Japanin talouden taantumisen syyt ja seuraukset.

Japanin tappio avasi oven Amerikkalaismiehitykselle. On epävarmaa, oliko Amerikkalaisilla alunperin tarkoitus muodostaa Japanista jonkinlainen Filipiinien kaltainen alusmaa, mutta tämä ns "kylmä sota" keskeytti pian suunnitelmat, ja joukkojen vetäminen Japanista alkoi jo vuonna 1949, eli vain pari vuotta sodan päätyttyä, kun ne alkoivat siirtyä Koreaan. Vuonna 1952 USA ja Japani solmivat lopullisen rauhansopimuksen maiden välillä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_San_Francisco


Amerikkalaismiehitys Japaniin jäi kuitenkin pysyväksi, erityisesti stragedisesti tärkeille Okinawan saarille, samaan aikaan kun Venäläiset puolestaan anastivat Kuriilit pohjoisessa. Kumpikin osapuoli pyrki hyötymään toisesta mahdollisimman paljon, mikä johti lopulta virallisen liittoutuman muodostumiseen tasan 50-vuotta sitten.

http://en.wikipedia.org/wiki/Japan_–_United_States_relations


Tätä ns "liittoutumaa" kuitenkin kokoajan varjostivat voimakkaasti sekä Amerikan että Japanin omat voitontavoittelut. Jotkut ovat sanoneet, että Japanin ja Amerikan suhteiden välisen katastrofin sai alunperin aikaan Amerikkalainen Presidentti "Teddy" Tehodor Rooselvelt, joka halusi rakentaa Amerikasta Eurooppa(Britti) tyylisen suurvallan, ja aloitti käytännössä lavastetun kohtauksen("USS maine")jälkeen sodan Espanjan kanssa. Hän myös solmi Japanin kanssa löysän "suurvaltojen akselin" jossa USA salaa taloudellisesti ja sotilaallisesti tuki Japania Venäjää vastaan, ja jossa Japani tunnusti USA:n oikeuden Espanjan vanhoihin Aasialaisiin siirtomaihin(pääosin Filipiineihin ja Hawajiin) Vastineeksi USA puolestaan tunnusti Japanin ylivallan Koreassa ja Taiwanissa. Koreasta tuli Japanin tärkein stragedinen siirtomaa, josta käsin Japaninen nationalistinen upseersi Kanji Ishiwara vuosikymmeniä myöhemmin käynnisti Mantsurian valloituksensa, joka puolestaan vain pari vuotta myöhemmin johti massiivisiin sotilasoperaatioihin Kiinassa Pekingia vastaan, avaten näin tien totaaliseen sotaan! On sanottu, että ns "alkuperäinen Amerikka-Japani" akseli alunperin teki tämän mahdolliseksi, ja sen takana nimen omaan oli "Teddy" Theodor Rooselvelt, joka hyvin pitkälle toimi omissa nimissään kongressin ohittaen.

http://hnn.us/articles/121083.html


Vuosikymmeniä myöhemmin USA miehitti Japanin, mutta miehitys jäi sekä kiistanalaiseksi että varsin lyhyeksi johtuen tapahtumista Kiinassa(Kiinan sisällis-sota, jonka Japanilaismiehitys hyvin pitkälle sai aikaan)sekä niiden leviämiseen Koreaan ja Vietnamiin.

USA:n ja Japanin välillä muodostui käytännössä varsin skitsofreeinen "avioliitto" joka taustalla pääosin olivat stragediset syyt. Amerikka ja sen "puolustusministeriö" Pentagon halusivat saada pysyvät tukikohdat Japaniin erityisesti USA:n laivastolle ja ilmavoimille. Japani puolestaan halusi saada vapaan pääysn USA:n markkinoille, jotka vielä tähän aikaan olivat maailman suurimmat.


