JP Roos Kelan Vääryyskirjassa

J.P.Roos on yrittänyt "rimpuilla järjestelmää vastaan", kuten myös Varatuomari Leeni Ikonen. Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi. Anu Suomela Pesue ry.

Olen osallistunut joihinkin keskusteluihin heidän foorumeillaan, sekä , MOT ohjelmien jälkikekusteluihin.
Valitettavasti ne eivät ole johtaneet mihinkään.

Kun Kela toinen vääryyskirja ilmestyi vuonna 2008 Keskisuomalainen uutisoi 7.10.2008.
" Rikolliskopla hyvinvointivaltion huipulla. Sosiaalipolitiikka: Kelan vääryyskirjassa kuntapäättäjiä vaaditaan tilille perusturvan rikkeistä".

Sattumoisin saman uutisen yhteydessä oli valimainos.
Aila Paloniemi. Minä välitän arjestasi, sekä paikkaunnat, jossa hän teki vaalikampanjaansa Keski-Suomen kunnissa
Jyväskylän Paviljonki 8.10, 2008. Lastensuojelupaneeli.
10.10.2008. Kinnulan Open parkkialue.
10.10.2008 Kyyjärven Paletin parkkipaikka.

linkki. J.P.Roos. Huolen vyöhykemenetelmä todelliset vaikutukset tutkittava heti.
Selaa otsakkeita.
Etusivu.
Pääkirjoitukset.
Analyysit.
Avaukset.
Ajassa liikkuu.
Blogit.
Arkisto.

http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/090727_2.htm

---

Rikoiskopla? kirjoitti:

J.P.Roos on yrittänyt "rimpuilla järjestelmää vastaan", kuten myös Varatuomari Leeni Ikonen. Oikeustieteen lisensiaatti Anja Hannuniemi. Anu Suomela Pesue ry.

Olen osallistunut joihinkin keskusteluihin heidän foorumeillaan, sekä , MOT ohjelmien jälkikekusteluihin.
Valitettavasti ne eivät ole johtaneet mihinkään.

Kun Kela toinen vääryyskirja ilmestyi vuonna 2008 Keskisuomalainen uutisoi 7.10.2008.
" Rikolliskopla hyvinvointivaltion huipulla. Sosiaalipolitiikka: Kelan vääryyskirjassa kuntapäättäjiä vaaditaan tilille perusturvan rikkeistä".

Sattumoisin saman uutisen yhteydessä oli valimainos.
Aila Paloniemi. Minä välitän arjestasi, sekä paikkaunnat, jossa hän teki vaalikampanjaansa Keski-Suomen kunnissa
Jyväskylän Paviljonki 8.10, 2008. Lastensuojelupaneeli.
10.10.2008. Kinnulan Open parkkialue.
10.10.2008 Kyyjärven Paletin parkkipaikka.

linkki. J.P.Roos. Huolen vyöhykemenetelmä todelliset vaikutukset tutkittava heti.
Selaa otsakkeita.
Etusivu.
Pääkirjoitukset.
Analyysit.
Avaukset.
Ajassa liikkuu.
Blogit.
Arkisto.

http://yp.stakes.fi/FI/keskustelu/090727_2.htm

---

Lue lisää

Turvakotien väärinkäyttö, perättömät väkivalta ja insestisyytöksistä tuli muoti-ilmiö joskus 90-luvun lopulla.
Huoltajuusriidoissa, niitä käytettiin lyömäaseina huoltajuusriidoissa. Eräs tuttavani komen lapsen isä sai selville, että hänen vaimollaan oli slasuhde.
Mies jätti avioerohakemuksen. Varmistaakseen, että lasten äiti saa tyttärensä heidän suunnittelemaan uusperheeseen, jossa olisi kaksi samaikäistä tyttöä, äiti uhkasi syyttää miestään sosiaaliviranomaisille vainoharhaiseksi jupoksi, rentuksi, sekä tyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies ilmoitti, että siinä tauksessa hän nostaa syytteen perättömistä syytöksistä, joista voi seurata kahden vuoden vankeustuomio.
Lasten äiti pelkäsi joutuvansa vankilaan ja perui uhkauksensensa.
Äiti pakkasi tavaransa ja muutti yksinään salarakkaansa luokse. Lapset halusivat jatkaa "tylsää perhe-elämää juopon, renttu hyväksikäyttäjäisän kanssa".

