Täällä kun ammutaan puskasta, kuten minäkin ilman omaa nimeä. Itse en pidä siitä, mutta näin vaan on olosuhteiden pakosta. Mutta kysymys.: Kuka 2000 luvun ammatti historioitsija on suomessa vielä sitä mieltä, että suomi jatkosodassa (1)ajautui siihen venäläisten toistuvista pommituksista johtuen (2)kävi sotaansa puolustus sotana(3)kuten myös täysin erillisenä sotana.
Epätietoinen epäilijä
löytyykö heitä
10139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
sinäkin opit kirjoittamaan Suomen isolla kirjaimella.
idiootti
1. Suomi ryhtyi jatkosotaan Talvisodan katkeran kokemuksen kautta ja uskoen näin välttävänsä liittämisen NL:on. Lisäsyynä oli NL:n jatkuva painostus ja usko Saksan voittoon.
2. Kyse oli puolustussodasta, kuten NL:lla Talvisodassa.
3. Kyse oli erillissodasta, jota Suomi kävi Saksan rinnalla ja aseveljenä. Suomella oli omat sodanpäämääränsä. Suomi pyrki Saksan ja NL:n estelyistä huolimatta aktiivisti irti sodasta aina kun siihen tuli tilaisuus. Se onnistui vasta kun Saksa oli heikentynyt riittävästi ja NL saanut kesän -41 tappion kostettua.
Suomi säilyi viime sodissa itsenäisenä NL:n ja omien kommunistien yrityksistä huolimatta. Se on sinulle ja aateveljillesi edelleen sietämätön paikka.
kysymys on siitä kuka 2000 luvulla julkaissut ammatti tutkija vetää näiden väitteiden alle nimensä.
että kukaan ammattitutkija ei ole tuollaisia väitteitä esittänyt, ei 2000-luvulla, eikä aiemminkaan.
Pommitukset antoivat aiheen todeta Suomen olevan sodassa. Kyse oli puolustussodasta, vaikka sitä käytiin myös hyökkäämällä. Se oli monin tavoin erillissotaa, josta pyrittiin irti, kun omat sodanpäämäärät oli saavutettu.
On huomattavaa, että Suomi oli ainoa maa, josta Saksan joukot lähtivät vapaaehtoisesti poistumaan.Kaikki muut miehitettiin tai kaapattiin viimeistään maan yrittäessä irtautua sodasta.
Tutustu ihmeessä Mauno Jokipiin teokseen Jatkosodan synty ja Ohto Mannisen Jatkosodan sodanpäämäärat.
Ajopuu ,erillissota ja puolustussota termit käy mahdottomaksi. Vai mitä?
"Ajopuu ,erillissota ja puolustussota termit käy mahdottomaksi. Vai mitä? "
Ei todellakaan. Niillä on arvonsa kuvattaessa tapahtumia tasapuolisesti." Ajopuu" oli Saksan lähettilään näkemys Suomen joutumisesta sotaan. Ei sitä kukaan tutkija ole keksinyt.
Erillissotaa käytiin mm. presidentti Rytin ja hallituksen mielestä. NL tunnusti sen suostumalla erillisrauhaan.
Pienelle maalle kaikki sodat ovat puolustussotia. Tässä tapauksessa sitä käytiin ensin ennaltaehkäisevästi ja lopuksi kirjaimellisesti.
On hyvä, että jaksat aatteesi mukaisesti mustamaalata historiaamme.
On hyvä, että jaksat aatteesi mukaisesti mustamaalata historiaamme.
En todellakaan aatteen vaan tutkitun tiedon valossa enkä mustamaalaa enkä elä myyttien maailmassa. Markku Jokisipilän teos Aseveljiä vai liittolaisia antaa hyvän kuvan siitä miksi näissä käsityksissä pysytään.
...otan muutaman faktan
Jos Suomi kävi erillis-sotaa, on pystyttävä vastaamaan miten sopii erillissodan luonteeseen,
-että kotimaisiin aluksiin ja lentokoneisiin maalattiin saksalaisen esikuvan mukainen itärintamatunnus?
-että Leningradin seudulle suuntautunut pommituslento tapahtui suomalaisen upseerin opastuksella?
