Syvältä pelastuneiden ei tulisi korostaa todistuksissaan niitä maallisia siunauksia, joita he ovat saaneet uskoon tulon myötä. Se on totta että Herra siunaa useaa työpaikalla, vaimolla ja lapsilla, mutta tämä ei ole mikään automatia. Elämä on edelleen täällä kuoleman varjon laaksossa vaikeaa ja Jeesus ei luvannut meille helppoa tietä vaan monia ahdistuksia. Kun Alkoholisteille todistetaan siitä miten nyt Herra on muuttanut kaiken, antanut vaimon, lapset ja uudet adidaksen verkkarit, voi se uskoon tulemisen motiivikin olla sitten kyseenalainen. Ihmisen tulisi tehdä ratkaisu Herran puoleen ei siunauksien puoleen. Iankaikkisen elämän puoleen, ei tämän elämän maallisten siunausten takia. Tulisi saarnata enemmän puhdasta evankeliumia, eikä kehua siunauksilla ja saavutuksilla.
Kirjoitan tämän siksi koska monet eivät saavuta koskaan hienoja työpaikkoja ja ihmissuhteita, vaikka Herran seuraamisen valitsevatkin. Tästä seurauksena voi olla pettyminen itseensä, toisiin uskoviin ihmisiin, oman uskon epäily, masennusta jne. Monet syvältä pelastuneet jättäytyvät pois seurakunnnan tilaisuuksista koska kokevat epäonnistuneensa uskovina. jne Seurakunnassakaan elämä ei ole niin auvoista vaan "syvältä pelastuneet" saavat kokea monenlaista ikävää kohtelua. Heitä saatetaan pitää kiinnostavina todistusautomaatteina, joiden kertomuksia syntielämästä vapautumisesta on jännittävää kuulla. Ja jos tällainen syvältä pelastunut sattuu lankeamaan takaisin juomiseen tai huumeisiin masennuksessaan hän onkin pian "kylmällä paikalla" tai "kahden tien kulkija" jota aletaan kartella. Tämä kun pistää niin silmään, toisin kuin esim. Juoruilu tästä asiasta, ahneus tai kieroilu mitkä eivät päällepäin heti näy, mutta joka on samanlaista syntiin lankeamista kuin päihteiden käyttökin. Ajatelkaapa jos joku vapautuisi juoruilusta ja todistaisi palvasti siitä.
Kirjoitan tämän siksi koska monet eivät saavuta koskaan hienoja työpaikkoja ja ihmissuhteita, vaikka Herran seuraamisen valitsevatkin. Tästä seurauksena voi olla pettyminen itseensä, toisiin uskoviin ihmisiin, oman uskon epäily, masennusta jne. Monet syvältä pelastuneet jättäytyvät pois seurakunnnan tilaisuuksista koska kokevat epäonnistuneensa uskovina. jne Seurakunnassakaan elämä ei ole niin auvoista vaan "syvältä pelastuneet" saavat kokea monenlaista ikävää kohtelua. Heitä saatetaan pitää kiinnostavina todistusautomaatteina, joiden kertomuksia syntielämästä vapautumisesta on jännittävää kuulla. Ja jos tällainen syvältä pelastunut sattuu lankeamaan takaisin juomiseen tai huumeisiin masennuksessaan hän onkin pian "kylmällä paikalla" tai "kahden tien kulkija" jota aletaan kartella. Tämä kun pistää niin silmään, toisin kuin esim. Juoruilu tästä asiasta, ahneus tai kieroilu mitkä eivät päällepäin heti näy, mutta joka on samanlaista syntiin lankeamista kuin päihteiden käyttökin. Ajatelkaapa jos joku vapautuisi juoruilusta ja todistaisi palvasti siitä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
mitä kirjoitit ja olen samaa mieltä kanssasi, kuinmyöskin tuosta, mitä lopussa kirjoitat:
"Ajatelkaapa jos joku vapautuisi juoruilusta ja todistaisi palavasti siitä" !
Se kun näyttää olevan asia, jota ei pidetä syntinä, eikä siitä tunneta syyllisyyttäkään !
"Syvältä pelastuneiden ei tulisi korostaa todistuksissaan niitä maallisia siunauksia, joita he ovat saaneet uskoon tulon myötä."
- Eli mistä ja miten "pelastutaan" määrittelee sinut? Eikö tuo ole aika sovinistista?
"Kirjoitan tämän siksi koska monet eivät saavuta koskaan hienoja työpaikkoja ja ihmissuhteita, vaikka Herran seuraamisen valitsevatkin. Tästä seurauksena voi olla pettyminen itseensä, toisiin uskoviin ihmisiin, oman uskon epäily, masennusta jne. Monet syvältä pelastuneet jättäytyvät pois seurakunnnan tilaisuuksista koska kokevat epäonnistuneensa uskovina."
