Kulttuuri Kulttuuririnki: Suomessa syytä opetella ruotsia
Aino Mäki-Mantila
perjantai 29.10.2010
SEINÄJOKI
Valtaosa Ilkan kulttuuriringin jäsenistä kannattaa ruotsin säilyttämistä peruskoulun pakollisena oppiaineena. 20 vastaajasta tätä mieltä on 14. Loput vähintään miettisivät, onko pakkoruotsille enää todellisia perusteita.
Kapellimestari Atso Almila: Kaikki kielten opiskelu on hyvästä. Kotimaiset kielet on kaikkien osattava, mutta englannilla ei ole niin kiire; sen oppii kyllä. Kolmanneksi saksa, ranska tai venäjä.
Sivistystoimenjohtaja Kaija Ylinen: Pitää, jos ja kun Suomi on kaksikielinen maa.
Kirjailija Mirja Kuivaniemi: On useita pakollisia aineita, joita kaikki eivät tarvitse, mutta miten lapsi voisi tietää tulevat tarpeensa. Ruotsin kielen taito on erinomainen yleissivistyksen lisä.
Apulaisrehtori Olli Nieminen: Kaikille on peruskoulussa annettava mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa.
Näyttelijä Eija-Irmeli Lahti: Olen itse kaksikielinen, ja lain ja asetuksen mukaan Suomi on kaksikielinen maa. Eniten suren englannin ylivaltaa.
Arkkitehti Helena Teräväinen: Kannatan ruotsin kielen laajaa oppimismahdollisuutta kaikille. Hyötyä siitä on pohjoismaisessa yhteistyössä eikä milloinkaan mitään haittaa.
Ohjaaja Katja Kujala: Kannatan pakkokieliä. Koska kotimaamme on kaksikielinen, on pakkoruotsi ollut perusteltua, mutta ymmärrän hyvin itäsuomalaisten kannan venäjän kielestä. Aluellinen mietintä on paikallaan.
Taidemaalari Elina Försti: Kyllä. Oman äidinkielensä lisäksi on jokaisen hyvä osata toista kotimaista edes auttavasti.
Ohjaaja Kimmo Kovanen: Minusta kaksikielisyys on suomalaisen kulttuurin hieno erityisyys.
Museotoimenjohtaja Leena Passi: Kaikille kuuluu ruotsin ja suomen kielen opetus, niin kauan kuin Suomessa on kaksi virallista kieltä.
Aluepäällikkö Markku Mattila: Pitäisi. Naapurimaiden kieliä pitäisi pystyä jonkin verran puhumaan.
Rehtori Markku Nurmi: Ilman mitään "pakkoja" ei koulussa voida päästä haluttuihin tuloksiin. Kaksikielisessä maassa kakkoskielen oppii helpommin kuin aivan vieraan kielen.
Museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen: On hyvä, että suomalaiset oppivat myös ruotsin kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varsinkin Länsi-Suomessa ruotsista on hyötyä. Voisihan tasapuolisuuden vuoksi toisena pakollisena kielenä olla venäjä, koska samat perusteet liittyvät sen käyttöön ainakin Itä-Suomessa.
Kirkkoherra Tapio Luoma: Ruotsin kielen tulee kuulua peruskoulun pakollisiin aineisiin jo sen vuoksi, että se on maamme toinen virallinen kieli. Toisekseen on kiusallista, jos joudumme asioimaan pohjoismaisten naapureidemme kanssa yksinomaan englannin kielellä.
Kulttuurirahaston asiamies Juha Alarinta: Asiassa kohtaa kaksi tavoitetta: ruotsinkielisen väestön palvelujen turvaaminen ja toisaalta Suomen laaja-alainen kansainvälistyminen. Lopputulos riippuu siitä, kumpaa näkökulmaa painotetaan. Ehkä pitäisi miettiä, päästäänkö tärkeisiin kielipoliittisiin tavoitteisiin aktivoimalla kansainväliseen vuorovaikutukseen ja kielten opiskeluun eikä pakolla. Minusta ruotsin kieli voisi kuulua vapaaehtoisesti valittaviin.
Kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä: Asiaa kannattaisi vakavasti pohtia. Toki ruotsin kielen opetukselle on olemassa hyvät perusteet, mutta ovatko ne kuitenkaan riittävän hyvät ja vastaavatko ne nyky-Suomen todellisuutta ja tarpeita?
