"Kiusatut liian tosikoita"

mä en tiedä mitä hauskaa on kiusata siitä että toinen on rajoitunut jollain osa-alueella. Voishan sitä keskittyä johonkin muuhunki. Lapset on eläimiä siinä missä muutki eläinlajit.

Juu, oisi monelle korkeakoulutetullekin hyväksi kuulla joka aamu huomeneksi "Mitä homo", tai "Mitä lesbo", "Ime mun...", "Nuole äitis..." , "Sut raiskataan ens välitunnilla" jne. Tönimistä, hakkaamista, tavaroitten särkemistä ja sotkemista. Tätä jatkuu vuosia... Ne vuodet, kuukaudet ja päivät ovat pitkiä. Siinäpä opiskelet. Lopputuloksena nämä kiusaajat elättävät verorahoillaan kiusattuja sosiaalitukien muodossa.

projektiivisen identifikaation jatkeesta, mutta tässä siirretään toisesta ihmisestä piirteitä toiseen ihmiseen, ei omia piirteitä toiseen. Käsittääkseni tälle defenssille ei ole nimeä, eikä sitä yleisesti tunneta, mutta se sivuaa sekä splittingiä ja projektiivista identifikaatiota. Ajattelin, että voisin nimetä sen nikkini mukaan dazuidentifikaatioksi.

:)

onhan tää ihan samaa skenee kuin työpaikkakiusaaminen..paitsi että kyseessä ovat aikuiset ihmiset.

Opettajiksi valmistuu tietynlaiset ihmiset. Koulukiusatut, joilla olisi ymmärrystä nähdä ja puuttua kiusaamiseen, eivät yleensä opiskele kyseistä alaa. Koululaitokseen ei tahdo palata millään muotoa.

Vain tosikko joutuu siihen tilanteeseen.

. kirjoitti:

Vain tosikko joutuu siihen tilanteeseen.

Eikö voisi olla kuitenkin niinpäin, että kiusaaminen tekee tosikoita?

KoppavaHoro kirjoitti:

Eikö voisi olla kuitenkin niinpäin, että kiusaaminen tekee tosikoita?

että esimerkiksi sinä ole aina ollut tosikko.

. kirjoitti:

että esimerkiksi sinä ole aina ollut tosikko.

että sinä et ymmärrä minun huumoriani.

KoppavaHoro kirjoitti:

että sinä et ymmärrä minun huumoriani.

kun sitä ei ymmärrä kukaan muukaan?

...kannattaa säilyttää huumori, ne ambulanssimiehet voi alkaa muuten kiusaamaan.
Vittumainen tosikko takapaksissa ne ei viitsi ihan joka koloa kiertää.

. kirjoitti:

kun sitä ei ymmärrä kukaan muukaan?

jos minulta kysytään.

...käsitellään aina samalla tavalla, kuka kiusaa ja miten se saataisiin loppumaan. Ok...lyhyellä tähtäimellä hyvä vaihtoehto ja tällähän se päällä oleva tilanne saadaan ratkaistua. Ihan hyvä näinkin, mutta jos tämän lisäksi pohdittaisiin sitäkin miksi kiusatut ovat joutuneen kiusatuiksi ja miten he voisivat itse sen mahdollisesti välttää tulevaisuudessa. Pelkkään kiusaajaan kohdistuvat toimenpiteet eivät välttämättä ratkaise kiusatun ongelmia kuin hetkeksi, eli vaikka peruskoulun loppuun. Mikäli kiusattu ei tiedä miksi häntä kiusattiin hän ei voi yrittää muuttua tai muuten vaikuttaa mahdolliseen tulevaisuudessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Sama kiusaamisruljanssi voi alkaa uudelleen seuraavassa koulussa tai vaikka työpaikalla.

Richartti kirjoitti:

...käsitellään aina samalla tavalla, kuka kiusaa ja miten se saataisiin loppumaan. Ok...lyhyellä tähtäimellä hyvä vaihtoehto ja tällähän se päällä oleva tilanne saadaan ratkaistua. Ihan hyvä näinkin, mutta jos tämän lisäksi pohdittaisiin sitäkin miksi kiusatut ovat joutuneen kiusatuiksi ja miten he voisivat itse sen mahdollisesti välttää tulevaisuudessa. Pelkkään kiusaajaan kohdistuvat toimenpiteet eivät välttämättä ratkaise kiusatun ongelmia kuin hetkeksi, eli vaikka peruskoulun loppuun. Mikäli kiusattu ei tiedä miksi häntä kiusattiin hän ei voi yrittää muuttua tai muuten vaikuttaa mahdolliseen tulevaisuudessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Sama kiusaamisruljanssi voi alkaa uudelleen seuraavassa koulussa tai vaikka työpaikalla.