- Siksi kannattaakin lukea oikeaa kirjallisuutta. raamatun lukemisella et pääse uralla pitkälle paitsi hihhujen parissa ja se taas vaatii kykyä huijata kanssaihmisiä 'puhtaalla' sydämmellä.
"Monet syvältä pelastuneet jättäytyvät pois seurakunnnan tilaisuuksista koska kokevat epäonnistuneensa uskovina."
- Tai huomaavat olevansa oikeassa?
"Seurakunnassakaan elämä ei ole niin auvoista vaan "syvältä pelastuneet" saavat kokea monenlaista ikävää kohtelua. Heitä saatetaan pitää kiinnostavina todistusautomaatteina, joiden kertomuksia syntielämästä vapautumisesta on jännittävää kuulla. Ja jos tällainen syvältä pelastunut sattuu lankeamaan takaisin juomiseen tai huumeisiin masennuksessaan hän onkin pian "kylmällä paikalla" tai "kahden tien kulkija" jota aletaan kartella"
- Tulos tai ulos :p
"Juoruilu tästä asiasta, ahneus tai kieroilu mitkä eivät päällepäin heti näy, mutta joka on samanlaista syntiin lankeamista kuin päihteiden käyttökin. Ajatelkaapa jos joku vapautuisi juoruilusta ja todistaisi palvasti siitä. "
- En tiedä miten teidän touhu on yli kahdessakymmenessä vuodessa muuttunut mutta muistot on siitä jumalattomasta katkeruudesta ja selkäänpuukottamisesta on aika syvään painunut mieleeni. Mistot siitä kuinka kylmästi kykenette sulkemaan ihmisen sisäsiittoisuutenne ulkopuolelle.
uskovien keskuudessa on sellaisia, jotka katsovat ihmisiin, vaikka Jeesus opetti toisin
ja juuri näissä henkilöissä on niitä, jotka myöskin juoruavat muista ja nämä uskovat
ovat omavanhurskaita.
kelle ja mihin sinä oikein vastasit?
Niin juuri. "Syvältä pelastunut" voi havaitakin olevansa oikeassa ja jättäytyä sen takia pois kokouksista, tiedän tämän kun itseäni on pidetty ns. syvältä pelastuneena (tyhmä kaanaankielen koko termi sinäänsä koko sana, sekin luokittelee ihmiset ja synnit muka eri arvoisiksi) ja tunnen monia "syvältä pelastuneita".
Ikävä ja yleistävä kommentti tuo "kuinka kylmästi kykeneTTE sulkemaan ihmisen sisäsiittoisuuTENNE ulkopuolelle". Ymmärrän sanoistasi että sinua on ilmeisesti loukattu pahoin. Mutta on yhtä rumaa sinulta niputtaa joukko ihmisiä syyllisiksi kylmyyteen. Ethän tunne jokaista helluntaikirkon jäsentä. Moni itsekin haavoitettu on tämän kirkon jäsen eikä ole tehny sinulle mitään pahaa. En minä puolustele mitään kirkkokuntaa. Tietääkseni en vain ole kyllä puukottanut sinua ainakaan selkään enkä tietääkseni ketään muutakaan joten minusta sinulla ei voi olla ole mitään "muistoja". Olen ennemminki arka ihminen, mutta koen tämän seurakunnan kaikkine puutteineenkin hengelliseksi kodikseni. Jokainen seurakunta ja ihmisryhmä oli se sitten uskontoon liittyvä tai johonkin harrastukseen, sisältää katkeria ja selkään puukottavia ihmisiä. Ja niitä löytyy tietysti myös helluntaiseurakunnista. Minulla on paljon tuttavia, jotka uskovat Jumalaan ja ovat olleet ev.lut, helluntai- ja vapaakirkossa ja jokaisella on kokemusta tällaisesta, lakihenkisistä, juoruilevista ym uskovista. Mutta samalla tavalla minulla ja heillä on kokemusta tällaisita ihmisistä myös työpaikoilta ja tuttavapiireistä. Ei uskovat ole mitään enkeleitä todellakaan. Jokainen valitsee itse miten vaeltaa ja on jumalan edessä kerran tilillä tekemisistään ja sanomisistaan.
Mutta yhtälailla seurakunnista löytyy ihania ihmisiä.
