Napoleon oli ällikällä lyöty, kun Ranskan armeijan marsalkka ja Ponte Corvon ruhtinas Jean-Baptiste Bernadotte pyysi päämieheltään lupaa siirtyä Ruotsin kuninkaaksi. Napoleon piti koko juttua suurena pilana, sillä olihan sota Ruotsia vastaan muutama hetki sitten peruutettu Espanjan taholta esiintyneiden vaikeuksien takia. Lisätäkseen kuulemansa uutisen hulluutta, Napoleon lupasi kahden Ranskan vallan alla olevan Tyynenmeren saaren verotulot marsalkalle ja hänen suvulleen ainaiseksi palkaksi jos puhe Ruotsin kuninkuudesta toteutuu!.
Ruotsalainen paroni Karl Otto Mörner oli vuonna 1810 tarjonnut Bernadottelle Ruotsin ja Norjan kuninkuutta omasta aloitteestaan. Perusteet pyynnölleen Mörner oli saanut edellisen sodan veteraaneilta, jotka kertoivat Bernadotten joukkojen kohdelleen heitä sotavankeina hyvin inhimillisesti. Hyvistä ja urhoollisista hallitsijoista oli jatkuvien sotien takia puutetta, joten Mörner otti tilaisudesta vaarin, ja matkusti oitis Bernadotten puheille. Eikä turhaan, sillä kunnon marsalkkamme suostui Napoleonin luvalla hommaan ja sai tältä vielä mukavat verotulot myötäjäisiksi.
Bernadotte valittiin Ruotsin-Norjan kruununperilliseksi elokuun 21 päivänä 1810 ja kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1818. Näin ranskalaisen räätälin pojanpojasta kehkeytyi suuren ja mahtavan Ruotsi-Norjan kuningas melkein pitkää tikkua vetämällä. Paroni Karl Otto Mörner sitävastoin vangittiin omapäisestä toiminnasta. Miten hänelle sitten myöhemmin kävi, ei ole kirjoittajan tiedossa.
Bernadotte saapui Tukholmaan suuren juhlakulkueen saattamana vuoden 1810 marraskuussa ja hänet adoptoitiin silloisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XIII pojaksi nimellä Kaarle Juhana. Samalla Kaarle Juhana astui Ruotsin kuninkaallisen suvun jäseneksi. Kaarle XIII sairaalloisuuden takia Kaarle Juhana otti pian valtion ohjat käsiinsä hyvänä apulaisenaan suomalaissyntyinen kreivi ja kenraali Johan Henrik Tawast.
Kaarle XIII kuoltua uusi kuningas Kaarle XIV kruunattiin Ruotsin ja Norjan kuninkaaksi vuonna 1818. Norjassa Kaarle XIV tunnettiin nimellä Carl III Johan. Vain kerran valtiopäivät keskustelivat luottamuksestaan vanhoilliseen kuninkaaseen, mutta kun parempaa ei ollut tarjolla, entinen sai jatkaa.
Kaarle XIV oli Ranskassa Napoleonin alaisena saanut sotia tarpeekseen, joten hänen aikanaan Ruotsi ei käynyt yhtään sotaa. Sihen saattoi vaikuttaa sekin, että Ruotsi oli juuri menettänyt Suomen ja sen urheat taistelijat Venäjälle. Ruotsalaiset nuorukaiset eivät kelvanneet tykinruoaksi. Sama se, Suomessakin vallitsi rauhan kausi toistasataa vuotta.
Götan kanava Ruotsissa valmistui vuonna 1843. Sen rakennustyöt olivat kestäneet 22 vuotta, mutta huomioiden senaikaiset alukset ja niiden kulkunopeudet, vesitien lyheneminen Pohjanmerelle ja Tanskan salmien ohittaminen oli Ruotsille ja sen ulkomaankaupalle suuri itsenäisyyden korostus.
Jean-Baptiste Bernadotte ei koskaan opetellut eikä oppinut ruotsin eikä norjan kieltä. Mutta ei hätää! Eurooppalaisissa hoveissahan siihen aikaan puhuttiin yleisesti ranskan kieltä. Pakkoruotsi keksittiin Suomessa vasta noin sata vuotta myöhemmin! Olisi ollut parempi, jos olisimme vain pysyneet ranskan kielen käytössä täällä meilläkin. Moni väärinymmärrys olisi jäänyt kokematta!