Lue lisää

Ihan ihme kommentti sinulla. Minä ainakin olen niin vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi joku koulukiusaaminen johtuu puhtaasti ja vain kieroutuneesta ja epäterveestä kouluympäristöstä, jos sellaista esiintyy, että ei siinä tarvitsisi pohtia mitään muuta, kuin sitä, että miksi lapsista ja nuorista yhteiskunta todella välittää niin vähän, että luokkakokoja paisutellaan ja erityisluokille kuuluvia lapsia ja nuoria tungetaan samaan luokkiin koulussa keskittymään kykenevien kanssa, vaikka eniten koulukiusaajat hyötyisivät varmasti erityisopetuksesta. Opettajiakin on taloudellisten resurssien vähyyden vuoksi monissa kouluissa aivan liian vähän, mistä tietysti seuraa se, että ei yksi opettaja tai ne vähät opettajat luonnollisestikaan mitenkään pysty seuraamaan kaikkea sitä, että mitä kouluissa ja esim. välitunneilla tapahtuu... Ja nythän on sitäpaitsi voinut lukea siitäkin, että osa opettajista jo pelkää mennä luokkiin, koska on niin huonosti voivaa penikkasakkia, että saattavat jo käydä opettajien kimppuunkin fyysisesti luokissa... Ihan kohdistaisin katseen penikan vanhempien kasvatusvastuun laiminlyömiseen, jos joku kersa esimerkiksi käyttää fyysistä väkivaltaa kouluissa muiden kiusaamiseen. Ei taviksesti peruskunnioitusta muita ihmisiä kohtaan omaavat lapset IKINÄ tee sellaista, olivat sitten itsekukin miten toisistaan eroavia persoonina olivatkaan.

Ja siitäkin olisin aivan eri mieltä, että jos jotakuta joskus on kiusattu jossakin, että se muka toistuisi. Ei välttämättä. Toki ihmisen luonne vaikuttaa siihen, että joutuuko kiusatuksi siten, että huonolla itsetunnolla varustettu on alttiimpi kiusaamiselle ja usen varman kiusaamisesta nauttivat, henkisesti sairaat "vainuavat" helposti sellaisia asioita muista, eli niin se ainakin omina kouluaikoinani oli, etä kun tiedettiin, että oln niin sivistynyt, etten helpolla viitsi lähteä rähjäämään, jotkut kakarat tövivät sen varjolla minua jatkuvasti, mutta ylipäätään: JOS YMPÄRISTÖ on terve, ei kiusaamista esiinny. Oli yhteisö millainen olikaan.

Minua esimerkiksi ei ole kiusannut koskaan kukaan sen jälkeen, kun olin kakara ja osin uskon sen johtuvan siitä, että kasvoin käsittämään ihmisten olevan erilaisia ja että jos itse olet toista kohtaan ystävällinen ja reilu tyyppi, useimmiten myös sua kohtaan ollaan sitä. Se nimittäin pitää ihan täysin paikkansa, se. Toisekseen se, etten myöhemmin elämässäni ole joutunut kiusatuksi, johtuu kyllä myös siitä, etten ole tekemisissä kiusaajatyyppisten ihmisten kanssa tai tunne sellaisia tai hakeudu sellaisten seuraan, enkä ole asemassa, jossa olisin uhkatekijä jonkun toisen menestykselle tai jos joskus jossakin olisinkin, en julistaisi onneani. Vaisto on tarkentunut aikuisiällä ja mielestäni hankalankin tyypin kanssa pärjää, jos antaa osan jorinoista mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja kun ymmärtää, että kyse voi olla ihan henkilökemioiden eroista. Niinkuin mulla ja teillä tän palstan kirjoittajilla, noin yleisesti, kun en oikein kässää kirjoitteluanne....