Linkki J.P.Roosin aiheeseen, jossa on sata kommenttia, jotka kertovat karua tarinaa suomalaisesta tas-arvosta.
Onko Suomi Tasa-valta, vai Setavalta?

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post25.htm

---

Roos kirjoittaa huolesta Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissaan. (Roos, J. P: Saan olla subjektiivinen - vai saanko? Yhteiskuntapolitiikka 2005; 70 (5): 567-569.) Artikkeli on hyvin kiinnostava ja innostava, suosittelen sen lukemista! Monet tällaiset purevat tekstit kestävät ajan hammasta ja ovat yhä ajankohtaisia näkemyksellisyydessään.


"Huoli toimii siis
eräänlaisena juridisena perusteluna
(jota tosin ei ole vielä kodifi-
oitu lakiin, niin kuin lapsen
etu jo on) tai suoranaisena näyttönä."

Niin. "Huoli" on käsite, jota sietää tarkastella. Sen avulla pääsee lastensuojelun tarkastelussa pintaa syvemmälle.

Oikeusvaltio? kirjoitti:

Turvakotien väärinkäyttö, perättömät väkivalta ja insestisyytöksistä tuli muoti-ilmiö joskus 90-luvun lopulla.
Huoltajuusriidoissa, niitä käytettiin lyömäaseina huoltajuusriidoissa. Eräs tuttavani komen lapsen isä sai selville, että hänen vaimollaan oli slasuhde.
Mies jätti avioerohakemuksen. Varmistaakseen, että lasten äiti saa tyttärensä heidän suunnittelemaan uusperheeseen, jossa olisi kaksi samaikäistä tyttöä, äiti uhkasi syyttää miestään sosiaaliviranomaisille vainoharhaiseksi jupoksi, rentuksi, sekä tyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies ilmoitti, että siinä tauksessa hän nostaa syytteen perättömistä syytöksistä, joista voi seurata kahden vuoden vankeustuomio.
Lasten äiti pelkäsi joutuvansa vankilaan ja perui uhkauksensensa.
Äiti pakkasi tavaransa ja muutti yksinään salarakkaansa luokse. Lapset halusivat jatkaa "tylsää perhe-elämää juopon, renttu hyväksikäyttäjäisän kanssa".

Linkki J.P.Roosin aiheeseen, jossa on sata kommenttia, jotka kertovat karua tarinaa suomalaisesta tas-arvosta.
Onko Suomi Tasa-valta, vai Setavalta?

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post25.htm

---

Lue lisää

Mihin tuo Seta liittyy? Asiasta voit uskoutua seksuaalivähemmistöjen omalla Ranneliike-foorumilla.

Huoli "huolesta" kirjoitti:

Roos kirjoittaa huolesta Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissaan. (Roos, J. P: Saan olla subjektiivinen - vai saanko? Yhteiskuntapolitiikka 2005; 70 (5): 567-569.) Artikkeli on hyvin kiinnostava ja innostava, suosittelen sen lukemista! Monet tällaiset purevat tekstit kestävät ajan hammasta ja ovat yhä ajankohtaisia näkemyksellisyydessään.


"Huoli toimii siis
eräänlaisena juridisena perusteluna
(jota tosin ei ole vielä kodifi-
oitu lakiin, niin kuin lapsen
etu jo on) tai suoranaisena näyttönä."

Niin. "Huoli" on käsite, jota sietää tarkastella. Sen avulla pääsee lastensuojelun tarkastelussa pintaa syvemmälle.

Lue lisää

J. P. Roos kirjoittaa samassa Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa:


"Laki kun ei tunne
– onneksi – mitään erilaisia
kontekstuaalisia totuuksia vaan
edellyttää sitä, että virkamiehellä
on toimiinsa hyvät ja selkeät,
ehdottoman yksikäsitteiset perusteet,
jotka hän myös kykenee
esittämään.

