Jukka Rokan näky Kristuksen ruumiista keväällä 1980
Näin edessäni patsaan. Se oli kuin Danielin näkemä kuvapatsas, mutta tämä näkemäni kuvasi Kristusta ja
seurakuntaa.
Tämän patsaan pää säteili rakkautta. Ruumiskin näytti vahvalta ja voimakkaalta. Sen rintakehässä
luki sana ISRAEL.
Pää katseli sitä ja huokasi syvään. Sydämen kohdalle ilmestyi sana ALKUSEURAKUNTA. Se
valtasi koko ruumiin - jopa sana Israel katosi. Ruumis näytti todella vahvalta ja elinvoimaiselta.
Mutta sitten vatsan kohdalle ilmestyi kirjoitus: ROOMALAISKATOLINEN KIRKKO, YKSI JA AINOA. Mutta nyt
koko vatsa joutui kuin synnytyskipuihin, ja se muuttui visvaa valuvaksi paiseeksi. Ja totisesti: siitä SYNTYI
ulkopuolisen voiman vaikutuksesta ELÄVIÄ LAPSIA.
Mutta sitten tapahtui kauheaa: NÄMÄ SYNTYNEET LAPSET JOUTUIVAT KIDUTETTAVIKSI JA NIITÄ TAPETTIIN. Mutta jatkuvista vainoista huolimatta myös SYNNYTYSKIVUT JATKUIVAT: syntyi sanoja: luterilaiset, anglikaanit, presbyteerit, episkopaalit, metodistit, baptistit, helluntailaiset, jne... - ja pää ... itki!
Kuulin jatkuvana huutona eri ryhmien taholta: Lähtekää siitä ulos, te minun kansani. Mutta tuo huuto oli kuin kuolleiden luiden kolinaa: huuto ei ollut Pyhän Hengen vaikuttamaa huutoa, vaan kiihkeää opinkiistojen ilmaisua.
Yhtäkkiä kävi kuin humahdus, ja se sai liikettä luihin. Käsivarret alkoivat liikkua huitoen sinne tänne. Samoin jalat alkoivat käydä, mutta nekin vetivät eri suuntiin.
Koko ruumis näytti kuin repeilevän kappaleiksi, sillä nyt ruumiiseen ilmestyi sinne tänne kiskovia jalkoja ja käsivarsia sadoittain, ja ne kaikki olivat toinen toisensa tiellä, eikä matka edistynyt. Päästävaluivat kyyneleet, kun koko ruumis oli kuin rikkirevittyä, runneltua lihaa.
Pää itki, sillä olivathan kristityt itse ristiinnaulinneet Herransa ruumiin, repineet pyhien seurakunnan ... Se oli täynnä oppia, riitaa, kateutta, vihaa.
Nyt ilmestyivät sanat PYHÄ HENKI ja KARISMA, LIITTYKÄÄ TOISIINNE RAKKAUDEN SITEILLÄ ... olettehan
samaa ruumista! jotka kaikuivat pään vaatimana huutona.
Ja ihmeekseni näin, että yhä uudet ja uudet jalkaparit alkoivat astua tasatahtia, ja samalla nämä tasatahtiset kuin näkymättömän voiman kautta alkoivat irrottautua lahoamaisillaan olevasta ruumiista, jonka yhtäkkiä huomasin olevan ilman päätä! Se oli päätön ruumis!
Samalla näin näiden tasatahtiin päässeiden muodostaneen todellisen ruumiin, joka nyt oli kiinteästi liitettynä päähän.
Päästä lähtenyt rakkauden virta pyyhkäisi pois kaiken lian ja saastan, kaikki haavat ja vammat, jotka nyt kuin kirouksena laskeutuivat tuon vanhan kirkkokuntaruumiin ylle saaden senkin käymistilaan.
Todellinen Kristuksen ruumis seisoi ylväänä päähän liitettynä, kuin jotain odottaen. Ja nyt sen ylle sidottiin leveä kultainen vyö, jossa luki: RAKKAUS - TÄYDELLISYYDEN SIDE.
Tämä täydellisyyden side - Rakkaus - liitti yhteen kaikki patsasruumiin eri osat, lihaston, luuston, elimistön
koko uudestisyntyneiden ruumiin! Niinpä tähän elävään patsaaseen ilmestyivät sanat: Kristuksen ruumis -
Jumalan seurakunta.
Ja sen rinnalla seisoneeseen, eri uskontokuntien kuolleista luista koostuneeseen kyhäelmään, joka ulkonaisesti näytti mahtavalta, mutta sisäisesti oli täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa,
kirjoitettiin sanat: SUURI BABYLON. Ja sitä katseli kauhistuneena SYNNYTYSKIVUISSAAN KIEMURTELEVA VAIMO - ISRAEL ...
kuului myös viimeinen ulos lähtö käsky, koskien kaikkia vielä jäljellä olevia kristittyjä - "tyhmät neitsyet:"
LÄHTEKÄÄ SIITÄ ULOS, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa (Ilm.18:4).
Näin edessäni patsaan. Se oli kuin Danielin näkemä kuvapatsas, mutta tämä näkemäni kuvasi Kristusta ja
seurakuntaa.
Tämän patsaan pää säteili rakkautta. Ruumiskin näytti vahvalta ja voimakkaalta. Sen rintakehässä
luki sana ISRAEL.
Pää katseli sitä ja huokasi syvään. Sydämen kohdalle ilmestyi sana ALKUSEURAKUNTA. Se
valtasi koko ruumiin - jopa sana Israel katosi. Ruumis näytti todella vahvalta ja elinvoimaiselta.