Onpa itselleni joskus käöynyt sitenkin, että yks tyyppi joka ensin mua yritti yhdessäkin porukassa latistaa ja minkä hyvin huomasin, tuli myöhemmin kehumaan, että mä olen hänen mielestään aivan älyttömän hyvä tyyppi. Kaikkien ihmisten persoonat eivät avaudu nopeasti ja siksi kannattaa aina tutustua ihmiseen paremmin tms. kuunnella hänen ajatuksiaan, koska voi yllättyä, kuinka mielettömän hienoja ihmisiä saattaa kuorten alta paljastua - puhun siis reaalielämästä, enkä mistään v*tun teille muille kirjoittajille ilmeisen rakkaista(??) "palstoista"... Ensivaikutelmakaan ei ihan aina olen paikkansa pitävä, mutta yleensä siihen voi luottaa suuntaa antavasti siten, että rehti ja mukava ihminen on sellainen, että pyrkii ymmärtämään muita.

jughjuh kirjoitti:

Ihan ihme kommentti sinulla. Minä ainakin olen niin vahvasti sitä mieltä, että esimerkiksi joku koulukiusaaminen johtuu puhtaasti ja vain kieroutuneesta ja epäterveestä kouluympäristöstä, jos sellaista esiintyy, että ei siinä tarvitsisi pohtia mitään muuta, kuin sitä, että miksi lapsista ja nuorista yhteiskunta todella välittää niin vähän, että luokkakokoja paisutellaan ja erityisluokille kuuluvia lapsia ja nuoria tungetaan samaan luokkiin koulussa keskittymään kykenevien kanssa, vaikka eniten koulukiusaajat hyötyisivät varmasti erityisopetuksesta. Opettajiakin on taloudellisten resurssien vähyyden vuoksi monissa kouluissa aivan liian vähän, mistä tietysti seuraa se, että ei yksi opettaja tai ne vähät opettajat luonnollisestikaan mitenkään pysty seuraamaan kaikkea sitä, että mitä kouluissa ja esim. välitunneilla tapahtuu... Ja nythän on sitäpaitsi voinut lukea siitäkin, että osa opettajista jo pelkää mennä luokkiin, koska on niin huonosti voivaa penikkasakkia, että saattavat jo käydä opettajien kimppuunkin fyysisesti luokissa... Ihan kohdistaisin katseen penikan vanhempien kasvatusvastuun laiminlyömiseen, jos joku kersa esimerkiksi käyttää fyysistä väkivaltaa kouluissa muiden kiusaamiseen. Ei taviksesti peruskunnioitusta muita ihmisiä kohtaan omaavat lapset IKINÄ tee sellaista, olivat sitten itsekukin miten toisistaan eroavia persoonina olivatkaan.

Ja siitäkin olisin aivan eri mieltä, että jos jotakuta joskus on kiusattu jossakin, että se muka toistuisi. Ei välttämättä. Toki ihmisen luonne vaikuttaa siihen, että joutuuko kiusatuksi siten, että huonolla itsetunnolla varustettu on alttiimpi kiusaamiselle ja usen varman kiusaamisesta nauttivat, henkisesti sairaat "vainuavat" helposti sellaisia asioita muista, eli niin se ainakin omina kouluaikoinani oli, etä kun tiedettiin, että oln niin sivistynyt, etten helpolla viitsi lähteä rähjäämään, jotkut kakarat tövivät sen varjolla minua jatkuvasti, mutta ylipäätään: JOS YMPÄRISTÖ on terve, ei kiusaamista esiinny. Oli yhteisö millainen olikaan.

Minua esimerkiksi ei ole kiusannut koskaan kukaan sen jälkeen, kun olin kakara ja osin uskon sen johtuvan siitä, että kasvoin käsittämään ihmisten olevan erilaisia ja että jos itse olet toista kohtaan ystävällinen ja reilu tyyppi, useimmiten myös sua kohtaan ollaan sitä. Se nimittäin pitää ihan täysin paikkansa, se. Toisekseen se, etten myöhemmin elämässäni ole joutunut kiusatuksi, johtuu kyllä myös siitä, etten ole tekemisissä kiusaajatyyppisten ihmisten kanssa tai tunne sellaisia tai hakeudu sellaisten seuraan, enkä ole asemassa, jossa olisin uhkatekijä jonkun toisen menestykselle tai jos joskus jossakin olisinkin, en julistaisi onneani. Vaisto on tarkentunut aikuisiällä ja mielestäni hankalankin tyypin kanssa pärjää, jos antaa osan jorinoista mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja kun ymmärtää, että kyse voi olla ihan henkilökemioiden eroista. Niinkuin mulla ja teillä tän palstan kirjoittajilla, noin yleisesti, kun en oikein kässää kirjoitteluanne....