Kaarle XIV kuoli maaliskuun 8. 1844. Hänen poikansa Oskar I seurasi isäänsä valtaistuimelle ja hallitsi Ruotsia ja Norjaa vuodesta 1844-1859. Oskar I jälkeen valtikkaa heiluttivat Kaarle XV V. 1859-1872; Oskar II V. 1872-1907; Kustaa V vuosina 1907-1950. Tämä kuningas muistetaan siitä, että hän kielsi Talvisodan aikana sotilaallisen avun Suomelta. Sitten siirrymmekin nykyaikaan, eli Kustaa IV Adolfiin V. 1950-1973 ja nykyiseen Kustuun eli Kaarle XVI Kustaaseen alkaen vuodesta 1973.
Sitten onkin Viktorian vuoro astua valtaistuimelle, jos ruotsalaiset haluavat vielä kuninkuuteen rahojaan tuhlata?
Jean-Baptiste Bernadotte, Ruotsin kuningas ja kyläräätälin pojanpoika28.5.2010 16:09 Raimo Myöhänen
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/35642-jean-baptiste-bernadotte-ruotsin-kuningas-ja-kylaraatalin-pojanpoika
Ruotsalainen paroni Karl Otto Mörner oli vuonna 1810 tarjonnut Bernadottelle Ruotsin ja Norjan kuninkuutta omasta aloitteestaan. Perusteet pyynnölleen Mörner oli saanut edellisen sodan veteraaneilta, jotka kertoivat Bernadotten joukkojen kohdelleen heitä sotavankeina hyvin inhimillisesti. Hyvistä ja urhoollisista hallitsijoista oli jatkuvien sotien takia puutetta, joten Mörner otti tilaisudesta vaarin, ja matkusti oitis Bernadotten puheille. Eikä turhaan, sillä kunnon marsalkkamme suostui Napoleonin luvalla hommaan ja sai tältä vielä mukavat verotulot myötäjäisiksi.
Bernadotte valittiin Ruotsin-Norjan kruununperilliseksi elokuun 21 päivänä 1810 ja kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1818. Näin ranskalaisen räätälin pojanpojasta kehkeytyi suuren ja mahtavan Ruotsi-Norjan kuningas melkein pitkää tikkua vetämällä. Paroni Karl Otto Mörner sitävastoin vangittiin omapäisestä toiminnasta. Miten hänelle sitten myöhemmin kävi, ei ole kirjoittajan tiedossa.
Bernadotte saapui Tukholmaan suuren juhlakulkueen saattamana vuoden 1810 marraskuussa ja hänet adoptoitiin silloisen Ruotsin kuninkaan Kaarle XIII pojaksi nimellä Kaarle Juhana. Samalla Kaarle Juhana astui Ruotsin kuninkaallisen suvun jäseneksi. Kaarle XIII sairaalloisuuden takia Kaarle Juhana otti pian valtion ohjat käsiinsä hyvänä apulaisenaan suomalaissyntyinen kreivi ja kenraali Johan Henrik Tawast.
Kaarle XIII kuoltua uusi kuningas Kaarle XIV kruunattiin Ruotsin ja Norjan kuninkaaksi vuonna 1818. Norjassa Kaarle XIV tunnettiin nimellä Carl III Johan. Vain kerran valtiopäivät keskustelivat luottamuksestaan vanhoilliseen kuninkaaseen, mutta kun parempaa ei ollut tarjolla, entinen sai jatkaa.
Kaarle XIV oli Ranskassa Napoleonin alaisena saanut sotia tarpeekseen, joten hänen aikanaan Ruotsi ei käynyt yhtään sotaa. Sihen saattoi vaikuttaa sekin, että Ruotsi oli juuri menettänyt Suomen ja sen urheat taistelijat Venäjälle. Ruotsalaiset nuorukaiset eivät kelvanneet tykinruoaksi. Sama se, Suomessakin vallitsi rauhan kausi toistasataa vuotta.
Götan kanava Ruotsissa valmistui vuonna 1843. Sen rakennustyöt olivat kestäneet 22 vuotta, mutta huomioiden senaikaiset alukset ja niiden kulkunopeudet, vesitien lyheneminen Pohjanmerelle ja Tanskan salmien ohittaminen oli Ruotsille ja sen ulkomaankaupalle suuri itsenäisyyden korostus.
