VASTAUKSIA: 4 LUKUKERTOJA: 170 TEKSTIKOKO: VIESTIEN ESITYSTAPA:
Hei kaikille,
Mukava lukea tätä foorumia, täällähän näyttää olevan monenlaista "elämää", ainakin kirjoitettuna. Ainut harmittava asia on useiden aloitusten määrä ja samojen asioiden toisto.
Yritän siis kertoa jotain omakohtaista, itse kokemaani, enkä kuulopuheita.
Olen asunut koko ikäni Oulussa ja tuntenut lapsesta (70-luvulta) saakka vanhoillislaestadiolaisia. Suurin osa heistä vaikutti oikein mukavilta ihmisiltä, koskaan en tosin heidän kuullut puhuvan uskostaan, muilta ihmisiltä (SRK:kseen kuulumattomilta) sain kuulla heidän olevan "lestoja". Armeijakavereina oli laestadiolaisia sekä opiskelukavereina. Suuri osa oli aika rehellisiä, sangen uutteria ihmisiä. Heidän taustastaan sai lähes aina tietää vain toisen käden kautta, ellei mennyt kysymään henkilökohtaisesti asiasta. Useimmiten vastaus oli: "joo, mä oon uskomassa" tai "minulla on vakaumus" tms. erittäin moniselitteistä. Koskaan en kuullut kenenkään sanovan suoraan: "uskon Jeesukseen Kristukseen vapahtajanani", tosin joku kehotti menemään "seuroihin" tai kysymään "saarnamiehiltä" tms.
Tämä jonkinlainen salamyhkäisyys ja mysteeri rupesi kiinnostamaan valtavasti ja tietysti kävin keskustelemassa niiden "saarnamiesten" kanssa. Kävin jopa Päivämiehen toimituksessa kysymässä asioista. Vain ja ainoastaan siellä sain vastauksia moniin teologisiin kysymyksiin (opiskelin teologiaa useita vuosia) jotka halusin varmistaa viralliselta taholta, kuulopuheisiin kun en uskonut. Luin tietysti Erkki Reinikaisen, Seppo Lohen ja muiden kirjoituksia PM:stä sekä Raamattuluokan vanhoja opetuksia, ihan selvennyksen vuoksi. Mielenkiintoisinta kaikessa oli se, että ainoastaan "viralliset" tahot, eli SRK:n johtohenkilöt: a) osasivat vastata kysymyksiin, b) olivat halukkaita vastaamaan kysymyksiin.
Ihmettelin tätä suunnattomasti. Minusta jotenkin tuntui siltä, että jos ihminen on uskossa (ei "uskomassa" joka on hirveätä äidinkielen raiskausta) hän kykenee vastaamaan kristinuskon pääkysymyksiin, jotka kuitenkin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen mukaan olivat "lastenkin ymmärrettävissä".
Esimerkki: miten tullaan autaaksi (mitä minun pitää tekemän että pelastuisin?) -kysymykseen en "riviuskovaisilta" saanut muuta vastausta kuin: "tule seuroihin" tai "jolla ei ole seurakunta-äitiä maan päällä, sillä ei ole Isää taivaassa".
Raamattua lukemalla tulin kyllä toisenlaiseen johtopäätökseen joka oli: ("usko Herraan Jeesukseen niin pelastut ja perhekuntasikin"), mutta tietysti se nyt on sivuseikka. Minua kiinnosti kaikkein eniten heidän vastauksensa, ei objektiivinen totuus joka on Raamatussa kaikkien luettavissa.
Minulle selvisi luonnollisesti kaikki seurakuntaopilliset totuudet siitä, että SRK:n ulkopuolella ei ole autuutta, eikä "yksinäisyyden rukouskammioissa voi tulla autuaaksi" yms. Tämä tietysti ihmetytti aluksi vaikka olin kuullut tietysti väittämästä että "vanhurskaus lepää pohjoisessa maassa" yms. eisegeesiä.
Hauskimpana, mutta kuitenkin samanaikaisesti surullisena sain huomata myös monet nk. "ehdonvallan"-asioiden olevan autuuden sääntö, eräänlainen pelastusehto, joiden SRK-uskovaisten täytyi täyttää näyttääkseen ulkoisesti olevansa "oikeassa hengessä" Esimerkkejä on lukuisia joista TV-kiellot on kaikkein surkuhupaisin.