Onpa itselleni joskus käöynyt sitenkin, että yks tyyppi joka ensin mua yritti yhdessäkin porukassa latistaa ja minkä hyvin huomasin, tuli myöhemmin kehumaan, että mä olen hänen mielestään aivan älyttömän hyvä tyyppi. Kaikkien ihmisten persoonat eivät avaudu nopeasti ja siksi kannattaa aina tutustua ihmiseen paremmin tms. kuunnella hänen ajatuksiaan, koska voi yllättyä, kuinka mielettömän hienoja ihmisiä saattaa kuorten alta paljastua - puhun siis reaalielämästä, enkä mistään v*tun teille muille kirjoittajille ilmeisen rakkaista(??) "palstoista"... Ensivaikutelmakaan ei ihan aina olen paikkansa pitävä, mutta yleensä siihen voi luottaa suuntaa antavasti siten, että rehti ja mukava ihminen on sellainen, että pyrkii ymmärtämään muita.

Lue lisää

"Ja siitäkin olisin aivan eri mieltä, että jos jotakuta joskus on kiusattu jossakin, että se muka toistuisi."
- Tällaisikin tapauksia kuulemma on olemassa....

Richartti kirjoitti:

"Ja siitäkin olisin aivan eri mieltä, että jos jotakuta joskus on kiusattu jossakin, että se muka toistuisi."
- Tällaisikin tapauksia kuulemma on olemassa....

No niin varmaan, mutta ihmiset myös kasvavat ja muuttuvat, ainakin osa meistä ihmisistä. Ennen kaikkea ympäristötekijät vaikuttavat jossakin vaikkapa koulukiusaamisessa, toistan mielipiteeni. Itse ainakin olin aivan samanlainen persoona, mutta yhdessä kouluyhteisössä mua kiusattiin ja toisessa ei. Kyse ei siten ole minun persoonani vajavuudesta. Toki olen aivan varma, että esim. varmaan osa niistä, jotka itseäni aikoinaan vuosikymmeniä sitten kakarana koulussa kiusasivat, olisivat yhä valmiita toistamaan säälittävää ajatusmalliaan, mikäli heillä siihen vain olisi mahdollisuus, koska mitä nyt olen satunnaisesti törmännyt, ovat naamat niin norsunkärsällä, että ikäänkuin ei olisi vuosikymmeniä välissä mukamas olisi ollenkaan, eli ovat jotekin jumahtaneita ja mukamas kuvittelevat tuntevansa vaikka minut, vaikkeivat tiedä minusta ja elämästäni todellisia faktoja hevon kukkua, mutta sääliähän ja olankohaustuksia sellainen vaan herättää... Ei jää edes miettimään.

Osa oppii ja kasvaa ja jopa häpeää kiusaajan taustaansa aikuisiällä, mutta osa ei. Ne jotka eivät opi, he tuskin kovin suuresti ovat luonteeltaan valistuneet. Keskittyvät sitten aikuisälläkin kadehtimaan ja viemään iloa elämästä niiltä, joilta eivät mielestään riittävästi elämäniloa jo lapsuudessa kyenneet riistämään... Sellaisia riittää, mutta kuten sanoin, en mä ainakaan ole sellaisten kanssa tekemisissä. Luottamukseni voi pettää kerran, ehkä vielä toisen kerran sen voi antaa anteeksi, muttta jos jostakin ihmisestä ihan oikeasti näkee, että on pelkästään pahansuopa, mitä sellaisten olemassaololla omaa mieltään myrkyttämään. Elää ja antaa elää, niin elämä voi olla kivaa. Muita kiusaavat usein eivät sitä ymmärrä, eivätkä varmaan nautin elämästänsäkään.

Oikeastaan olen pahoillani, että kritisoin ton jonkun laittaman aloituksen kirjailijaksi ryhtyneen ex- reksin puheita. En ole niihin yhtään perehtynyt ja uutisointi voi olla skandaalihakuista, mutta mulla pahasti särähti toi "huumoriin" viittaaminen koulukiusattujen kiusatuksi tulemisessa. Se nimittäin muistan lapsuudessani ainakin omalla kohdallani olleen se kätevin "kortti", joka vedettiin esille aina, kun en jaksanut ymmärtää ällöttävää ja selkeän pahansuopaa naljailua. "Tosikoksi" mua ei ole kutsunut kukaan niiden kiusaajien jälkeen, joten musta niillä oli pimeämpi huumorintaju, kuin mulla. Huumorissa on eroja. on osallistavaa hyväntahtoista huumoria ja sitten tökkivaa kiusaamista, joka selitetään "huumoriksi". Musta mitään humoristista ei ole koulukiusaajien käytöksessä, koska sellaiset ovat henkisesti usein paljon saairaampia, kuin kiusaamansa, oli kiusansa kohde sitten miten outo tai erikoinen tai joukosta erottuva tai mitä sitten olikaan. Olen kyllästynyt kaikenmaailman pahaa oloa tuottavien ihmisten paapomisiin.