Tämä ns "avioliitto" solmittiin "kylmän sodan" ollessa kuumimmilaan voimakkaiden ideologisten tuulten pauhatessa. On merkille pantavaa, että kun liitto lopullisesti siunattiin Japanin parlamentissa, syntyi valtavia Amerikkalaisvastaisia mellakoita, jotka käytännössä estivät Amerikkalais Presidentti Eisenhowerin vierailun Japaniin. Hyvin moni tuona aikana kyseenalaisti sopimuksen laillisuuden, koska Japani parlamentin ylähuone kieltäytyi vahvistamasta sopimusta, ja se käytännössä runnottiin läpi "väkisin"


Sopimus oli siis äärimmäisen epäaparlamentaarinen, ja se solmittiin kuulmetta sen enempää Amerikan kuin Japaninkaan kansan mielipidettä kylmän sodan kuumeiseissa tunnelmissa. Sopimuksen päätavoite oli avata Japanilaiset sotilastukikohdat Amerikkalaisille lentotukialuksille ja ilmavoimille. Sen toisijainen tavoite oli avata Amerikan markkinat Japanilaisille tuotteille, sillä edellytyksellä että Japani ajanmittaan avaisi myöskin omat markkinansa.

http://news.bbc.co.uk/2/hi/8557346.stm


Sopimus oli käytännössä Amerikan "puolustusministeriön" (aiempi nimi oli sotaministeriö) lobbaama. Se alkoi ajautua vaikeuksiin, kun Japani aloitti voimakkaat toiminpiteet omien markkinoidensa sulkemisesta Amerikkalaisille tuotteille.

http://en.wikipedia.org/wiki/Shōwa_period


Tästälähin USA-Japani "liittoutuma" alkoi ajautua jatkuvasti uusiin ongelmiin. Amerikan suuret yritykset ja lobbiryhmät ilmaisivat jatkuvasti mielipihansa Japanin protektionistisesta lainsäädännöstä. Kun tämä ns "kylmä sota" alkoi lähennellä loppuaan Amerikassa tähän alettiin kiinnittää jatkuvasti lisää huomiota. Puoliväkisin runnottu "liitto" Japanin kanssa alkoi lopulta hajota.

http://www.foreignpolicy.com/articles/2010/10/11/lie_of_the_tiger

Kun Japanin talous kasvoi jatkuvasti vuosi vuodelta melkein 10% vuodessa, Japanin markkinat alkoivat vaikuttaa Amerikkalaisfirmoille entistä houkuttelevimmilta, mutta Japanin protektionistinen "Keiretsu" politiikka piti ne Japanin ulkopuolella. Monet "Keiretsu" yrityksistä olivat tosiasiassa Japanin sodanaikaisia Zaibatsu yrityksiä, joista merkittävin ehkä nykyään kansainvälisesti dominoida Mitsubishi ryhmä

http://en.wikipedia.org/wiki/Zaibatsu

http://en.wikipedia.org/wiki/Keiretsu


Japani ja Amerikka epäonnistuivat vuosien mittaan saamaan kauppaansa tasapainoon, tämä johtaen voimakkaisiin rangaistustulleihin Japanilaisille tuotteille Amerikkassa, sekä voimakkaaseen painostukseen Japania kohtaan nostaa sen valuutan Yenin arvoa, mikä puolestaan johti ns Plaza valuuttasopimukseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Plaza_Accord


Vuosi vuodelta tämä ns "kylmä sota" kävi Amerikalle yhä kalliimmaksi, ja samaan aikaan kun USA joutui kustantamaan ns "warfare-wellfare state" taloutensa, Japanin talous kukoisti voimakkaalla kysynnällä ja viennillä! USA:n ns "warfare-wellfare state" talous alkoi suunnilleen vuodesta 1965(tai oikeammin kauan jo ennen sitä) ja on jatkunut siitä lähtien tähän päivään asti!