Minua ihmetytti eniten se, että SRK-uskovainen ei saanut:
-kilpaurheilla
-osallistua esiintyvään taiteeseen
-käyttää koruja/meikkiä
-välttää tietynlaista vaatetusta
-ehkäisyä
ynnä monia merkillisiä asioita (70-luvulla jopa parran kasvattaminen oli kiellettyä, puhumattakaan kravatin pitämisen kieltämisestä aiemmin).
Näille asioille en löytänyt mistään muusta protestanttisesta herätysliikkeestä (luterilaisuus, reformoidun kirkon eri haarat, vapaat suunnat) mitään tukea, ja luin opiskelujeni aikana lähes 300 kirjaa. Oli kuin aika olisi pysähtynyt ja tietty ryhmä päätti mikä on oikein (ilman Raamatullisia perusteita) ja asia oli sillä selvä.
Tämä nyt oli tällainen alustus, keskeneräinen sellainen, mutta olisi kiinnostavaa jatkaa keskustelua!
Hyvää tarkoittaen ja siunaten,
Veteraani-opiskelija
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4815623
Hei kaikille,
Mukava lukea tätä foorumia, täällähän näyttää olevan monenlaista "elämää", ainakin kirjoitettuna. Ainut harmittava asia on useiden aloitusten määrä ja samojen asioiden toisto.
Yritän siis kertoa jotain omakohtaista, itse kokemaani, enkä kuulopuheita.
Olen asunut koko ikäni Oulussa ja tuntenut lapsesta (70-luvulta) saakka vanhoillislaestadiolaisia. Suurin osa heistä vaikutti oikein mukavilta ihmisiltä, koskaan en tosin heidän kuullut puhuvan uskostaan, muilta ihmisiltä (SRK:kseen kuulumattomilta) sain kuulla heidän olevan "lestoja". Armeijakavereina oli laestadiolaisia sekä opiskelukavereina. Suuri osa oli aika rehellisiä, sangen uutteria ihmisiä. Heidän taustastaan sai lähes aina tietää vain toisen käden kautta, ellei mennyt kysymään henkilökohtaisesti asiasta. Useimmiten vastaus oli: "joo, mä oon uskomassa" tai "minulla on vakaumus" tms. erittäin moniselitteistä. Koskaan en kuullut kenenkään sanovan suoraan: "uskon Jeesukseen Kristukseen vapahtajanani", tosin joku kehotti menemään "seuroihin" tai kysymään "saarnamiehiltä" tms.
Tämä jonkinlainen salamyhkäisyys ja mysteeri rupesi kiinnostamaan valtavasti ja tietysti kävin keskustelemassa niiden "saarnamiesten" kanssa. Kävin jopa Päivämiehen toimituksessa kysymässä asioista. Vain ja ainoastaan siellä sain vastauksia moniin teologisiin kysymyksiin (opiskelin teologiaa useita vuosia) jotka halusin varmistaa viralliselta taholta, kuulopuheisiin kun en uskonut. Luin tietysti Erkki Reinikaisen, Seppo Lohen ja muiden kirjoituksia PM:stä sekä Raamattuluokan vanhoja opetuksia, ihan selvennyksen vuoksi. Mielenkiintoisinta kaikessa oli se, että ainoastaan "viralliset" tahot, eli SRK:n johtohenkilöt: a) osasivat vastata kysymyksiin, b) olivat halukkaita vastaamaan kysymyksiin.
Ihmettelin tätä suunnattomasti. Minusta jotenkin tuntui siltä, että jos ihminen on uskossa (ei "uskomassa" joka on hirveätä äidinkielen raiskausta) hän kykenee vastaamaan kristinuskon pääkysymyksiin, jotka kuitenkin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen mukaan olivat "lastenkin ymmärrettävissä".
Esimerkki: miten tullaan autaaksi (mitä minun pitää tekemän että pelastuisin?) -kysymykseen en "riviuskovaisilta" saanut muuta vastausta kuin: "tule seuroihin" tai "jolla ei ole seurakunta-äitiä maan päällä, sillä ei ole Isää taivaassa".
Raamattua lukemalla tulin kyllä toisenlaiseen johtopäätökseen joka oli: ("usko Herraan Jeesukseen niin pelastut ja perhekuntasikin"), mutta tietysti se nyt on sivuseikka. Minua kiinnosti kaikkein eniten heidän vastauksensa, ei objektiivinen totuus joka on Raamatussa kaikkien luettavissa.