Promoottori Juha Koivisto: Pakollisuudesta voisi peruskoulussa luopua. Parempi olisi, jos vieraissa kielissä olisi enemmänkin valinnanvaraa.
Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto: Ainoa kieli, jonka pitää olla peruskoulussa pakollinen, on äidinkieli. Vieraat kielet pitäisi saada valita kiinnostuksen mukaan, esimerkiksi mitkä tahansa kaksi kieltä.
Näyttelijä Laura Jurkka: Ymmärrän, miksi pakollinen ruotsi ahdistaa. Suomen ja englannin lisäksi valinnainen kieli voisi rikastuttaa eri kieliä taitavien nuorten joukkoa.
Lehtori Jussi-Pekka Kangas: Ruotsi voisi olla valinnainen kieli. On aika hullua, että ruotsi on kaikille pakollinen, vaikka oma äidinkielikin teettää monille oppilaille ongelmia.
Aino Mäki-Mantila
perjantai 29.10.2010
SEINÄJOKI
Valtaosa Ilkan kulttuuriringin jäsenistä kannattaa ruotsin säilyttämistä peruskoulun pakollisena oppiaineena. 20 vastaajasta tätä mieltä on 14. Loput vähintään miettisivät, onko pakkoruotsille enää todellisia perusteita.
Kapellimestari Atso Almila: Kaikki kielten opiskelu on hyvästä. Kotimaiset kielet on kaikkien osattava, mutta englannilla ei ole niin kiire; sen oppii kyllä. Kolmanneksi saksa, ranska tai venäjä.
Sivistystoimenjohtaja Kaija Ylinen: Pitää, jos ja kun Suomi on kaksikielinen maa.
Kirjailija Mirja Kuivaniemi: On useita pakollisia aineita, joita kaikki eivät tarvitse, mutta miten lapsi voisi tietää tulevat tarpeensa. Ruotsin kielen taito on erinomainen yleissivistyksen lisä.
Apulaisrehtori Olli Nieminen: Kaikille on peruskoulussa annettava mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä niin kauan kuin Suomi on virallisesti kaksikielinen maa.
Näyttelijä Eija-Irmeli Lahti: Olen itse kaksikielinen, ja lain ja asetuksen mukaan Suomi on kaksikielinen maa. Eniten suren englannin ylivaltaa.
Arkkitehti Helena Teräväinen: Kannatan ruotsin kielen laajaa oppimismahdollisuutta kaikille. Hyötyä siitä on pohjoismaisessa yhteistyössä eikä milloinkaan mitään haittaa.
Ohjaaja Katja Kujala: Kannatan pakkokieliä. Koska kotimaamme on kaksikielinen, on pakkoruotsi ollut perusteltua, mutta ymmärrän hyvin itäsuomalaisten kannan venäjän kielestä. Aluellinen mietintä on paikallaan.
Taidemaalari Elina Försti: Kyllä. Oman äidinkielensä lisäksi on jokaisen hyvä osata toista kotimaista edes auttavasti.
Ohjaaja Kimmo Kovanen: Minusta kaksikielisyys on suomalaisen kulttuurin hieno erityisyys.
Museotoimenjohtaja Leena Passi: Kaikille kuuluu ruotsin ja suomen kielen opetus, niin kauan kuin Suomessa on kaksi virallista kieltä.
Aluepäällikkö Markku Mattila: Pitäisi. Naapurimaiden kieliä pitäisi pystyä jonkin verran puhumaan.
Rehtori Markku Nurmi: Ilman mitään "pakkoja" ei koulussa voida päästä haluttuihin tuloksiin. Kaksikielisessä maassa kakkoskielen oppii helpommin kuin aivan vieraan kielen.
Museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen: On hyvä, että suomalaiset oppivat myös ruotsin kielen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varsinkin Länsi-Suomessa ruotsista on hyötyä. Voisihan tasapuolisuuden vuoksi toisena pakollisena kielenä olla venäjä, koska samat perusteet liittyvät sen käyttöön ainakin Itä-Suomessa.