http://en.wikipedia.org/wiki/Great_Society


Rahoittakseen sosiaalisia kokeilujaan USA:n johto vuonna 1971 luopui lopullisesti kultakannasta, ja kansainvälistä rahajärjestelmää ylläpitävästä ns "Bretton Woods" järjestelmästä. Se korvattiin nyt ns "kelluvalla dollarilla" jossa dollarin arvo ei enää ollut sidoksissa kultaan. Tämä käytännössä sali holtittoman velanoton ja rahanpainannan, johtuen USA:n nykyiseen "inflaatiotalouteen"

http://en.wikipedia.org/wiki/Bretton_Woods_system


Samaan aikaan USA:n taluden velkaantumisen kanssa kauppakiistat Japanin kanssa kasvoivat tasaiseen tahtiin. Tänä aikana USA kuitenkin alkoi solmia taloudellisia ja dilpmaattisopimuksia Kiinaan, jotka johtivat maan ns "avautumiseen" länsimaiselle kapitalismille ja investoinneille.

http://en.wikipedia.org/wiki/1972_Nixon_visit_to_China

Japanin kuplatalous alkoi entistä enemmän jäädä näiden tapahtumien varjoon. Japanin talous oli voimakkaasti riippuvainen viennistä ulkomaailmaan johtuen mm kroonisesta luonnonvarojen vähyydestä. Sitä kuitenkin varjostivat jatkuvat kauppakiistat USA:n kanssa. Nimen omaan vahvistaakseen vientiään Japanin Yen oli voimakkaasti alirvostettu noin 1% dollarin arvosta. Tämä oli yksi asia, mikä käytännössä sai aikaan Japanin kuplatalouden, nostaen voimakkaasti kiintiestöjen hintoja Japanissa, ja aikaansai monia katkeria ristiriitoja Japanin pää kauppakumppanien kanssa.


Tälle kaudelle olivat tyypillisiä Neuvostoliiton kasvavat taloudelliset vaikeudet, Kiinan hidas mutta varma avautuminen lännelle sekä ns "Digitaalinen vallankumous" USA:n Californiassa, josta Japani jäi miltei kokonaan paitsi. Oli tapahtumassa voimakas "talouden uusjako" ja koska dollari ei enää ollut sidoksissa kultaan, saattoi USA:n hallitus lainata niitä miltei rajattomasti keskuspankki Fedilta, mikä nosti voimakkaasti inflaatiota, mutta toisaalta sai myös aikaan hyvin rajun ja holtittoman asevarustelun, jossa Neuvostoliitto ei enää kyennyt pysymään mukana, johtaen maan hajoamiseen.


Neuvostoliiton hajoaminen ei ehkä niinkään ollut syy, vaan pikemminkin vain enne globaalissa taloudesa tapahtuneesta rajusta muutoksesta. Sekä Kiinä että Venäjä luopuivat hiljalleen epäonnistuneesta sosialismista, avaten maansa länsimaiselle pääomalle ja investoineille, kun taas Japani piti omat kulutusmarkkinansa niin kiinni kuin vain mahdollista! Tämä kuitenkin johti kasvaviin riitoihin USA:n kanssa, sekä lopulta myös Japanin taantumiseen teknoligisessa kehityksessä, koska esim Kiinassa avatut uudet tehtaat olivat huomattavasti modernimpeja verrattuna Japanin vanhaan, sodanjälieiseen arkkitehtuuriin.


Yenin raju nouseminen sai osittain aikaan Japanin ns "kuplatalouden" puhkeamisen, samaan aikaan kun Japanin kiinteistöbuumi taantui hintojen laskiessa. Japanin vanhentuva talousjärjestelmä alkoi entistä enemmän jäädä Californian teknotalouden ja Kiinan halvan työvoiman väliin puristuksiin!

Rakenteellisesti Japanin taloudesta tuli ns "vanha jättiläinen" Japanin johto epäonnistui ymmärtämään, että sen protektionistinen politiikka johtaisi ajanmittaan kauppasotaan Amerikan kanssa, eikä se myöskään osannut odottaa Neuvostoliiton hajoamista ja Kiinan avautumista länsimaisille investoinneille. Ilman Neuvostoliiton olemassaoloa liitto Japanin kanssa katsottiin entistä enemmän toisarvoiseksi Amerikassa, ja USA:n laivasto oli jo ennen Neuvostoliiton virallista hajoamista kutsuttu Persianlahdelle taistelemaan Irania vastaan ns Iraq-Iran sodan yhteydessä, jossa Amerikan laivasto mm ampui alas Iranilaisen matkujastakoneen, ja Amerikan sotilaallinen läsnäolo tällä öljyrikkaalla alueella muodostui pysyväksi.


