Korjatkaa viisaammat ne kohdat faktoilla joissa olen väärässä. Kiitos!
"päätös tekee naisten välisestä syrjinnästä hyväksyttävää"
Siis naisten välisestä. Ei pelkästään miesten ja naisten välisestä. Miten tästä saadaan muovattua vain miesten ja naisten välinen tasa-arvo ongelma?
Miltä ajalta Norjalainen tutkimus johon viitataan on laskettu? Äitiysloma vanhenpainvapaa?
Eikös eri jäsenvaltioissa nämä ole eri mittaisia? EU direktiivi määrää vähintään kahden viikon äitiysloman.
Kuinka saadaan vertailukelpoisia laskelmia kattamaan koko EU?
Suomessa äitiysloman kesto on 105 arkipäivää. Laskeeko tämä naisen palkkaa ensinmäiseltä lapselta 8%?
Äitiysloman jälkeinen aika kotona on jokaisen oma valinta. Sen voi käyttää joko äiti tai isä. Se on perheen sisäinen asia ei yhteiskunnan. On totta että useimmiten se on nainen joka kotiin jää mutta edelleenkin se on perheen sisiäinen asia. Jos ja kun mies jää kotiin äitiysloman jälkeen sama työuran lyhennys koskee myös miestä. Eikö?
Äitiysloman vaikutus on eriaisia kuin koko lapsen kotona vietetty aika.
Lapsen hankkiminen tai pitämin on useimmiten perheen yhteinen päätös.
Eikö jokaisen kotitalouden rahojen pitäisi olla yhteisiä? Kun lapsi tulee niin täytyy myös hyväksyä että se myös vie jotakin. Mikä on työssä käyvän vanhemman perheen kanssa menetetyn ajan arvo?
Ei ole työnantajan velvollisuus paikata määrittelemättömän työstä pois oloajan kustannuksia.
Kyllä yksilölläkin on vastuunsa.
Yhteiskunta voisi tukea uusien veronmaksajien tekemistä kevennetyllä verotuksella. Ei se ole yrityksien tehtävä.
Tasa-arvon täytyy toteutua myös niiden kohdalla jotka eivät hanki lapsia.
"päätös tekee naisten välisestä syrjinnästä hyväksyttävää"
Siis naisten välisestä. Ei pelkästään miesten ja naisten välisestä. Miten tästä saadaan muovattua vain miesten ja naisten välinen tasa-arvo ongelma?
Miltä ajalta Norjalainen tutkimus johon viitataan on laskettu? Äitiysloma vanhenpainvapaa?
Eikös eri jäsenvaltioissa nämä ole eri mittaisia? EU direktiivi määrää vähintään kahden viikon äitiysloman.
Kuinka saadaan vertailukelpoisia laskelmia kattamaan koko EU?
Suomessa äitiysloman kesto on 105 arkipäivää. Laskeeko tämä naisen palkkaa ensinmäiseltä lapselta 8%?
Äitiysloman jälkeinen aika kotona on jokaisen oma valinta. Sen voi käyttää joko äiti tai isä. Se on perheen sisäinen asia ei yhteiskunnan. On totta että useimmiten se on nainen joka kotiin jää mutta edelleenkin se on perheen sisiäinen asia. Jos ja kun mies jää kotiin äitiysloman jälkeen sama työuran lyhennys koskee myös miestä. Eikö?
Äitiysloman vaikutus on eriaisia kuin koko lapsen kotona vietetty aika.
Lapsen hankkiminen tai pitämin on useimmiten perheen yhteinen päätös.
Eikö jokaisen kotitalouden rahojen pitäisi olla yhteisiä? Kun lapsi tulee niin täytyy myös hyväksyä että se myös vie jotakin. Mikä on työssä käyvän vanhemman perheen kanssa menetetyn ajan arvo?
Ei ole työnantajan velvollisuus paikata määrittelemättömän työstä pois oloajan kustannuksia.
Kyllä yksilölläkin on vastuunsa.
Yhteiskunta voisi tukea uusien veronmaksajien tekemistä kevennetyllä verotuksella. Ei se ole yrityksien tehtävä.
Tasa-arvon täytyy toteutua myös niiden kohdalla jotka eivät hanki lapsia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
tuossa on kyse siitä, että nainen ollessaan äitiyslomalla ja hoitovapaalla menettää ensinnäkin suorassa palkassa ansioita. palkanmuodostus on tosin riippuvainen työsuhteen laadusta, alan tes:sta ja paikallisesta sopimisesta, -kuitenkaan töistä poissa oleva ei ansaitse samoja lisiä ja bonuksia, mitä töitä tekevä kollegansa.
lisäksi lasten hankinnan takia työn ulkopuolelle väliaikaisesti jäänyt henkilö jää helposti uralle etenemisessä muita jälkeen. erityisesti miehet etenevät naisia helpommin ja nopeammin työuran alkuvaiheessa osittain tämän ansiosta :
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Miehet saavat ylennyksen naisia helpommin ja nopeammin/1135254407923
mainitut prosenttiarvot ovat keskimääräisiä samalla tavalla mitä on esitetty miesten ja naisten välisestä palkkaerostakin.
työnantajalla ei tietenkään ole velvollisuutta maksaa bonuksia tai vuoro- yms. lisiä sellaiselle työntekijälle, joka ei ole niitä työllään ansainnut, eikä välttämättä suosia pitkiä äitiys-, hoito- tai perhevapaita viettäviä ylennyksissä edes tasa-arvon takia.
tästä tilanteesta tietenkin syntyy epätasa-arvoa, jota voi kompensoida jakamalla perhevapaiden käyttämistä tasapuolisemmin. esimerkiksi paljon mainostettu 6 6 6 -malli jakaisi lasten saamisen taloudellista rasitetta tasaisemmin molemmille vanhemmille. samalla naisten mahdollisuus edetä työssä hiukan helpottuisi.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Lapsisakko rankaisee äitien palkkakehitystä/1135235318795