Monet haavoitetut ystäväni pitävät yhtä niihin uskoviin jotka eivät ole mitään "selkäänpuukottajia" vaan todellisia ystäviä ja käyvät tilaisuuksissa kuuntelemassa sen raaamatun sanan, mutteivät jää seurustelemaan sen kummemmin toisten seurakunnassa olevien kanssa. Näin teen itsekin, koska en halua anatutua kaikkiin niihin joutaviinkin keskuteluihin mitä on. Mutta olen ehkä jäänyt paljosta paitsikin, kenties. Mutta koen että Ei niin seurakunnassa kuin muuallakaan pidä päästää lähelleen ihmisiä, jotka vahingoittavat. Itseä pitää suojella. Tietääkseni raamattu kehoittaa karttamaan ihmisä jotka ovat esim. sanakiistojen kipeitä tai muten vahingollisia. Ikvä että ilmeisesti olet jättänyt seurakunnan ihmisten kylmyyden takia, mutta varmasti se oli paras ratkaisu enkä ole tuomitsemassa sinua todellakaan. Eihän meitä mikää herätysliike tai seurakunta pelasta ja siunaa, joskus voimme kokea että ihan päinvastoin.
Ja totta, raamatun lisäksi on hyvä lukea hyvää kirjallisuutta. Ihminen oppii ihmisiltä, toisten ihmisten kokemuksista. Toivon vilpittömästi sinulle Siunausta syksyysi ja elämääsi.
vastaus alempana
täyttä asiaa. Voisi olla jopa minun itseni kirjoittama. Sillä niin paljon siinä on minunkin huomioita.
Enb ole koskaan kuullut kenenkään todistavan vapautuneensa juoruilusta. Mutta pahan puhumisesta olen joskun kuullu jonkun vapautuneen. Se on kyllä vaatinut oman jääräpäisen päätöksen tyyliin; tähän piste ja tuohon jengat.
Ymmärrän syvältä pelastuneiden ilon kokemistaan maallisistakin siunauksista.
Kyllä he mielestäni kuitenkin korottavat hengellisiä siunauksia yli maallisten.
Mutta olen huomannut saman ilmiön ja joskus jopa kiusaantunut todistuksista
jotka voivat antaa väärän kuvan uskovan elämästä. Vanhurskaalla on monta
vaivaa mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaiksta. Näin sanoo Jumalan Sana.
Sana ei sano koska mutta että Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
Psal 34:20 "Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista."
Tässä on vastausta uskovien kärsimyksiin ja niiden syihin.
2 Kor 1:3-7 "Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat. Sillä samoin kuin Kristuksen kärsimykset runsaina tulevat meidän osaksemme, samoin tulee meidän osaksemme myöskin lohdutus runsaana Kristuksen kautta. Mutta jos olemme ahdistuksessa, niin tapahtuu se teille lohdutukseksi ja pelastukseksi; jos taas saamme lohdutusta, niin tapahtuu sekin teille lohdutukseksi, ja se vaikuttaa, että te kestätte samat kärsimykset, joita mekin kärsimme; ja toivomme teistä on vahva, koska me tiedämme, että samoin kuin olette osalliset kärsimyksistä, samoin olette osalliset myöskin lohdutuksesta."
Tääs on varmaan kysy siitäkin että vasta uskoon tulleet tarvitsisivat pian asiallista opetusta seurakunnan taholta. Kun kuuntelin itse näitä todistuksia joissa kerrottiin entisestä syntielämästä ja siitä miten nyt pyyhkii hyvin sitä vain luuli että näin asiat on ja näin sitä kuuluu todistaa. Sitten aloin miettiä ja kuulin muutamilta että kun he eivät haluaisi puhua niistä menneistä enää.
Paikallaan olisi sellaiset todistukset että kompuroivat uskovat todistaisivat Jeesuksen armosta, sillä heitä on paljon. Eikö me kaikki. Muuta seurakunnissa ei synneistä juuri puhuta. Siitä että miten me langetaan vyöräröä myöten ja usein. Ollaan vaan niin pyhiä ja iloisia. Kyllä en itsekään ole kertonut lankeemuksistani monelle enkä ole kuullut kovin monen synneistään kertovan. Pelkään että minusta alettaisi juoruta tai pidettäsi jonain 2 luokan uskovana. Eikä tuolta pöntöstäkään kuulu kunnon parannussaarnoja pyhässä hengessä , kaipaisin niitä. Silloin tulee oikein tahto tehdä parannusta. Monet asiat tuntuu olevan jotenkin hys hys vaan kun niistä ei puhuta niitä ei ole.
parannussaarnoja kuulla. Eikö sinullakin Raamattu liene,sieltä kyllä löytyy ne asiat missä on syytä parannusta tehdä ja ojentua Sanan mukaan. Jos vain intoa on seurata Herraa, kuten Hän kutsui. Eikä ruveta utsimaan (kuinka sitten tämän käy)johon Herran vastauksen tietänet.