Voisi oikeastaan * jos puoliksi vitsillä ja kärjistyksellä nyt vedän*, laittaa lain, että kiusaajat olisivat vastuullisia vaihtamaan koulua, jos tuottavat jollekin oppilaalle niin hankalat koulun käymisen olosuhteet, etä heidän uhrinsa pitää suurinpiirtein pelätä kouluun menemistä. Kuinkahan paljon yhteiskunnan resursseja on hukattu siinäkin, että lahjakkaat oppilaat käyttävät vuosikausia sellaisten traumojen läpikäyntiin, jonka ovat tuottaneet penikat, joita ei ole kotikasvatettu ja että kun osa heistä voi jopa menettää mielenterveytensä pysyvästi kaiken maailman hellantelttujen ja kriminaalien puolustelun vuoksi... Jos joku kiusaajasakki käy kouluissa yhtään keneenkäään kiusaamaansa joukkovoimaa käyttäen systemaattisesti fyysisesti käsiksi, niin mieluiten linnaan vaan suoraan(!) joksikin aikaa sellainen kakara, oli sitten 15- vuotias häirikkö tai mikä olikaan... Kouluissa ei pitäisi tavallisesti kasvatettujen joutua pelkäämään tai kokemaan alentamista. Olisiko minusta uudeksi Sarah Paliniksi, kenties *vitsi*? Jokatapauksessa olen tätä mieltä, koska kyllä jo vaikka 15- vuotias suurinpiirtein tietää, mitä saa tehdä ja että mitä ei.

jughjuh kirjoitti:

No niin varmaan, mutta ihmiset myös kasvavat ja muuttuvat, ainakin osa meistä ihmisistä. Ennen kaikkea ympäristötekijät vaikuttavat jossakin vaikkapa koulukiusaamisessa, toistan mielipiteeni. Itse ainakin olin aivan samanlainen persoona, mutta yhdessä kouluyhteisössä mua kiusattiin ja toisessa ei. Kyse ei siten ole minun persoonani vajavuudesta. Toki olen aivan varma, että esim. varmaan osa niistä, jotka itseäni aikoinaan vuosikymmeniä sitten kakarana koulussa kiusasivat, olisivat yhä valmiita toistamaan säälittävää ajatusmalliaan, mikäli heillä siihen vain olisi mahdollisuus, koska mitä nyt olen satunnaisesti törmännyt, ovat naamat niin norsunkärsällä, että ikäänkuin ei olisi vuosikymmeniä välissä mukamas olisi ollenkaan, eli ovat jotekin jumahtaneita ja mukamas kuvittelevat tuntevansa vaikka minut, vaikkeivat tiedä minusta ja elämästäni todellisia faktoja hevon kukkua, mutta sääliähän ja olankohaustuksia sellainen vaan herättää... Ei jää edes miettimään.

Osa oppii ja kasvaa ja jopa häpeää kiusaajan taustaansa aikuisiällä, mutta osa ei. Ne jotka eivät opi, he tuskin kovin suuresti ovat luonteeltaan valistuneet. Keskittyvät sitten aikuisälläkin kadehtimaan ja viemään iloa elämästä niiltä, joilta eivät mielestään riittävästi elämäniloa jo lapsuudessa kyenneet riistämään... Sellaisia riittää, mutta kuten sanoin, en mä ainakaan ole sellaisten kanssa tekemisissä. Luottamukseni voi pettää kerran, ehkä vielä toisen kerran sen voi antaa anteeksi, muttta jos jostakin ihmisestä ihan oikeasti näkee, että on pelkästään pahansuopa, mitä sellaisten olemassaololla omaa mieltään myrkyttämään. Elää ja antaa elää, niin elämä voi olla kivaa. Muita kiusaavat usein eivät sitä ymmärrä, eivätkä varmaan nautin elämästänsäkään.