Minulle selvisi luonnollisesti kaikki seurakuntaopilliset totuudet siitä, että SRK:n ulkopuolella ei ole autuutta, eikä "yksinäisyyden rukouskammioissa voi tulla autuaaksi" yms. Tämä tietysti ihmetytti aluksi vaikka olin kuullut tietysti väittämästä että "vanhurskaus lepää pohjoisessa maassa" yms. eisegeesiä.
Hauskimpana, mutta kuitenkin samanaikaisesti surullisena sain huomata myös monet nk. "ehdonvallan"-asioiden olevan autuuden sääntö, eräänlainen pelastusehto, joiden SRK-uskovaisten täytyi täyttää näyttääkseen ulkoisesti olevansa "oikeassa hengessä" Esimerkkejä on lukuisia joista TV-kiellot on kaikkein surkuhupaisin.
Minua ihmetytti eniten se, että SRK-uskovainen ei saanut:
-kilpaurheilla
-osallistua esiintyvään taiteeseen
-käyttää koruja/meikkiä
-välttää tietynlaista vaatetusta
-ehkäisyä
ynnä monia merkillisiä asioita (70-luvulla jopa parran kasvattaminen oli kiellettyä, puhumattakaan kravatin pitämisen kieltämisestä aiemmin).
Näille asioille en löytänyt mistään muusta protestanttisesta herätysliikkeestä (luterilaisuus, reformoidun kirkon eri haarat, vapaat suunnat) mitään tukea, ja luin opiskelujeni aikana lähes 300 kirjaa. Oli kuin aika olisi pysähtynyt ja tietty ryhmä päätti mikä on oikein (ilman Raamatullisia perusteita) ja asia oli sillä selvä.
Tämä nyt oli tällainen alustus, keskeneräinen sellainen, mutta olisi kiinnostavaa jatkaa keskustelua!
Hyvää tarkoittaen ja siunaten,
Veteraani-opiskelija
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4815623
Vastaukset 11
Vanhimmat
keen onkin sitte vaahdottu puoli miljoonaa viestiä. Enin osa kelvotonta meleperöintiä.
Onko se vanhoillislestadiolaisten lajiominaisuus?
vl-häkissä eläminen katkeroittaa ihmisen.
kestää järjissään vl-talostelua.
...
"-ehkäisyä
...
Näille asioille en löytänyt mistään muusta protestanttisesta herätysliikkeestä (luterilaisuus, reformoidun kirkon eri haarat, vapaat suunnat) mitään tukea, ja luin opiskelujeni aikana lähes 300 kirjaa. Oli kuin aika olisi pysähtynyt ja tietty ryhmä päätti mikä on oikein (ilman Raamatullisia perusteita) ja asia oli sillä selvä."
Et ole kyllä lukenut 300 kirjaa teologista kirjallisuutta, jos edelleen kuvittelet ehkäisyn olleen klassisessa kristinuskossa ehdonvallan asia.
»Oletan siis, että vaikka et makaa (vaimosi kanssa) jälkikasvun saamiseksi, et myöskään himon vuoksi yritä estää jälkikasvun saamista pahalla rukouksella tai pahalla teolla. Vaikka niitä, jotka tekevät näin, kutsutaan mieheksi ja vaimoksi, eivät he ole sitä. Heillä ei ole mitään avioliiton todellisuutta, vaan he peittävät häpeän kunniallisella nimellä. Joskus tämä himokas julmuus, tai julma himo, johtaa siihen, että he jopa tekevät steriiliysmyrkkyjä.»
(Augustinus v. 419)
»Tämä on inhottava synti, paljon pahempi kuin sukurutsaus tai huorinteko. Minä sanon sitä hekumoitsemiseksi, jopa Sodoman synniksi. Siinä mies ryhtyy naiseen, siis makaa hänen kanssaan ja yhtyy häneen, mutta kun on päästy siemensyöksyyn, antaakin siemenen mennä maahan, ettei nainen tulisi raskaaksi. Tuossa vaiheessa on todella Jumalan säätämystä siittämisessä noudatettava.»
(Luther v. 1544)
"»Oletan siis, että vaikka et makaa (vaimosi kanssa) jälkikasvun saamiseksi, "... Oletko ihan itse lisännyt tuon (vaimosi kanssa)? Eiköhän niissä kirjoituksissa Augustinus tarkoittanut huorapareja ja ihan yleisesti huorintekoa.
