Jos kristinusko palaisi alkuaikojen ja UT:n perimmäiseen sanomaan?
Jeesus olisi ihminen ja hengellisesti jotain keskivertoihmistä yläpuolella. Jumala olisi taivaassa kaiken valtiaana.
Jeesuksen kautta esitetään Jumalan toive ihmisten keskinäisestä veljeydestä ja tasa-vertaisista suhteista henkisesti että taloudellisesti ymmärrettynä.
Minkäänlaisia pelotteita ei olisi. Olisi vain ihmisten pyrkimys hyviin tekoihin ja puheisiin.
Onnen tavoittelu epäitsekkäästi ja taivaaseen pääsy ymmärrettynä toveruuden yhteiskunnan luomisena olisi kaiken a ja o.
Tämä linja on UT:sta löydettävissä ja on ollut ennen pelastusteoriaa, joka sisältää maailmanlopun, väestön jaottelun ja palvontauskon.
Mikä muuttuisi nykyisestä, jos palattaisiin alkuperäiseen kristinuskon oppiin?
Jeesus olisi ihminen ja hengellisesti jotain keskivertoihmistä yläpuolella. Jumala olisi taivaassa kaiken valtiaana.
Jeesuksen kautta esitetään Jumalan toive ihmisten keskinäisestä veljeydestä ja tasa-vertaisista suhteista henkisesti että taloudellisesti ymmärrettynä.
Minkäänlaisia pelotteita ei olisi. Olisi vain ihmisten pyrkimys hyviin tekoihin ja puheisiin.
Onnen tavoittelu epäitsekkäästi ja taivaaseen pääsy ymmärrettynä toveruuden yhteiskunnan luomisena olisi kaiken a ja o.
Tämä linja on UT:sta löydettävissä ja on ollut ennen pelastusteoriaa, joka sisältää maailmanlopun, väestön jaottelun ja palvontauskon.
Mikä muuttuisi nykyisestä, jos palattaisiin alkuperäiseen kristinuskon oppiin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Maallikkona arvelen että jos palattaisiin ensimmäiselle vuosisadalle, niin silloin olisi kenties vain hiukan paranneltu juutalaisuus vallalla, eli Vanhan Testamentin jutut. Eikö Uusi Testamentti ja kaikki kristinuskon nykyinen hömpötys kehitelty myöhempinä vuosisatoina?
Noin on kuin sanoit. Sekin on totta, että juutalaisuuden vanhurskaus-käsite merkitsee hyviä tekoja kanssaihmisille. No se tarkoittaa lähinnä omien uskovien keskuudessa. Mutta jos sen laajentaa ihmisten yleiseksi veljeydeksi, niin periaate on hyvä.
Elikkä. Kristinuskossa vallitsisi hyvien tekojen ja suhteiden ensisijaisuus. Ainakin ylettömään palvontaan nähden.