Myöskin Kiinan taloudellinen avautuminen tuli Japanin johdolle melkein täydellisenä yllätyksenä. Näin Japanin menetti monopolinsa Aasian merkittävimpänä teollisena ja kapitalistisena maana. Japanin taloudellinen sodanjälkeinen stragedia oli hyvin pitkään perustunut omien markkinoiden tehokkaaseen suojeluun Amerikkalaista kilpailua vastaan, samaan aikaan kun Japanilaiset yritykset agressiivisesti laajensivat otettaan USA:n markkinoista. Tämä johti kuitenkin kauppasotaan, jonka pitkällä tähtäimellä kumpikin maa hävisi, Kiinan kerätessä uuden talouden hedelmät(he oppivat sekä Japanilaisen massatuotannon että Amerikkalaisen kehittyneen teknologian Kiinan Guangdongista pian muodostaen Aasian talouden uuden keskuksen ja moottorin, samoin kuin sen "teknokaupunki" Dalanista)

Sekä Japani että USA tekivät pitkän historiansa aikana monia vaarallisia, ja usein melkeinpä korvaamattomia virheitä. USA jo 100-vuotta sitten omalla politiikallaan kannusti Japanilaisen nationalismin ja imperialismin nousua osittain näin lopulta luoden oman "Aasialaisen mörönsä" kuten juuri nyt on käymässä Kiinan suhteen! USA myöskin sodan jälkeen käytännössä väksin tunki itsensä Japaniin, jonne se ei ollut tervetullut. Yritys väkisin sulattaa Japani jonkinlaiseksi Filipiinityyliseksi USA:n siirtomaaksi oli tuomittu epäonnistumaan, ja nostatti Japanissa vain pelkoa, vihaa ja ahdistusta Amerikkaa vastaan, sekä johti voimakkaisiin suojatulleihin Amerikkalaisia tuotteita vastaan. Amerikan sotilaallinen läsnäolo Japanissa ostettiin pitkällä aikavälilla aivan liian suurella ja kestämättömällä hinalla. Yritys tunkea Amerikan noin 50 000 sotilasta pienelle Okinawan saarelle oli tilapäinen temppu, jolla ei saavutettu lopullista tasapainoista suhdetta Amerikan ja Japanin välille.


Tämän taustalla saattoi olla noin 100-vuotta sitten tapahtunut USA:n Filipiinien miehitys(sekä erittäin raaka, kansanmurhanomainen paikallisen itsenäisyysliikkeen murskaaminen)sekä odotus, että Japania ehkä voitaisiin sodan jälkeen kohdella samalla tavalla, mikä tietenkään ei toteutunut käytännössä. Sekä USA:n että Japanin johto pyrki hyötymään tästä ns "avioliitosta" maiden välillä mahdollisimman paljon, lopulta johtaen sen miltei totaaliseen kaatumiseen.

USA:lle sotilaallinen läsnäolo Japanissa oli kertakaikkiaan äärimmäisen tärkeää, mutta se toteutettiin epäätyydyttävällä tavalla antaen ymmärtää, että ajanmittaan Japani avaisi markkinansa Amerikkalaisille tuotteille, mikä tosiasiassa ei pitänyt paikkaansa. Japanin pysyvää miehitystä perusteltiin ontolla "liittoutumalla" joka tosiasiassa oli yksipuolinen miehitys tyylliin Suomi-Neuvostoliitto YYA.