Aloittajan kanssa olen osapuilleen samaa mieltä,lisäisin siihen vielä uskoon tullet julkimot ja muut silmäätekevät.Näin tehdessämme kiinnitämme katseen ihmisiin ja seurauksiin, emmekä Itse Herraan kaiken antajaan.Pelastava voima, samoin kuin pyhittävä, on, ei kokemukset, vaan Herra itse Pyhän Henkensä kautta.
Paavalikin puhui Herran tekemistä töistä, vasta uskoville, palattuaan Antiokiaan ensimäiseltä lähetysreissultaan.
Myöskään en yhdy salassa olevaan/pysyvään ahneuteen (joka on epäjumalan palvelusta). Herra itse sanoo kaiken tulevan julki ja myös Paavali sanoo, että jos yksi jäsen kärsii, kärsii koko ruumis, tai päin vastoin. Ja tämähän tapahtuu Hengen maailmassa, ja sen kyllä tuntee. Ja jos tuota ahneutta ei poisteta keskuudesta, puhkeaa tuo haureus maailman kanssa, seurakunnassa näkyvänä, lihallisena haureutena omine selityksineen. Joka taas johtaa hoitamattomana aina pidemmälle. Ja se hoito ei ole hyväksyminen/sopeutuminen, kuten tyatirassa.
Yhä useammin tapaa hellariveljiä/sisaria jotka sanoo: se ja se saarnaaja sano niin ja niin, kun yrittää sanoa että mutta Raamattu..., niin ei. Se saarnaaja sanoi kuin sanoikin.Niin ei vuosikymmeniä sitten ollut keskuudessanne.Vaan veljet arvostelivat saarnaajan raamatun mukaan, eikä päinvastoin.Rivi selaisetkin.
Ettekö te tunne enää hengessä oikeaa ja värää asiaa, kuin myös profeettaa varmuudella.
Melkein voisi sanoa itkien kuin Paavali, te aloititte hyvin hengessä, lihassako nyt lopetatte?
Jeesus kertoi, että joka katsoo naista himoiten, on jo tehnyt huorin hänen kanssaan.
Jos me Hengessä vaellamme ja liha on ristiinnaulittu Hänen kanssaan ristillä, ei sellaista naista vastaan koko maailmassa tule, että me katsoisimme himoiten häntä. Siinä varmuudella testi, jos emme läpäise, olemme vielä lihallisia.Paavali kehoitti meitä tutkimaan itseämme. Langeta voi, mutta emme elä siinä.
Ja jos ei vaella hengen mukaan, vaan lihan, ei voi silloin tuntea hengellään myös muutakaan, kuten värää profeettaa tai ahneutta seurakunnassa.Vaan on ja pysyy riippuvaisena muiden sanomisista.Ja juoruista korvasyyhyyn.
Se on sitten asia erikseen, halutaanko todella vaeltaa hengessä ja antaa naulita se liha kaikkine himoineen ja haluineen sinne ristille, vai säästää edes pikkusen.Herra sen näkee ja myös itse, kun rehellisesti katsoo sisintään jonka Herra kyllä näyttää, kun sitä Häneltä pyytää.Ainakaan en tunne ketään jolle ei olisi näyttänyt pyydettyään sitä . Kuten en myöskään ketään, joka olisi katsonut loppuun saakka sisintään Hänen sen näyttäessä. Vaan he jotka tunnen, ovat järjestään pyytäneet/huutaneet lopettamaan hetikohta alussa.
Kun sanoin että pöntöstä ei kuule se ei sulje pois sitä etten lukisi itse raamattua, kyllä luen ja ennemminkin luotankin siihen mitä itse luen ja pöntöstä julistetun tarkistan pitääkö se yhtä raamatun kanssa. taas tämä yleistys "te" " "keskuudessanne" ja "ettekö t enää tunne hengessä oikeaa".
Mikä hinku on taas niputtaa ja tuomita kaikki hellarit yhteen nippuun, samanlaisiksi? Ymmärrän itse sen että jakaisessa kirkkokunnassa on erilaisia ihmisiä, erilaisissa kasvuvaiheessa olevia uskovia, lakihenkisiä, luopuneita jne. Ei pidä yleistää: te helluntalaiset, te luterilaiset olette sellasia ja tällaisia. jumalakaan ei katso sillä tavoin henkilöön kirkkokunnan mukaan mutta Hän näkee sydämeen. Ottaa päähän kun joka palstalla uskovat ihmiset tuomitsee toisiaan: te lestadiolaiset, te helluntalaiset, te luterilaiset olette sitä ja tätä ja siinä ja tässä väärässä ja minä ja minun kirkkokuntani oikessa.