Toki tällaisten
perusteiden muodostaminen on
vaikeampaa kuin pelkkään subjektiiviseen
huoleen nojaaminen,
mutta lain mukaan se on
välttämätöntä.

Myös ja erityisesti
lastensuojelussa."

J. P. Roos kirjoittaa K & T:n tapauksesta, josta tuli laajemminkin Euroopassa tunnettu, koska vanhempien oli haettava oikeutta eurooppalaisesta tuomioistuimesta:

"Kun vanhemmat olivat käyneet läpi koko prosessin Suomessa saamatta missään vaiheessa oikeutta, he veivät asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä antoi asiassa ratkaisun, jossa Suomen valtio tuomittiin yhdestä virheellisestä huostaanotosta ja siitä, ettei se ollut pyrkinyt yhdistämään perhettä niin kuin ihmisoikeussopimus edellyttäisi. Tuomio ei ole saanut aikaan muutoksia suomalaisessa käytännössä.

Tämän ratkaisun jälkeen viranomaiset pyrkivät vielä ”rankaisemaan” vanhempia ottamalta heiltä heidän viimeisetkin yhteytensä lasten kanssa, eli määräämällä heille edunvalvojan. Toinen merkillisyys on se, että tapausta on hoitanut ministeriössä eräs juristi, joka sittemmin on taas lastensuojelujärjestön juristina ollut aktiivisesti vaikuttamassa perheen ja lasten yhteyksien katkaisemiseen. Tällä juristilla on harvinaisen ongelmallinen kaksois- tai kolmoisrooli, aina lasten ja vanhempien haitaksi. Näitä lastensuojelukentällä toimivia innokkaita vapaapalokuntalaisia näyttää olevan enemmänkin (ks. Jussila 1998)."


Minua kiinnostaa tietysti, että kuka on tuo Roosin mainitsema lastensuojelujärjestön juristi. Ja onko kyseinen järjestö Pelastakaa Lapset ry? Hirveää touhua.

Huoli huolettaa kirjoitti:

J. P. Roos kirjoittaa samassa Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkelissa:


"Laki kun ei tunne
– onneksi – mitään erilaisia
kontekstuaalisia totuuksia vaan
edellyttää sitä, että virkamiehellä
on toimiinsa hyvät ja selkeät,
ehdottoman yksikäsitteiset perusteet,
jotka hän myös kykenee
esittämään.

Toki tällaisten
perusteiden muodostaminen on
vaikeampaa kuin pelkkään subjektiiviseen
huoleen nojaaminen,
mutta lain mukaan se on
välttämätöntä.

Myös ja erityisesti
lastensuojelussa."

Lue lisää

J. P. Roos kirjoittaa Vääryyskirjassa (2006) huolesta myös tässä pätkässä:

[...] "Tämän lisäksi laista on lastensuojelun käytännöissä johdettu käsite ”huoli” eli ajatus siitä, että mitään ei ole tarvinnut konkreettisesti tapahtua tai että ei tarvitse olla konkreettista näyttöä; riittää jos sosiaalityöntekijä tuntee (tai ei tunne) huolta. Tämä näkyy hyvin siinä, miten sosiaalityöntekijät nykyään perustelevat puuttumistaan tai puuttumattomuuttaan; jos työntekijä ei tunne huolta, konkreettinenkaan näyttö ei johda toimiin, kun taas päinvastaisessa tilanteessa voidaan toimia ilman näyttöä, ja vastanäytölläkään ei ole merkitystä (ks. tätä koskeva keskustelu: Roos 2005, Arnkil 2005)."

K & T:n tapaus kirjoitti:

J. P. Roos kirjoittaa K & T:n tapauksesta, josta tuli laajemminkin Euroopassa tunnettu, koska vanhempien oli haettava oikeutta eurooppalaisesta tuomioistuimesta:

"Kun vanhemmat olivat käyneet läpi koko prosessin Suomessa saamatta missään vaiheessa oikeutta, he veivät asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Tämä antoi asiassa ratkaisun, jossa Suomen valtio tuomittiin yhdestä virheellisestä huostaanotosta ja siitä, ettei se ollut pyrkinyt yhdistämään perhettä niin kuin ihmisoikeussopimus edellyttäisi. Tuomio ei ole saanut aikaan muutoksia suomalaisessa käytännössä.