Kirkkoherra Tapio Luoma: Ruotsin kielen tulee kuulua peruskoulun pakollisiin aineisiin jo sen vuoksi, että se on maamme toinen virallinen kieli. Toisekseen on kiusallista, jos joudumme asioimaan pohjoismaisten naapureidemme kanssa yksinomaan englannin kielellä.
Kulttuurirahaston asiamies Juha Alarinta: Asiassa kohtaa kaksi tavoitetta: ruotsinkielisen väestön palvelujen turvaaminen ja toisaalta Suomen laaja-alainen kansainvälistyminen. Lopputulos riippuu siitä, kumpaa näkökulmaa painotetaan. Ehkä pitäisi miettiä, päästäänkö tärkeisiin kielipoliittisiin tavoitteisiin aktivoimalla kansainväliseen vuorovaikutukseen ja kielten opiskeluun eikä pakolla. Minusta ruotsin kieli voisi kuulua vapaaehtoisesti valittaviin.
Kirjastotoimenjohtaja Mervi Heikkilä: Asiaa kannattaisi vakavasti pohtia. Toki ruotsin kielen opetukselle on olemassa hyvät perusteet, mutta ovatko ne kuitenkaan riittävän hyvät ja vastaavatko ne nyky-Suomen todellisuutta ja tarpeita?
Promoottori Juha Koivisto: Pakollisuudesta voisi peruskoulussa luopua. Parempi olisi, jos vieraissa kielissä olisi enemmänkin valinnanvaraa.
Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto: Ainoa kieli, jonka pitää olla peruskoulussa pakollinen, on äidinkieli. Vieraat kielet pitäisi saada valita kiinnostuksen mukaan, esimerkiksi mitkä tahansa kaksi kieltä.
Näyttelijä Laura Jurkka: Ymmärrän, miksi pakollinen ruotsi ahdistaa. Suomen ja englannin lisäksi valinnainen kieli voisi rikastuttaa eri kieliä taitavien nuorten joukkoa.
Lehtori Jussi-Pekka Kangas: Ruotsi voisi olla valinnainen kieli. On aika hullua, että ruotsi on kaikille pakollinen, vaikka oma äidinkielikin teettää monille oppilaille ongelmia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nuo "koska Suomi on kaksikielinen maa"-tyypit eivät taida edes tajuta, että kommenteillaan he vain edesauttavat Suomen muuttumista yksikieliseksi. Mutta mikäs siinä. Itselleni riittäisi pelkkä pakkoruotsin poisto, mutta kiva plussahan se on, jos virallinen kaksikielisyys poistuu myös.
Eli siitä että he toistelevat heihin astettuja mantroja eivätkä osaa ajatella itsenäisesti. Toki pitkän tahtäimen tavoitteena on vapaus ja normaali länsimaisen demokratian taso, johon kuuluu se, että maan ylivoimaisen enemmistön kieli (Suomessa noin 93%) on virallinen kieli, ja vähemmistökielen oikeudet taataan erityislainsäädännöllä.
Nuo haastatellut eivät edes tiedä, että valtio ja kansa eivät ole sama asia. Oli tässä muinoin Neuvostoliitto-niminen valtio, jonka nimessä tehtiin vaikka mitä, mutta sepä ei ollut sama kuin sen valtion alueella asuvat ihmiset, kansat.
Olipas siinä nippu pakkoruotsihuoria perseet pystyssä.
Lopussa ajattelevia ihmisiä.
Ilkan mukaan on hyvä opetella, Virkkusen mukaan on hyvä opiskella - siis ruotsia. Osaamisesta ei niin väilä.
Nimimerkki Ilmatar kiteytti Suomen kuvalehdessä:
"Viisaasti valitsi Virkkunen sanansa. Hän ei sano, että olisi tärkeää osata ruotsia tässä nk. kaksikielisessä maassamme, vaan että sitä on tärkeää opiskella. Tämä riittää mainiosti myös ruotsinkielisillemme, sillä he puolustavat nyt asemaansa ja nk. kaksikielisyyden mukanaan tuomaa etua. He tietävät kyllä, että kielen oppimisen kannalta ruotsi kannattaisi tehdä vapaavalintaiseksi, mutta miten sen jälkeen perustella virkamiesruotsia, virastojen ruotsinkielisiä osastoja, instituutioiden kielellisiä päällekkäisyyksiä?"