Oikeastaan olen pahoillani, että kritisoin ton jonkun laittaman aloituksen kirjailijaksi ryhtyneen ex- reksin puheita. En ole niihin yhtään perehtynyt ja uutisointi voi olla skandaalihakuista, mutta mulla pahasti särähti toi "huumoriin" viittaaminen koulukiusattujen kiusatuksi tulemisessa. Se nimittäin muistan lapsuudessani ainakin omalla kohdallani olleen se kätevin "kortti", joka vedettiin esille aina, kun en jaksanut ymmärtää ällöttävää ja selkeän pahansuopaa naljailua. "Tosikoksi" mua ei ole kutsunut kukaan niiden kiusaajien jälkeen, joten musta niillä oli pimeämpi huumorintaju, kuin mulla. Huumorissa on eroja. on osallistavaa hyväntahtoista huumoria ja sitten tökkivaa kiusaamista, joka selitetään "huumoriksi". Musta mitään humoristista ei ole koulukiusaajien käytöksessä, koska sellaiset ovat henkisesti usein paljon saairaampia, kuin kiusaamansa, oli kiusansa kohde sitten miten outo tai erikoinen tai joukosta erottuva tai mitä sitten olikaan. Olen kyllästynyt kaikenmaailman pahaa oloa tuottavien ihmisten paapomisiin.

Voisi oikeastaan * jos puoliksi vitsillä ja kärjistyksellä nyt vedän*, laittaa lain, että kiusaajat olisivat vastuullisia vaihtamaan koulua, jos tuottavat jollekin oppilaalle niin hankalat koulun käymisen olosuhteet, etä heidän uhrinsa pitää suurinpiirtein pelätä kouluun menemistä. Kuinkahan paljon yhteiskunnan resursseja on hukattu siinäkin, että lahjakkaat oppilaat käyttävät vuosikausia sellaisten traumojen läpikäyntiin, jonka ovat tuottaneet penikat, joita ei ole kotikasvatettu ja että kun osa heistä voi jopa menettää mielenterveytensä pysyvästi kaiken maailman hellantelttujen ja kriminaalien puolustelun vuoksi... Jos joku kiusaajasakki käy kouluissa yhtään keneenkäään kiusaamaansa joukkovoimaa käyttäen systemaattisesti fyysisesti käsiksi, niin mieluiten linnaan vaan suoraan(!) joksikin aikaa sellainen kakara, oli sitten 15- vuotias häirikkö tai mikä olikaan... Kouluissa ei pitäisi tavallisesti kasvatettujen joutua pelkäämään tai kokemaan alentamista. Olisiko minusta uudeksi Sarah Paliniksi, kenties *vitsi*? Jokatapauksessa olen tätä mieltä, koska kyllä jo vaikka 15- vuotias suurinpiirtein tietää, mitä saa tehdä ja että mitä ei.

Lue lisää

...."No niin varmaan, mutta ihmiset myös kasvavat ja muuttuvat, ainakin osa meistä ihmisistä"

- Joiltakin tuntuu puuttuvan täysin kyky mukautua/sopeutua uusiin tilanteisiin, ympäristöihin, tms. Ehkä he ovat jotenkin sokeita omaa itseään ja omaa käyttäytymistä kohtaan. Joillakin tuollaisilla ihmisillä tuntuu olevan sellainenkin puute "sosiaalisissa taidoissa", etä he eivät osaa lukea lainkaan ihmisten eleitä/ilmeitä/äänenpainoja ja senkin takia sitten tulee "kiusaamista".

Minusta jokaisen pitäisi ajoittain pysähtyä miettimään omaa itseään, omia arvoja, käyttäytymistä, luonteen vahvuuksi ja heikkouksia ja sitä kautta koettaa kehittyä ihmisenä....

Richartti kirjoitti:

...."No niin varmaan, mutta ihmiset myös kasvavat ja muuttuvat, ainakin osa meistä ihmisistä"

- Joiltakin tuntuu puuttuvan täysin kyky mukautua/sopeutua uusiin tilanteisiin, ympäristöihin, tms. Ehkä he ovat jotenkin sokeita omaa itseään ja omaa käyttäytymistä kohtaan. Joillakin tuollaisilla ihmisillä tuntuu olevan sellainenkin puute "sosiaalisissa taidoissa", etä he eivät osaa lukea lainkaan ihmisten eleitä/ilmeitä/äänenpainoja ja senkin takia sitten tulee "kiusaamista".

Minusta jokaisen pitäisi ajoittain pysähtyä miettimään omaa itseään, omia arvoja, käyttäytymistä, luonteen vahvuuksi ja heikkouksia ja sitä kautta koettaa kehittyä ihmisenä....