Tämän ratkaisun jälkeen viranomaiset pyrkivät vielä ”rankaisemaan” vanhempia ottamalta heiltä heidän viimeisetkin yhteytensä lasten kanssa, eli määräämällä heille edunvalvojan. Toinen merkillisyys on se, että tapausta on hoitanut ministeriössä eräs juristi, joka sittemmin on taas lastensuojelujärjestön juristina ollut aktiivisesti vaikuttamassa perheen ja lasten yhteyksien katkaisemiseen. Tällä juristilla on harvinaisen ongelmallinen kaksois- tai kolmoisrooli, aina lasten ja vanhempien haitaksi. Näitä lastensuojelukentällä toimivia innokkaita vapaapalokuntalaisia näyttää olevan enemmänkin (ks. Jussila 1998)."


Minua kiinnostaa tietysti, että kuka on tuo Roosin mainitsema lastensuojelujärjestön juristi. Ja onko kyseinen järjestö Pelastakaa Lapset ry? Hirveää touhua.

Lue lisää

J.P.Roos Blogit 2004-2007.
Blogi avautuu lehtiartikkeleihin "tätäkään Hesari ei julkaissut".

Henkilökohtaiseti olen kerännyt puolitoista mapillista aineistoa, joita jotkut tiedotusvälineet eivät ole julkaisseet, tai ne ovat poistettu myöhemmin "asiattomina".
Niiden löytäminen on erittäin helppoa, kun Googlaa jonkun tietyn sanan tai aiheen nimen.
En voi paljastaa, kuinka nuo "asiattomat" löytyvät, koska siinä tapauksessa ne ehkä poistettaisiin lopullisesti.

Tietokoneelleni olen tallentanut saman määrän aineistoa. Osa on vanhoista keskusteluista ja osan olen tallentanut ennen niiden lähettämistä.,merkinnyt, mihinkä ole lähettänyt, mihinkä linkkiin, päivämäärän otsakkeen ja käyttämäni nimimerkin.
En ole vielä keksinyt, mikä taho olisi kiinnostunut näistä "asiattomista mielipidekirjoituksista".

Linkki J.P.Roosin sivulle.

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post-36.htm

---

Salatut elämät. kirjoitti:

J.P.Roos Blogit 2004-2007.
Blogi avautuu lehtiartikkeleihin "tätäkään Hesari ei julkaissut".

Henkilökohtaiseti olen kerännyt puolitoista mapillista aineistoa, joita jotkut tiedotusvälineet eivät ole julkaisseet, tai ne ovat poistettu myöhemmin "asiattomina".
Niiden löytäminen on erittäin helppoa, kun Googlaa jonkun tietyn sanan tai aiheen nimen.
En voi paljastaa, kuinka nuo "asiattomat" löytyvät, koska siinä tapauksessa ne ehkä poistettaisiin lopullisesti.

Tietokoneelleni olen tallentanut saman määrän aineistoa. Osa on vanhoista keskusteluista ja osan olen tallentanut ennen niiden lähettämistä.,merkinnyt, mihinkä ole lähettänyt, mihinkä linkkiin, päivämäärän otsakkeen ja käyttämäni nimimerkin.
En ole vielä keksinyt, mikä taho olisi kiinnostunut näistä "asiattomista mielipidekirjoituksista".

