Suomi velkaantuu nopeasti. Suomea uhkaa kestävyysvaje. Verokertymä ei riitä julkisiin palveluihin, eläkkeisiin ja etuuksien maksamiseen - sekä suureen ulkomaan velan lyhennyksiin ja korkoihin.
Nykyinen hallitus on ottanut lisää lainaa holtittomasti, holtittomasti, holtittomasti...
Velkaa on otettu 3 miljardin maataloustukiaisia varten, mitkä eivät ole tarveharkintaisia - vaan mitä vauraampi tuottajia, sitä suurempi veroton valtion avustus.
Velkaa on otettu työantajien kela-maksujen poistamiseen - mikä teki miljardin loven sosiaaliturvaan.
Velkaa otetaan Suomen rikkaimpien varallisuusveron poistamiseen.
Velkaa otetaan perintöveron pienentämiseen.
Velkaa otetaan rikkaiden verohelpotuksia varten, jotta nämä voivat muuntaa ansiotulonsa 28 %:n tasaveroksi ja jotta välttyvät kunnallisverolta kokonaan.
Velkaa otetaan EU-maiden maataloustuottajille...
Velkaa otetaan Kreikan lainojen maksuun...
Velkaa otetaan kotimaan "elvytyspakettiin" ja sijoitellaan infraan sinne sun tänne: laajennetaan Oulun lentokenttää, korjataan Svenska Teaternia, korjaillaan homekouluja - ja odotellaan "vipuvarsivaikutusta"...
Velkaa otetaan yritysten innovaatioihin ja kansalinvälistymiseen... yritykset kun haluavat investoida omat voittonsa omistajien osinkoihin eikä yrityksiin.... valtion tuealla
Velkaa on otettu ja lisää otetaan.... leikkausten aika tulee tulevien hallitusten aikana. Nykyhallituksella ei nähytä olevan huolta huomisesta...
- 1990 luvun laman jälkeen leikattiin
- lapsilisiä
- asumistukea
- työttömyysturvaa
- eläkkeiden korotuksia
- kuntien valtionapuja
Eli köyhiltä ja pienituloisilta leikattiin, kun syyskuussa 1994 valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja pääministeri Esko Aho tekivät budjettiesityksen, josa kerättiin pieni- ja keskituloisilta 11,4 miljardia.
-90 luvulla valtion menoja leikattiin - mutta samaan aikaan Esko Ahon hallituksen tekemä verouudistus pidettiin voimassa. Tuolloin erotettiin pääomatulot ja palkkatulot toisistaan siten, että palkkatuloista perittiin progressiivinen vero ja pääomatuloista 28 %:n (aluksi 27 %:n) tasavero.
Lipposen hallitus leikkasi - valtiovarainministeri Sauli Niinistön toimiessa leikkaajakunkkuna - menoja muun muassa lapilisistä ja elinkeinotukiaisista. Mutta pääomatuloista verotettiin edelleen 28 %:n tasavero.
Valtiovarainministeri, päälainanottajan, opettaja Jyrki Kataisen vastaus kysymykseen mitä valtion menoja voisi leikata on: "Vähemmän tärkeitä menoja". Kokoomuksen mukaan vähemmän tärkeitä menoja olivat viime laman jälkeen lapsilisät, asumistuki, työttömyysturva, eläkkeiden korotukset sekä kuntien valtionavut (Sauli Niinistö, leikkaajakunkku). Jatkaako kokoomus päähallituspuolueena ja toistuuko sama leikkauslinja nykylaman jälkeen? Se nähdään vaalien jälkeen.
Nykyinen hallitus on ottanut lisää lainaa holtittomasti, holtittomasti, holtittomasti...
Velkaa on otettu 3 miljardin maataloustukiaisia varten, mitkä eivät ole tarveharkintaisia - vaan mitä vauraampi tuottajia, sitä suurempi veroton valtion avustus.
Velkaa on otettu työantajien kela-maksujen poistamiseen - mikä teki miljardin loven sosiaaliturvaan.
Velkaa otetaan Suomen rikkaimpien varallisuusveron poistamiseen.
Velkaa otetaan perintöveron pienentämiseen.