Mutta sitten vatsan kohdalle ilmestyi kirjoitus: ROOMALAISKATOLINEN KIRKKO, YKSI JA AINOA. Mutta nyt
koko vatsa joutui kuin synnytyskipuihin, ja se muuttui visvaa valuvaksi paiseeksi. Ja totisesti: siitä SYNTYI
ulkopuolisen voiman vaikutuksesta ELÄVIÄ LAPSIA.
Mutta sitten tapahtui kauheaa: NÄMÄ SYNTYNEET LAPSET JOUTUIVAT KIDUTETTAVIKSI JA NIITÄ TAPETTIIN. Mutta jatkuvista vainoista huolimatta myös SYNNYTYSKIVUT JATKUIVAT: syntyi sanoja: luterilaiset, anglikaanit, presbyteerit, episkopaalit, metodistit, baptistit, helluntailaiset, jne... - ja pää ... itki!
Kuulin jatkuvana huutona eri ryhmien taholta: Lähtekää siitä ulos, te minun kansani. Mutta tuo huuto oli kuin kuolleiden luiden kolinaa: huuto ei ollut Pyhän Hengen vaikuttamaa huutoa, vaan kiihkeää opinkiistojen ilmaisua.
Yhtäkkiä kävi kuin humahdus, ja se sai liikettä luihin. Käsivarret alkoivat liikkua huitoen sinne tänne. Samoin jalat alkoivat käydä, mutta nekin vetivät eri suuntiin.
Koko ruumis näytti kuin repeilevän kappaleiksi, sillä nyt ruumiiseen ilmestyi sinne tänne kiskovia jalkoja ja käsivarsia sadoittain, ja ne kaikki olivat toinen toisensa tiellä, eikä matka edistynyt. Päästävaluivat kyyneleet, kun koko ruumis oli kuin rikkirevittyä, runneltua lihaa.
Pää itki, sillä olivathan kristityt itse ristiinnaulinneet Herransa ruumiin, repineet pyhien seurakunnan ... Se oli täynnä oppia, riitaa, kateutta, vihaa.
Nyt ilmestyivät sanat PYHÄ HENKI ja KARISMA, LIITTYKÄÄ TOISIINNE RAKKAUDEN SITEILLÄ ... olettehan
samaa ruumista! jotka kaikuivat pään vaatimana huutona.
Ja ihmeekseni näin, että yhä uudet ja uudet jalkaparit alkoivat astua tasatahtia, ja samalla nämä tasatahtiset kuin näkymättömän voiman kautta alkoivat irrottautua lahoamaisillaan olevasta ruumiista, jonka yhtäkkiä huomasin olevan ilman päätä! Se oli päätön ruumis!
Samalla näin näiden tasatahtiin päässeiden muodostaneen todellisen ruumiin, joka nyt oli kiinteästi liitettynä päähän.
Päästä lähtenyt rakkauden virta pyyhkäisi pois kaiken lian ja saastan, kaikki haavat ja vammat, jotka nyt kuin kirouksena laskeutuivat tuon vanhan kirkkokuntaruumiin ylle saaden senkin käymistilaan.
Todellinen Kristuksen ruumis seisoi ylväänä päähän liitettynä, kuin jotain odottaen. Ja nyt sen ylle sidottiin leveä kultainen vyö, jossa luki: RAKKAUS - TÄYDELLISYYDEN SIDE.
Tämä täydellisyyden side - Rakkaus - liitti yhteen kaikki patsasruumiin eri osat, lihaston, luuston, elimistön
koko uudestisyntyneiden ruumiin! Niinpä tähän elävään patsaaseen ilmestyivät sanat: Kristuksen ruumis -
Jumalan seurakunta.
Ja sen rinnalla seisoneeseen, eri uskontokuntien kuolleista luista koostuneeseen kyhäelmään, joka ulkonaisesti näytti mahtavalta, mutta sisäisesti oli täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa,
kirjoitettiin sanat: SUURI BABYLON. Ja sitä katseli kauhistuneena SYNNYTYSKIVUISSAAN KIEMURTELEVA VAIMO - ISRAEL ...
kuului myös viimeinen ulos lähtö käsky, koskien kaikkia vielä jäljellä olevia kristittyjä - "tyhmät neitsyet:"
LÄHTEKÄÄ SIITÄ ULOS, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa (Ilm.18:4).
Vastaukset 10
Vanhimmat
Varmaankin aika ajankohtainen näky...
Ja sitten selityksiä paiseille, visvoille sun muille, kiitos!
näyttämään.
te hihhulit kutsutte sekavien haaveidenne, vuosikausia tankkaamienne liturgioiden ja ulkoaoppimienne uskonne dogmien sekasotkua "näyiksi"?
Baabelin päättömästä temppelin esipihasta (Ilm 11:) joka vainoa, kolme ja puoli vuotta, todellista Jumalan temppeliä (seurakuntaa) jonka pää on Kristus.
Jukka Rokka on ollut näyn saadessaan jo vanha mies, käsittääkseni kuollut jo ajat sitten. Hänen aikanaan tuon näyn ajatukset eivät ole olleet niin pinnalla kuin nyt. Uskoisin, että häntä on enemmänkin vastustettu, jos hän on aikanaan kertonut moista.
Kipinä-lehdessä 2.1997. Vuosi 2000 ja Herran toinen tulemus. Jeesus sanoi saamassani profetiassa " Minä tulen pikemmin kuin te luulettekaan" Monet ajattelevat vain, että tulee vuosi 2000 eikä mitään tapahdu. Mutta minä uskallan sanoa, että kyllä tapahtuu, tapahtuu hyvin pian! Meillä on viellä muutamia tarpeellisia vuosia aikaa ennen vuotta 2000. Jeesus tulee ja Hän tulee tekemään yllätyksiä.
se on vastoin kirjoituksia
...
Apostolien teot 1: 6- 8