ollu riukuairan kans tekemisis, vaikk en oo ollu tekemä simmost. Se pelasti mun ain naapurin pässilt, ko simmone sai juast vapaanas pisi paikoi. Mää olin vaa kahreksan sillo ja toisel luakal alakoulus. Ni ett ku mää tuli koulust pässi oikke vainos munt. Se lähti kyöräämään ja mää juaksi henke häräs riukuaitaa kohre joka mun ussemite pelastiki. Kyl se välil onnistu pökkäämään sarvillas, mut sill aikka kueo otti pakkia seuraavaa pusku varte, mää pääsi pakko.
Vettä se pässi pelkäs, mutt ei vesikannu ollu koulust tulles mukan.

katleija4 kirjoitti:

Mää taas olen ollu riukuairan kans tekemisis, vaikk en oo ollu tekemä simmost. Se pelasti mun ain naapurin pässilt, ko simmone sai juast vapaanas pisi paikoi. Mää olin vaa kahreksan sillo ja toisel luakal alakoulus. Ni ett ku mää tuli koulust pässi oikke vainos munt. Se lähti kyöräämään ja mää juaksi henke häräs riukuaitaa kohre joka mun ussemite pelastiki. Kyl se välil onnistu pökkäämään sarvillas, mut sill aikka kueo otti pakkia seuraavaa pusku varte, mää pääsi pakko.
Vettä se pässi pelkäs, mutt ei vesikannu ollu koulust tulles mukan.

Lue lisää

Ihan tolokun savoo puhhuu Ynnämuu, hyvin sua selevän. Katleijjan lounainen murre lyhentellöö sanoja, ja jotennii säksättävältä se kuulostaa. Savossa lissäellään kirjaemia ja muutella muljaatellaa varsinnii vokkaalija. Päästä tulloo piä ja maasta mua, maidosta maeto. Kauppinen muutettiin tietennii Kaappiseksi, ja senhän kuuluu muuttuva Kuappiseks. Ei tämä ihan ehtoo savvoo oo, oon vieraantunna enkä alunperinkää kotona ollu tarpeeks harjotusta.

Aetoja jos jonniimoesija olj mummolassaen, muatalossa. Pihapiiriä ympäröe valakeeks mualattu säleaeta, mutta kanat ruojat siitä piäsvät alite. Pelloelta ol kivet raevattu muuriloeks, kaaniita oljvattii sammaleessaa ja kukkasissaa, mutta kyitä siellä vilahtel, varroo pit. Laetumilla näk vielä riukuaetoja, niitä pit korjaella alituisee. Sitte ne piikkilankapirulaeset, jotka repivät penskoen pöksyt ja riippu niissä elikoettennii karvatupsuja. Sähköpaemenlankoin sätkyt pit tieteennii tenaviin testata.

Lapsuuskotin tonttia ympäröe tihhee kuusaeta, isotöenen se ol leikata. Siilit siellä lymmyil, niitä ruokittii ja kesyteltii. Nyt tykkeen omana aetana tästä valakeesta puistosyrreenistä, ittään ja pohjoseen on tuijoo.

Ramoona* kirjoitti:

Ihan tolokun savoo puhhuu Ynnämuu, hyvin sua selevän. Katleijjan lounainen murre lyhentellöö sanoja, ja jotennii säksättävältä se kuulostaa. Savossa lissäellään kirjaemia ja muutella muljaatellaa varsinnii vokkaalija. Päästä tulloo piä ja maasta mua, maidosta maeto. Kauppinen muutettiin tietennii Kaappiseksi, ja senhän kuuluu muuttuva Kuappiseks. Ei tämä ihan ehtoo savvoo oo, oon vieraantunna enkä alunperinkää kotona ollu tarpeeks harjotusta.

Aetoja jos jonniimoesija olj mummolassaen, muatalossa. Pihapiiriä ympäröe valakeeks mualattu säleaeta, mutta kanat ruojat siitä piäsvät alite. Pelloelta ol kivet raevattu muuriloeks, kaaniita oljvattii sammaleessaa ja kukkasissaa, mutta kyitä siellä vilahtel, varroo pit. Laetumilla näk vielä riukuaetoja, niitä pit korjaella alituisee. Sitte ne piikkilankapirulaeset, jotka repivät penskoen pöksyt ja riippu niissä elikoettennii karvatupsuja. Sähköpaemenlankoin sätkyt pit tieteennii tenaviin testata.

Lapsuuskotin tonttia ympäröe tihhee kuusaeta, isotöenen se ol leikata. Siilit siellä lymmyil, niitä ruokittii ja kesyteltii. Nyt tykkeen omana aetana tästä valakeesta puistosyrreenistä, ittään ja pohjoseen on tuijoo.

Lue lisää

Mitä pläästiä tarkottaa,meill tääll Raumall se tarkotta jonkusorttist maalamist,pläästrät, tai pläästi. Muu kiälletti joskus mukulan pläästrämäst naamaan,ko meinasi salamitte jotta maali vettä,ko lähdi luistinbaanall. Ja kyll mää iha sujuvast pläästräsi punamultta mökillän semse "paviljonki" seinihi.
On tua Savonki oma "kiäl" nii hauskast. Muinoi yks vanh äij sanos siäl Suantee rannall,ko keitt rantakalloo,ett tuarttuuha se vuatteisiinni. Oi jukra,ko o herkullist lukki noit riukuaitasjoit,näyttä olevas monellakki iha omakohtast kokemust semmottist.

FlikklapsRaumalt kirjoitti:

Mitä pläästiä tarkottaa,meill tääll Raumall se tarkotta jonkusorttist maalamist,pläästrät, tai pläästi. Muu kiälletti joskus mukulan pläästrämäst naamaan,ko meinasi salamitte jotta maali vettä,ko lähdi luistinbaanall. Ja kyll mää iha sujuvast pläästräsi punamultta mökillän semse "paviljonki" seinihi.
On tua Savonki oma "kiäl" nii hauskast. Muinoi yks vanh äij sanos siäl Suantee rannall,ko keitt rantakalloo,ett tuarttuuha se vuatteisiinni. Oi jukra,ko o herkullist lukki noit riukuaitasjoit,näyttä olevas monellakki iha omakohtast kokemust semmottist.

Lue lisää

Aitoja lisää.