Jean-Baptiste Bernadotte ei koskaan opetellut eikä oppinut ruotsin eikä norjan kieltä. Mutta ei hätää! Eurooppalaisissa hoveissahan siihen aikaan puhuttiin yleisesti ranskan kieltä. Pakkoruotsi keksittiin Suomessa vasta noin sata vuotta myöhemmin! Olisi ollut parempi, jos olisimme vain pysyneet ranskan kielen käytössä täällä meilläkin. Moni väärinymmärrys olisi jäänyt kokematta!
Kaarle XIV kuoli maaliskuun 8. 1844. Hänen poikansa Oskar I seurasi isäänsä valtaistuimelle ja hallitsi Ruotsia ja Norjaa vuodesta 1844-1859. Oskar I jälkeen valtikkaa heiluttivat Kaarle XV V. 1859-1872; Oskar II V. 1872-1907; Kustaa V vuosina 1907-1950. Tämä kuningas muistetaan siitä, että hän kielsi Talvisodan aikana sotilaallisen avun Suomelta. Sitten siirrymmekin nykyaikaan, eli Kustaa IV Adolfiin V. 1950-1973 ja nykyiseen Kustuun eli Kaarle XVI Kustaaseen alkaen vuodesta 1973.
Sitten onkin Viktorian vuoro astua valtaistuimelle, jos ruotsalaiset haluavat vielä kuninkuuteen rahojaan tuhlata?
Jean-Baptiste Bernadotte, Ruotsin kuningas ja kyläräätälin pojanpoika28.5.2010 16:09 Raimo Myöhänen
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/35642-jean-baptiste-bernadotte-ruotsin-kuningas-ja-kylaraatalin-pojanpoika
Vastaukset 2
Vanhimmat
Luehan tuolta lisää Ruotsin hullujen kuninkaiden tekosista. Nyt on vuorossa Kaarle XII joka mukaan Helsingissä on ravintolakin nimetty.
Suuri Pohjan sota eli Isoviha 31.3.2010 11:06 Raimo Myöhänen
http://roskanpoimija.puheenvuoro.uusisuomi.fi/31545-suuri-pohjan-sota-eli-isoviha
"Suurena Pohjan sotana Euroopassa tunnettu taistelujen sarja meillä Suomessa paremmin tunnettiin Isonvihan aikana, jonka lopputuloksena Ruotsi menetti Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 suuren osan Suomea Venäjälle. Elettiin ajanjaksoa, jossa kullakin hallitsijalla piti olla vähintään kaksi erillistä sotaa käynnissä, muuten hän ei ollut hallitsija eikä mikään. Ruotsin silloinen kuningas Kaarle XII noudatti tunnollisesti tätä esi-isiensä luomaa kaavaa. Kaikki Kaarle XII käymät sodat taisteltiin emämaan, Ruotsin, maaperän ulkopuolella Skånea lukuunottamatta. Mutta sekin oli Tanskalta vallattua aluetta."
jatkuu...
Napoleon sopi Tilsitissä Venäjän kanssa sodasta Ruotsia vastaan. Venäjä vei Ruotsilta Itämaan eli nykyisen Suomen alueen. Suomen hävittyään Ruotsi valitsi Ranskasta, päävihollismaastaan, kuninkaan!
Täydellinen voitto Ranskalle!
Englannin mannermaasulkemus oli Isoon-Britanniaan kohdistunut kauppasaarto, jonka Ranskan keisari Napoleon I julisti marraskuussa 1806. Saarto kesti vuoteen 1814.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Englannin_mannermaasulkemus
Viedäkseen loppuun käynnistämänsä suunnitelman Napoleon kaavaili saarron suurimpien aukkojen tukkimista. Niitä olivat lähinnä Ruotsi, Tanska ja Portugali. Napoleon ja Venäjän keisari Aleksanteri I solmivat Tilsitissä heinä-elokuussa 1807 sopimuksen, jolla vastahakoinen Venäjä liittyi saartoon. Sopimuksen mukaan muiden Itämeren alueen valtioiden mukaan pakottaminen oli Venäjän tehtävä.