"Minä sanon sitä hekumoitsemiseksi, jopa Sodoman synniksi." Luther todella sanoi - Sanooko Raamattu?
"paljon pahempi kuin sukurutsaus tai huorinteko"
Ei ole, eikä niitä voi keskenään edes verrata! Jumala ei ole niin säätänyt, että avioparin jokainen rakastelu pitäisi tähdätä yksinomaan lasten saamiseksi. Älä siis rakenna yhdettätoista käskyä Raamatun rinnalle!
-Onanin tapauksessa syntiä ei ollut maahan laskettu simen vaan maallisen lain laiminlyönti ja kätketty omien himojen tyydyttäminen (lain hyväksikäyttö) välttäen elatusvastuuta. Kyseinen laki ei ole meillä voimassa ja jos mielestäsi on, niin vaadin itsekin polygamiaa.
niin lesket saisivat tyydytystä tarpeeksi. Eihän se niin huono laki ole, joten otetaan se uudelleen käyttöön. Silloin saadaan Jumalan hyväksyntä vieraissa käynneille. Ja voisi laskea rojut sisälle Jumalan luvalla!!
1.Moos 38.
8 Niin Juuda sanoi Oonanille: "Yhdy veljesi leskeen ja ota hänet avioksesi ja herätä siemen veljellesi".
9 Mutta kun Oonan tiesi, ettei jälkeläinen olisi oleva hänen, niin hän antoi, aina kun yhtyi veljensä vaimoon, siemenensä mennä maahan, ettei hankkisi jälkeläistä veljelleen.
Lutherin ehkäisykielteisyys on ollut tiedossa mutta kun nyt lukee ajatuksella tätä tekstinpätkää ei voi kuin tuntea inhoa koko meistä kohtaan. Kuinka voi aikuinen krisititty mies pitää omaan lapseen kohdistuvaa seksuaalista kanssakäymistä pienempänä asiana kuin keskeytettyä yhdyntää. HUH HUH. On siinä meillä kirkonmies. Riippumatta siitä pitääkö keskeytettyä ydyntää syntinä, on omaan lapseen kohdistuva seksuaalisuus seuraamuksiltaan paljon tuhoisampaa. Heijasteleeko tämä keskiaikaisen kirkon yleistä ilmapiiriä suhtautumisessa lapseen.
"Tämä on inhottava synti, paljon pahempi kuin sukurutsaus tai huorinteko. Minä sanon sitä hekumoitsemiseksi, jopa Sodoman synniksi. Siinä mies ryhtyy naiseen, siis makaa hänen kanssaan ja yhtyy häneen, mutta kun on päästy siemensyöksyyn, antaakin siemenen mennä maahan, ettei nainen tulisi raskaaksi. "
Haku
Hakutulokset sanalla 'sukurutsa'
Termit:
insesti, sukurutsa
sukupuoliyhdyntä sellaisten lähisukulaisten välillä, jotka eivät lain tai yhteiskunnan muiden sääntöjen mukaan voisi olla naimisissa keskenään
"Sillä eikö usein tapahdu, että ollaan liian veltto, jossa ei pitäisi niin olla, ja rangaistaan liian vähän suurta hirmuista pahennusta. - - missä kuitenkin suuri ja törkeä rikos on tapahtunut, niinkuin hirmuisia murhia, sukurutsausta ja muita senkaltaisia." (Ahti-saarnoja.)
= Luther piti sukurutsaa hirmuisena syntinä. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävä, että suhtautuminen lisääntymiseen ja maan täyttämiseen ei ollut hänelle vain käsky, vaan ENEMMÄN KUIN KÄSKY. "Paljon pahempi kuin sukurutsaus tai huorinteko" on tehokeino korostaa synnin vakavuutta jumalattomille, jotka eivät Kaikkivaltiaan tahdosta tajua mitään.
"Sillä tuo sana, minkä Jumala sanoo: »Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää», ei ole käsky, vaan enemmän kuin käsky, nimittäin jumalallinen teko, jonka estäminen tai laiminlyöminen ei ole meidän vallassamme - -" (Avioelämästä.)
Luther sanoo: ”Tuo sana, minkä Jumala sanoo: ’Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää,’ ei ole käsky, vaan enemmän kuin käsky, nimittäin jumalallinen teko, jonka estäminen tai laiminlyöminen ei ole meidän vallassamme.