Oliko koko Pohjoinen rintama Suomelta ja Saksalta loppujenlopuksi ajanhukkaa?
Pienemmällä porukalla siellä olisi pärjätty. Hopeakettu oli täysin turha operaatio jonka 228 000 suomalaista ja saksalaista sotilasta olisi pitännyt siirtää Leningradia vastaan.
Norjasta olisi pitännyt siirtää joukkoja Suomeen ja ne Suomella olevat Leningradia vastaan. Venäläisillä ei ollut mitään kykyä tehdä läpimurtoa Petsamoon. Pienempi porukka olisi Hopeakettuun riittänyt.
Pienemmällä porukalla siellä olisi pärjätty. Hopeakettu oli täysin turha operaatio jonka 228 000 suomalaista ja saksalaista sotilasta olisi pitännyt siirtää Leningradia vastaan.
Norjasta olisi pitännyt siirtää joukkoja Suomeen ja ne Suomella olevat Leningradia vastaan. Venäläisillä ei ollut mitään kykyä tehdä läpimurtoa Petsamoon. Pienempi porukka olisi Hopeakettuun riittänyt.
Vastaukset 9
Vanhimmat
>Hopeakettu oli täysin turha operaatio<
Kuitenkin se sitoi huomattaavt venäläisvoimat, olisiko ollut ainakin pari armeijakuntaa tai enemmänkin. Olihan Murmanskin satama uhattuna...
Lisäksi täytyy muistaa, että Petsamon nikkeli saattoi lopulta olla Suomen pelastus viime sodissa. Toki se oli aiheuttaa Suomen tuhonkin kun suurvallat NL ja Saksa kiinostui samasta asiasta.
Saksan omavaraisuus nikkelin suhteen oli eräiden lähteiden mukaan VAIN 5%. Siis kokonaistarve nikkelin kulutuksen osalta. Samoin NL oli useista nikkelikaivoksistaan huolimatta tuonnista riippuvainen tuohon aikaan. Kanadalainen INCO eli International Nickel Company hallitsi yli 90% maailman nikkelimarkkinoista ja omisti huomattavan osan tuolloin tiedossa olevista nikkelivaroista.
Saksan menetettyä Petsamon nikkelin tuonnin, se pystyi korvaamaan osan menetyksiään tehostamalla omien kaivoksien tuotantoa moninkertaiseksi, orjatyövoimalla tietenkin, ja tuonnilla. Erään lähteen mukaan nikkeliä tuotiin Saksaan TURKISTA.
Luen juuri mielenkiintoista väitöskirjaa kyseiseen aiheeseen liittyen.
Vuorisjärvi Esko: Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939- 1944
Otava, 1990, 267 s., 1. painos
Toki Petsamon Nikkeli -aiheesta on kirjoitettu ja väiteltykin jo useasti. Tuossa on eräs alan perusteos:
Krosby Hans Peter Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940-1941
Yhteiskirjapaino, 1966, 316 s., 1. painos
tyhmille!! Mitä Jodl sanoi ehdotukseesi? Vai ottiko itse Hitler kantaa asiaan?
Entä Suomen Päämaja? Airohan oli sitä mieltä, ettei Suomella ole mitään kapasiteettia hoitaa asioita Kuusamon pohjoispuolella.
---"Venäläisillä ei ollut mitään kykyä tehdä läpimurtoa Petsamoon."---
Ei todellakaan!!! Lokakuussa -44 meni useita päiviä lyödä sakut pois Petsamosta. Niin oli heikot kyvyt...
Onko lisää hyviä neuvoja? Stalinille? Rooseveltille? Amiraali Tojolle tai keisari Hirohitolle? Anna tulla vaan.
Puna-Armeija olikin yhtä vahva vuonna 1941 kuin lokakuussa 1944. Vai mitä?
siirretty pois Petsamosta, niin kuin esität, niin mikä olisi ollut hyökkäysjoukkojen tarve?
Jos Hopeakettu ei onnistunut isommilla joukoilla, niin miten se olisi onnistunut pienemmillä?
Palstan pöpien joukossa olet hyvässä asemassa.
Tuossa on erittäin mielenkiintoinen saksalainen sotakirja suomennettuna. Se käsittelee syksyn 1944 - kevään 1945 tapahtumia Pohjois-Suomessa ja Jäämeren rannikolla NL:n ja saksalaisten käymien taisteluiden osalta. Kirja keskittyy lähinnä Jäämeren rintaman, Petsamon ja Kirkkomiemen tapahtumiin ja perustuu 20. vuoristoarmeijan sotapäiväkirjaan.
Thorban F.W. Petsamon ja Kirkkoniemen torjuntataistelut 1944
Pohjoinen, 1992, 158 s., 1. painos
Saksalainen alkuteos on 1989 ilmestynyt Der Abwehrkampf um Petsamo und Kirkenes 1944 Operation "Birke" und "Nordlicht"
Tuon kirjan kun lukee niin ei tarvitse ihmetellä miksi Suomen armeija pystyi työntämään saksalaiset pois Pohjois-Suomesta niinkin helposti. Eräs selitys on samanaikaisesti Petsamossa käynnistynyt NL:n joukkojen
suurhyökkäys, joka sitoi saksalaisten joukkoja ja jossa viivyttäviä saksalaisia pataljoonia tuhoutui kokonaan
joutuessaan motteihin.
Saksan voimasta oli lokakuussa 1944 rippeet jäljellä. Joten ei nekkula Rendulicin porukkaa murskannut. Toinen mikä auttoi oli ilmapommitukset. Neuvostoliitto teki Kirkkoniemeen noin 300 pommituslentoa mikä tarkoittaa että Kirkkoniemi oli Maltan jälkeen toisen maailmansodan pommitetuimpia kaupunkeja tai no kylähän se silloin taisi olla.
Suomi ei lyönnyt kaikki saksalaisia vaan suurin osa vetäytyi vapaaehtoisesti sopimuksen mukaisesti. Ne jotka käivät Rendulicin ja Hitlerin käskystä polttelemaan rakennuksia niin vain niitä vastaan taisteltiin.
Puna-armeija heitti Rendulicin joukot Petsamon alueelta muutamassa päivässä. Ei niitä tuhottu, mutta tappiot olivat raskaat. Mm. menetettiin 200 000 pulloa alkoholia eli XIX Armeijakunnan joulu- ja uudenvuoden kuohujuomat. Ne hidastivat neuvotojoukkoja vuorokaudella.
Suomalaiset kävivät kovat taistelut Tornion-Kemin alueella lokakuun alussa. Sen jälkeen seurattiin saksalaisten jälkijoukkoja. Niille ei kyetty aiheuttamaan mitään erityisiä ongelmia, vaan ne poistuivat oman aikataulunsa mukaan.
Kirkkoniemen pommituksilla ei ollut juuri mitään vaikutusta sotatoimiin. Sakut perääntyivät valmiisiin asemiin Lyngen-vuonolle ja Karasjoelle.
>Suomalaiset kävivät kovat taistelut Tornion-Kemin alueella lokakuun alussa.<
Tällä kertaa oli suomalaisten vuoro ryypätä! Sakemannit jättivät isot viinavarastot ja kohta olikin porukka ympäripäissään. Halstilla oli hätä kädesä jos sakemannit olisivat hyökänneet. Se olisi ollut humalaisten suomalaisten teurastus!
Ainakin päivän viive tuli tuosta kännistä.
pataljoona. Se ei ollut rintamavastuussa. Vuorokauden viive toimintaan tuli vain tälle pataljoonalle, jonka komentaja vaihdettiin.