Velkaa otetaan rikkaiden verohelpotuksia varten, jotta nämä voivat muuntaa ansiotulonsa 28 %:n tasaveroksi ja jotta välttyvät kunnallisverolta kokonaan.
Velkaa otetaan EU-maiden maataloustuottajille...
Velkaa otetaan Kreikan lainojen maksuun...
Velkaa otetaan kotimaan "elvytyspakettiin" ja sijoitellaan infraan sinne sun tänne: laajennetaan Oulun lentokenttää, korjataan Svenska Teaternia, korjaillaan homekouluja - ja odotellaan "vipuvarsivaikutusta"...
Velkaa otetaan yritysten innovaatioihin ja kansalinvälistymiseen... yritykset kun haluavat investoida omat voittonsa omistajien osinkoihin eikä yrityksiin.... valtion tuealla
Velkaa on otettu ja lisää otetaan.... leikkausten aika tulee tulevien hallitusten aikana. Nykyhallituksella ei nähytä olevan huolta huomisesta...
- 1990 luvun laman jälkeen leikattiin
- lapsilisiä
- asumistukea
- työttömyysturvaa
- eläkkeiden korotuksia
- kuntien valtionapuja
Eli köyhiltä ja pienituloisilta leikattiin, kun syyskuussa 1994 valtiovarainministeri Iiro Viinanen ja pääministeri Esko Aho tekivät budjettiesityksen, josa kerättiin pieni- ja keskituloisilta 11,4 miljardia.
-90 luvulla valtion menoja leikattiin - mutta samaan aikaan Esko Ahon hallituksen tekemä verouudistus pidettiin voimassa. Tuolloin erotettiin pääomatulot ja palkkatulot toisistaan siten, että palkkatuloista perittiin progressiivinen vero ja pääomatuloista 28 %:n (aluksi 27 %:n) tasavero.
Lipposen hallitus leikkasi - valtiovarainministeri Sauli Niinistön toimiessa leikkaajakunkkuna - menoja muun muassa lapilisistä ja elinkeinotukiaisista. Mutta pääomatuloista verotettiin edelleen 28 %:n tasavero.
Valtiovarainministeri, päälainanottajan, opettaja Jyrki Kataisen vastaus kysymykseen mitä valtion menoja voisi leikata on: "Vähemmän tärkeitä menoja". Kokoomuksen mukaan vähemmän tärkeitä menoja olivat viime laman jälkeen lapsilisät, asumistuki, työttömyysturva, eläkkeiden korotukset sekä kuntien valtionavut (Sauli Niinistö, leikkaajakunkku). Jatkaako kokoomus päähallituspuolueena ja toistuuko sama leikkauslinja nykylaman jälkeen? Se nähdään vaalien jälkeen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
On sinänsä hyvä asia, että olet jäsentänyt tekstiäsi kappalejaolla, mutta yksittäisten lauseiden eristäminen eri riveille tekee tekstistä vaikeaselkoista.
Hyvä KieliasuPoliisi,
Hyvä huomio kirjoituksen julkaisuasusta. Yritin tehdä tekstistä luettavaa "ilmavuudella" ja kapplejaot ovat tarkoitettu ei tekstin sisällön erottamiseen vaan ajattelemiseen kappaleiden tai rivien välissä ... Tarkoitus olisi siis, että faktan jälkeen on mietintätauko. Alitajuntaan tulisi lisää tietoa päätöksentekoa varten. Taisi siis tapahtua pänvaston lukemisen helpottaminen muuttui vaikeaselkoisemmaksi - mielestäsi. Ajanpuute on myös ongelma. Aikaa ei ole stilisoida eikä oikolukea näitä tekstejä, mutta on halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, jota myös näillä palstoilla käydään. Itse luen mieluusti mielipiteitä, joissa on sisältöä ja yhteiskunnallista argumentointia, vaikka stilistinen ote ei olisikaan moitteeton. Toisaalta päivälehdet ja viikkolehdet ovat täynnä muotoseikoiltaan hienoja juttuja - sisällöltään täysin olemattomia. Yhteiskuntatietoisuus ja -valveutuneisuus kirjoittamattakaan tutkivasta journalismista näyttää puuttuvan useimmilta "sopuleilta", valitettavasti.