"Barbarossa-suunnitelman ensimmäisiä hyökkäystoimia, Leningradin satamaväylien miinoitus, suoritettiin varhain aamulla 22.6.1941 Suomen ilmatilan kautta. Saksalainen lento-osasto KGr 806 oli lähtenyt Itä-Preussin Prowehrenista. Ju-88 -johtokoneen tähystäjänä oli suomalainen kapteeni Pauli Ervi. Kello 3.45 suoritetun miinoituksen jälkeen koneet laskeutuivat saksalaisten käyttöön luovutetulle Utin kentälle." (Jatkosodan Pikkujättiläinen s. 863) )
-että liki puolet maarintaman pituudesta oli saksalaisten joukkojen vastuulla?
-että suomalaisia joukkoja oli alistettu saksalaisille?
-että saksan laivasto tukeutui suomen rannikkoon jo hyvissä ajoin (14.6) ennen hyökkäystä itään ja suoritti mm. neuvostoliiton aluevesien miinoitusta ennen 22.6?
-että oli sovittu saksalaisten kanssa, että Suomi hyökkää silloin kun saksalainen armeijaryhmä Nord saavuttaa Pihkovan tasan?
(Pihkovan tasa saavutettiin 8-9.7.1941 ja Karjalan armeija nosti kytkintä 10.7.)
-että Suomen armeija oli rymitetty hyökkäysryhmitykseen?
("Vuosikymmeniä kuvattiin puolustusvoimien toimia jatkosodan alkuvaiheessa jotenkin niin, että puolustustaisteluun vakaasti ryhmittynyt kenttäarmeija – sen jälkeen kun neuvostoilmavoimat ensin olivat 25. kesäkuuta hyökänneet - siirtyi pari viikkoa myöhemmin hyökkäykseen ja toteutti menestyksellisiä sotatoimia luovutetun alueen takaisinvaltaamiseksi.
Kovin pontevasti ei julkisuudessa pohdittu, kuinka on mahdollista parissa viikossa vaihtaa taistelulajia, vieläpä onnistuneesti.
Ammattisotilaille lienee ollut selvää, että pelkästään jonkin 10 000 miehen sotaharjoituksen suunnittelu vaatii kuukausien työn huoltojärjestelyineen päivineen.
Ehkäpä 500 000 miehen "sotaharjoituksen" katsottiin talvisodan kokemuksella sujuneen ripeämmin.
Vuosikymmeniä on myös esitetty Ylipäällikön tehneen Savonlinnan ja Pieksämäen välimailla Huutokosken asemalla 27.6.1941 päätöksen hyökkäyksestä ja että ratkaiseva käsky annettiin jo kolme päivää myöhemmin, rutiinilla.
On tietenkin vastapuolen kannalta epämiellyttävää, mikäli vihollinen kykenee polkaisemaan käyntiin suuroperaation vain parin pohdinnan perusteella.
Tosiasia on kuitenkin, että jollei operatiivisia valmisteluja olisi tehty ennakkoon, suomalaiset olisivat kyenneet aloittamaan järjelliset hyökkäystoimet aikaisintaan syksyllä 1941.
Ylitettävänä oli sentään uusi raja ja sen takana hyökkäysoperaation kannalta upouusi maa.
Perusteet kesähyökkäyksen onnistumiselle löytyvätkin laskettaessa aikaa kesäkuun 1941 lopusta taaksepäin."
Sotilasaikakauslehti 8/1991. Päätoimittaja Harri Heinilän artikkeli Pelin henki (s. 531-535)
ja yhteistoiminnassa sen kanssa.
Ei perustetun ja taistelusta irti olevan armeijan suuntaaminen hyökkäykseen vaihe vaiheelta vaadi kuukausien valmisteluja. Huomattavaa on, etttä Karjalan Armeija perustettiin vasta 29.6. 41.Sillä ei ollut edes komentajaa ja esikuntaa valmiina. Lisäksi se lähti hyökkäykseen 10.7. monimutkaisen uudelleenryhmityksen jälkeen aika hätäisesti. Siinä ei myöskään ollut kuin kolmannes armeijasta.
Oli olemassa valmiit puolustussuiunnitelmat. Ei siirtyminen niistä hyökkäykseen vaihe vaiheelta vaadi kuukausien työtä. Pari viikkoa riittää. Hyökkäysalue lisäksi tunnettiin perin juurin.
Niin pääsee kylähullujen kirjoihin.