Linkki J.P.Roosin sivulle.

http://www.valt.helsinki.fi/blogs/jproos/post-36.htm

---

Lue lisää

J. P. Roos kirjoittaa Vääryyskirjassa (en laita lainausmerkkien sisään, koska hän itse käyttää niitä tekstissään):


Aivan tuoreessa kuopiolaisessa tapauksessa, jota kommentoin eräässä TV-dokumentissa, minulla on ollut ilo tämän jälkeen keskustella Savon Sanomien yleisönosastolla Kuopion sosiaalihuoltojaoston puheenjohtajan Pirkko-Liisa Piirosen (kok)

http://www.pirkkoliisapiironen.net/kirjoituksia.html

ja sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärven

http://www.kuopio.fi/soste.nsf/TD/101003123215015?OpenDocument

kanssa vähän vastaavasta tilanteesta, jossa tytär oli huostaanotettu väkivaltaepäilyn vuoksi. Epäilyn esittäjänä oli lapsen äiti ja epäily kohdistui isään, jolla lapsi oli, mutta väkivaltaa ei todettu. Isän tilanne on tällä hetkellä täysin muuttunut. Hän onkin yrittänyt saada huostaanottoa puretuksi, mitä myös tytär toivoo. Kuopion viranomaiset eivät halua suostua tähän vaan ovat päinvastoin tiukentaneet tapaamisrajoituksia (tapaaminen vain kerran kuukaudessa) sekä myös isän ja tyttären välistä puhelinyhteyttä.

Piironen on sanomalehtikirjoituksessaan (Savon Sanomat 3.1.2006) viitannut siihen, että sijaisperhe olisi ”parempi” kuin tyttären varsinainen perhe ja että olisi lapsen edun mukaista jatkaa huostaanottoa, vaikka huostaanoton kriteerit eivät enää täyttyisikään. Tämä on hyvin ongelmallista juuri K&T:n tapauksen valossa: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on selvästi todennut, että perheen pysyvä hajottaminen tai sen tavoittelu ei ole ihmisoikeussopimuksen mukaista. Lisäksi on selvää, että lastensuojelulaki ei anna mitään perusteita sille, että huostaanottoa tulisi jatkaa vain sillä perusteella, että sijaisvanhemmat ovat ”parempia” vanhempia (ellei käsitettä lapsen etu tulkita hyvin laajasti, jolloin yleensäkin voidaan sanoa, että lapsen etuna on saada ”paremmat” vanhemmat). [...]



Roosin artikkeli löytyy muuten kokonaisuudessaan myös täältä:

http://blogs.helsinki.fi/evoluutiososiologia/2007/09/08/post-4/

Kokoomuksen Piironen kirjoitti:

J. P. Roos kirjoittaa Vääryyskirjassa (en laita lainausmerkkien sisään, koska hän itse käyttää niitä tekstissään):


Aivan tuoreessa kuopiolaisessa tapauksessa, jota kommentoin eräässä TV-dokumentissa, minulla on ollut ilo tämän jälkeen keskustella Savon Sanomien yleisönosastolla Kuopion sosiaalihuoltojaoston puheenjohtajan Pirkko-Liisa Piirosen (kok)

http://www.pirkkoliisapiironen.net/kirjoituksia.html

ja sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärven

http://www.kuopio.fi/soste.nsf/TD/101003123215015?OpenDocument

kanssa vähän vastaavasta tilanteesta, jossa tytär oli huostaanotettu väkivaltaepäilyn vuoksi. Epäilyn esittäjänä oli lapsen äiti ja epäily kohdistui isään, jolla lapsi oli, mutta väkivaltaa ei todettu. Isän tilanne on tällä hetkellä täysin muuttunut. Hän onkin yrittänyt saada huostaanottoa puretuksi, mitä myös tytär toivoo. Kuopion viranomaiset eivät halua suostua tähän vaan ovat päinvastoin tiukentaneet tapaamisrajoituksia (tapaaminen vain kerran kuukaudessa) sekä myös isän ja tyttären välistä puhelinyhteyttä.