Kun tämä ns "kylmä sota" Aasiassa loppui Kiinan ja USA:n väliseen "suureen yhteisymmärykseen" Japanin rooli Aasiassa merkittävästi pieneni. Samaan aikaan alkoivat myös Neuvostoliiton maataloustuotannon taloudelliset vaikeudet sekä USA:n Californiassa ns "digitaalinen vallankumous" joka hyvin pitkälle jäi Amerikkalaisessa mediassa Detroitin taloudellisen ahdingon varjoon. Japanin talous rakentui liikaa viennille Amerikkaan ja "taloudelliseen sodankäyntiin" jonka tarkoituksena oli näyttää Japanin taloudellinen mahti "suurelle ja kömpelölle" USA:lle. Seurauksena olivat katkerat riidat, kun kumpikin osapuoli pyrki sabotoimaan toisensa taloutta mahdollisimman paljon tajuamatta sen todellisia, pitkäaikaisia seurauksia.

USA:n olisi pitänyt ajanmittaan vähentä sotilaallista "jalanjälkeeän" Japanissa varsinkin Neuvostoliiton hajottua. Ilman USA:n pysyvää sotilaallista läsnoloa maassa Japanin johto ei voisi käyttää Amerikkalaisten joukkojen olemassaoloa keppihevosena Amerikkalaisvastaiselle vihalle, ja samalla Japani oltaisiin voitu asettaa voimakkaiden kauppatullien alle, pakottaen se joko avautumaan pysyvästi, tai sitten kääntymään Kiinaan päin, mikä hyvin pitkälle olisi tapahtunut jokatapauksessa. Amerikkalaisfirmojen tyly torjuminen Japanissa johti vain ns "Kiina ryntäykseen" ja sen nykyään aikaansaamiin taloudellisiin ongelmiin USA:n ja Kiinan välillä.


Japani olisi tarvinnut RAJUA muutosta "kuplatalouden" puhjettua noin 20-vuotta sitten. Yksi suuri ongelma oli, että Japanin taloudellinen malli rakentui liikaa Meji restauraation aikaiselle teolliselle laajenemiselle, ja Toyotan ja Mitsubishin kaltaiset teolliset jätit saivat aivan liian suuren rooliin maan talouspolitiikassa. Japanin "malli" rakentui aivan liikaa jonkinlaiselle oudolle "taloudelliselle sodankäynnille" ja Amerikan markkinoiden valtaukselle, samaan aikaan kun Japani piti omia markkinoitaan tiukasti suljettuina ja valuuttaansa Yenia poikkeuksellisen alhaalla. Tämä pitkällä tähtäimellä oli takuuvarma resepti massiiviselle KATASTROFILLE! Yhdysvallat ei tulisi ikinä sallimaan "taloudellista sodankäyntiä" itseään vastaan edes liittolaismaalta, ja VARSINKAAN ei Japanilta, johtuen kulttuuris-historiallisista syistä!

Malli oli vaarallinen, ellei peräti itsetuhoinen! Ehkä sen taustalla olivat Japanin ja Amerikan ns "vanhat miehet" jotka näennäisestä maiden välisestä liittoutumasta huolimatta muistivat sodan hieman liianki hyvin. Japanin ja USA:n välinen "liitto" runnottiin myöskin läpi kuulematta kylliksi Japanin Parlamenttia ja USA:n kongressia(Amerikan perustajaisät nimen omaan VAROITTIVAT muodostamatta pysyviä liittoutumia Amerikan omien rajojen ulkopuolella!)


Lyhyesti sanoen;yksi HELVETILLISEN iso katastrofi, josta Kiina on keräämässä hedelmät itselleen. Ja viimeisen 30-vuoden ajan USA ja Kiina tuntuvat nyt toistavan vanhat virheet vaaralisen tuhoihin seurauksin Amerikalle ja Aasialle!

niin Japsit vaan imevät Setä Samulin munaa;=))

http://www.japantoday.com/category/politics/view/keidanren-chief-calls-for-early-japan-us-free-trade-agreement

http://www.spacewar.com/reports/Japan_says_succeeds_in_missile_shield_test_with_US_999.html

http://www.spacedaily.com/reports/Orbital_Launches_MRT_For_Joint_US_Japan_Missile_Defense_Test_999.html