Piironen on sanomalehtikirjoituksessaan (Savon Sanomat 3.1.2006) viitannut siihen, että sijaisperhe olisi ”parempi” kuin tyttären varsinainen perhe ja että olisi lapsen edun mukaista jatkaa huostaanottoa, vaikka huostaanoton kriteerit eivät enää täyttyisikään. Tämä on hyvin ongelmallista juuri K&T:n tapauksen valossa: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on selvästi todennut, että perheen pysyvä hajottaminen tai sen tavoittelu ei ole ihmisoikeussopimuksen mukaista. Lisäksi on selvää, että lastensuojelulaki ei anna mitään perusteita sille, että huostaanottoa tulisi jatkaa vain sillä perusteella, että sijaisvanhemmat ovat ”parempia” vanhempia (ellei käsitettä lapsen etu tulkita hyvin laajasti, jolloin yleensäkin voidaan sanoa, että lapsen etuna on saada ”paremmat” vanhemmat). [...]



Roosin artikkeli löytyy muuten kokonaisuudessaan myös täältä:

http://blogs.helsinki.fi/evoluutiososiologia/2007/09/08/post-4/

Lue lisää

J. P. Roos jatkaa edelleen samasta Kuopion tapauksesta:


"Sosiaalijohtaja [Jarmo] Rautjärvi selosti vastauksessaan isän kirjoitukseen (Savon Sanomat, 4.12. ja 7.12.2005) laveasti niitä periaatteita joita lastensuojelun pitäisi noudattaa huostaanottotapauksissa ja totesi myös, että kyse on vain eri näkökulmista, joista isän näkökulma oli yksi. Kun omassa kommentissani (Savon Sanomat 9.12.) huomautin hänelle, että lastensuojelu ei voi tyytyä vain näkökulmiin, sain kuulla, että totta kai lastensuojelulla on oma näkökulmansa. Toinen tyypillinen muotoilu on, että lastensuojelu on aina puolueellinen, koska se on lapsen puolella; tämähän ei tarkkaan ottaen ole lain mukaista. Lisäksi lapsen puolella oleminen vanhempia vastaan voi johtaa lapsen(kin) kannalta ikäviin seurauksiin..

Ongelmahan tässä on se, että lastensuojelu ei voi soveltaa pelkkää näkökulma-ajattelua: sen täytyy nimittäin yrittää muodostaa asiasta oikea kokonaisnäkemys eri tietolähteiden perusteella." [...]



Niin, näkökulma riittää. Lapsen ei tarvitse oikeasti olla vaarassa. Mutta tämänhän me olemme jo tienneet; niin monet huostaanottotapaukset kertovat juuri tästä "työmenetelmästä". Hitto, että nuo sosiaalirouvat, kuten Jarmo Rautjärvi, ovat hurahtaneet aivan reikäpäiseen keinotodellisuuden konstruointiin, eli luomiseen. Oman mielikuvitusmaailman kanssa on mukava tehdä töitä.

Ajattelutavassa on jotain samaa, kuin jos uskovaiset tekisivät sosiaalityötä teologian perustalta.


Kuopion sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärven ajatusmaailmaan voi perehtyä myös tässä Kuopion kaupunkilehden jutussa leipäjonoista:

http://www.kuopionkaupunkilehti.fi/Uutiset/Paikallisuutiset/Paauutiset/Havetkaa-paattajat-leipajonot-venyvat

Aivan lopussa todetaan näin:

"Kaiken nähnyt sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärvi muistuttaa: Se kala, joka nappaa madon helposti, jää koukkuun. Jonoja syntyy lisää, jos perustetaan uusia jakopisteitä. Tämä on palveluiden laki mutta ei apu ongelman ratkaisuun."

Kokoomuksen Piironen kirjoitti:

J. P. Roos kirjoittaa Vääryyskirjassa (en laita lainausmerkkien sisään, koska hän itse käyttää niitä tekstissään):


Aivan tuoreessa kuopiolaisessa tapauksessa, jota kommentoin eräässä TV-dokumentissa, minulla on ollut ilo tämän jälkeen keskustella Savon Sanomien yleisönosastolla Kuopion sosiaalihuoltojaoston puheenjohtajan Pirkko-Liisa Piirosen (kok)

http://www.pirkkoliisapiironen.net/kirjoituksia.html

ja sosiaalijohtaja Jarmo Rautjärven

http://www.kuopio.fi/soste.nsf/TD/101003123215015?OpenDocument

kanssa vähän vastaavasta tilanteesta, jossa tytär oli huostaanotettu väkivaltaepäilyn vuoksi. Epäilyn esittäjänä oli lapsen äiti ja epäily kohdistui isään, jolla lapsi oli, mutta väkivaltaa ei todettu. Isän tilanne on tällä hetkellä täysin muuttunut. Hän onkin yrittänyt saada huostaanottoa puretuksi, mitä myös tytär toivoo. Kuopion viranomaiset eivät halua suostua tähän vaan ovat päinvastoin tiukentaneet tapaamisrajoituksia (tapaaminen vain kerran kuukaudessa) sekä myös isän ja tyttären välistä puhelinyhteyttä.

Piironen on sanomalehtikirjoituksessaan (Savon Sanomat 3.1.2006) viitannut siihen, että sijaisperhe olisi ”parempi” kuin tyttären varsinainen perhe ja että olisi lapsen edun mukaista jatkaa huostaanottoa, vaikka huostaanoton kriteerit eivät enää täyttyisikään. Tämä on hyvin ongelmallista juuri K&T:n tapauksen valossa: Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on selvästi todennut, että perheen pysyvä hajottaminen tai sen tavoittelu ei ole ihmisoikeussopimuksen mukaista. Lisäksi on selvää, että lastensuojelulaki ei anna mitään perusteita sille, että huostaanottoa tulisi jatkaa vain sillä perusteella, että sijaisvanhemmat ovat ”parempia” vanhempia (ellei käsitettä lapsen etu tulkita hyvin laajasti, jolloin yleensäkin voidaan sanoa, että lapsen etuna on saada ”paremmat” vanhemmat). [...]



Roosin artikkeli löytyy muuten kokonaisuudessaan myös täältä:

http://blogs.helsinki.fi/evoluutiososiologia/2007/09/08/post-4/

Lue lisää

Pirkko-Liisa Piironen (kok.), J. P. Roosin väittelykumppani, kirjoittaa blogissaan:

http://www.pirkkoliisapiironen.net/kirjoituksia.html#1

"Harjoitetun alkoholipolitiikan seurauksena on voitu kirjata inhimillistä hätää ja pahoinvointia Päihdeperheiden lapsista joka kolmannelle väkivaltatilanteiden kohtaaminen on arkipäivää. On arvioitu, että pelon ja väkivallan ilmapiirissä elää 200.000 lasta.

Tämän seurauksena lasten huostaanotot ovat lisääntyneet. Alkoholin käytön vähentäminen edistäisi lasten etua. Lapsen mahdollisuudet ovat vähäiset tuoda asioitaan esille. Lapsihan on solidaarinen huonoillekin vanhemmille, eikä kerro helposti vanhempiensa alkoholin käytöstä. Lapsi kokee vanhempien humalatilan pelottavana, eikä edes ymmärrä asiaa. Hän voi luulla, että on hänen vikansa, kun vanhemmat käyttäytyvät väkivaltaisesti. Huostaanotto on kallis toimenpide ja kestää yleensä vuosia. On puhuttu, että huostaanottojen kustannukset olisi saatava kuriin. Toivottavasti se ei merkitse lapsen edun vähentämistä ja kriteerien tiukentamista, jolloin yhä useampi lapsi ei saisi apua. Lapsen tasapainoiselle kehitykselle on tärkeää millaisissa oloissa hän kasvaa. Yhä useammin huostaanotto on lapsen ainoa turva. Lastensuojelulaki on uudistettu kiireellä, saa nähdä auttaako se lasten tilannetta, vai valtion ja kuntien kassaa."


-------------------------------------------------------------------------------------------


Voin lohduttaa Pirkko-Liisaa (kok), että lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula (kesk.) on järjestänyt lasten kuulemisen kuntoon! Hän kokosi keskisuomalaisista lapsista/teineistä itselleen asiantuntijaryhmän. Lapsia Suomessa kuullaan! Hienoa, Maria Kaisa Aula! Loistoratkaisu!

Lapsiasiavaltuutetun nuoret neuvonantajat:

http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1516789