Lue lisää

No en ole törmännyt kiusaamiseen, missä esimerkiksi mainitsemasi "äänenpainojen" noteeraamattomuus olisi aiheuttanut kiusaamista. Mun kohdalla koulukiusaaminen oli sitä, että muhun käytiin fyysisesti käsiksi, suljettiin mut esim. vessaan, etten päässyt sieltä ulos, revittiin vaatteitani ja tosiaan suihkutettiin esim. hohotellen kokonainen deodoranttipullo niskaani kerrankin. En mielestäni ole "huumorintajuton", kun en nauranut esim. sille toiminnolle yhdessä kiusaajieni kanssa tapaan, että " jee hei raiskatkaa vaan mun persoonani henkisesti, tosi hauskaa joo hoohoo". Joku ylpeys sentään! Sitten siihen vielä pisteeksi väitettiin, että olisin "leuhka", kun pelko esti usein hymyilemästä. Ja ahdisteltiin jopa sillä, että mulla oli tavistienaava normaali perhe ja siten joskus satunnaisesti kivojakin vaatteita, vaikka en kertakaikkisesti mikään rikas tai hellantelttu koskaan ollut ja kotonani sain heti sanktioita, jos jotakuta ketään arvostelin siksi, että omat vanhempani olivat siten valistuneita kasvattajia, että kyseenalaistivat ensin mun käytökseni, jos jotakin tapahtui, eivätkä soitelleet opeille, että " miks kultamuru saa jälkkäriä, kun se on niin kiva".

Minulle on usein sanottu, että olen sosiaalisesti lahjakas. Ehkä olenkin ja ehkäpä juuri siitä syystä tykkäänkin valtavasti ihmisistä ja koen heti huonoa oloa, jos missään näen tai koen väärinkohtelua. Alanikin, jota en tässä erittele, valitsin siltä perustalta. Poikkeuksellisen herkkä kakarana kyllä olin, enkä tarkoita, että itkuherkkä, koska koskaan en kiusaamisesta johtuen ulospäin suoraan näyttänyt, että miten se kokemani kiusaaminen muhun sattui, mutta siten herkkä kyllä, etten koskaan käsittänyt, että mitä "hauskaa" siinä muka on, jos joku ujo jätkä vedetään rivelistä naulakkoon roikkumaan tai että miksi se oli joidenkin mielestä huvittavaa, että vaikkapa itseäni nimiteltiin tavoilla, joista en nauttinut.

Muistan lapsuudestani kyllä sitäkin, että joku olisi voinut mieltää ehkä minutkin kiusaajakseen, joku ehkä vielä minuakin friikimpänä pidetty. Kuulin myöhemmin, kuinka ivallisia jotkut olivat siitä, kun minulla meni huonosti. Jokukin pahansuopa juorukello kerran mulle kertoi, että häneltä oli kysytty, että olenko täysijärkinen ja olenko ihan terve... Sitä,ei kylläkään kertomut,että miten oli kyselijöille vastannut. Onneks se tapahtui viisi vuotta sen jälkeen, kun olin muuttanut pois ko. paikasta. Nauroin hysteerisesti niiden hullujen asennetta, kun muhun törmäsivät. Ikään kuin mä muka olisin ollut joku mentaali tai jotakin, joka muka vähän "lepäämässä". Samana aikana olin hankkinut kandilaajuuden pätevyyden ja kirjoittanut joitakin mulkkuja ennen, kärsimättä mistään mielenterveysongelmista... Mulla ei ikinä ole ollut vakavia mielenterveysongelmia, mutta alaikäisenä koin lyhyen psyykkisen kriisin, johtuen pitkälti koulukiusaamisesta. Se oli vaikeaa antaa anteeksi. Selvisin ongelmistani heti ja täydellisesti päästessäni terveeseen kouluympäristöön. Kiitänkin ikuisesti sitä yhtä toisen asteen koulua aikoinaan, jonka mahtava ja hyvä ilmapiiri toi mulle takaisin elämäniloni.

Tottakai se on tärkeää, etä tuntee itsensä. Sinusta en tiedä, mutta minulla henkilökohtaisesti ainakin suurin vahvuuteni ja suurin heikkouteni on herkkyyteni, ja toivon, etten koskaan kadota sitä.:)

jughjuh kirjoitti:

No en ole törmännyt kiusaamiseen, missä esimerkiksi mainitsemasi "äänenpainojen" noteeraamattomuus olisi aiheuttanut kiusaamista. Mun kohdalla koulukiusaaminen oli sitä, että muhun käytiin fyysisesti käsiksi, suljettiin mut esim. vessaan, etten päässyt sieltä ulos, revittiin vaatteitani ja tosiaan suihkutettiin esim. hohotellen kokonainen deodoranttipullo niskaani kerrankin. En mielestäni ole "huumorintajuton", kun en nauranut esim. sille toiminnolle yhdessä kiusaajieni kanssa tapaan, että " jee hei raiskatkaa vaan mun persoonani henkisesti, tosi hauskaa joo hoohoo". Joku ylpeys sentään! Sitten siihen vielä pisteeksi väitettiin, että olisin "leuhka", kun pelko esti usein hymyilemästä. Ja ahdisteltiin jopa sillä, että mulla oli tavistienaava normaali perhe ja siten joskus satunnaisesti kivojakin vaatteita, vaikka en kertakaikkisesti mikään rikas tai hellantelttu koskaan ollut ja kotonani sain heti sanktioita, jos jotakuta ketään arvostelin siksi, että omat vanhempani olivat siten valistuneita kasvattajia, että kyseenalaistivat ensin mun käytökseni, jos jotakin tapahtui, eivätkä soitelleet opeille, että " miks kultamuru saa jälkkäriä, kun se on niin kiva".

Minulle on usein sanottu, että olen sosiaalisesti lahjakas. Ehkä olenkin ja ehkäpä juuri siitä syystä tykkäänkin valtavasti ihmisistä ja koen heti huonoa oloa, jos missään näen tai koen väärinkohtelua. Alanikin, jota en tässä erittele, valitsin siltä perustalta. Poikkeuksellisen herkkä kakarana kyllä olin, enkä tarkoita, että itkuherkkä, koska koskaan en kiusaamisesta johtuen ulospäin suoraan näyttänyt, että miten se kokemani kiusaaminen muhun sattui, mutta siten herkkä kyllä, etten koskaan käsittänyt, että mitä "hauskaa" siinä muka on, jos joku ujo jätkä vedetään rivelistä naulakkoon roikkumaan tai että miksi se oli joidenkin mielestä huvittavaa, että vaikkapa itseäni nimiteltiin tavoilla, joista en nauttinut.

Muistan lapsuudestani kyllä sitäkin, että joku olisi voinut mieltää ehkä minutkin kiusaajakseen, joku ehkä vielä minuakin friikimpänä pidetty. Kuulin myöhemmin, kuinka ivallisia jotkut olivat siitä, kun minulla meni huonosti. Jokukin pahansuopa juorukello kerran mulle kertoi, että häneltä oli kysytty, että olenko täysijärkinen ja olenko ihan terve... Sitä,ei kylläkään kertomut,että miten oli kyselijöille vastannut. Onneks se tapahtui viisi vuotta sen jälkeen, kun olin muuttanut pois ko. paikasta. Nauroin hysteerisesti niiden hullujen asennetta, kun muhun törmäsivät. Ikään kuin mä muka olisin ollut joku mentaali tai jotakin, joka muka vähän "lepäämässä". Samana aikana olin hankkinut kandilaajuuden pätevyyden ja kirjoittanut joitakin mulkkuja ennen, kärsimättä mistään mielenterveysongelmista... Mulla ei ikinä ole ollut vakavia mielenterveysongelmia, mutta alaikäisenä koin lyhyen psyykkisen kriisin, johtuen pitkälti koulukiusaamisesta. Se oli vaikeaa antaa anteeksi. Selvisin ongelmistani heti ja täydellisesti päästessäni terveeseen kouluympäristöön. Kiitänkin ikuisesti sitä yhtä toisen asteen koulua aikoinaan, jonka mahtava ja hyvä ilmapiiri toi mulle takaisin elämäniloni.

Tottakai se on tärkeää, etä tuntee itsensä. Sinusta en tiedä, mutta minulla henkilökohtaisesti ainakin suurin vahvuuteni ja suurin heikkouteni on herkkyyteni, ja toivon, etten koskaan kadota sitä.:)

Lue lisää

...fyysistä kiusaamista.

Richartti kirjoitti:

...fyysistä kiusaamista.

No jos et koskaan ole nähnyt fyysistä kiusaamista tapahtuvan esimerkiksi peruskouluissa, olet todennäköisesti käynyt jotakin yksityistä eliittikoulua, jossa taloudelliset resurssit ovat kaksikymmentä kertaa paremmat, kuin kouluissa, joissa on pakko sietää kaikenmaailman väkivaltaisia ja adhd- kakaroita samoissa luokissa koulussa paremmin pärjäävien kanssa tai sitten olet kyllä ollut aika oudossa kouluympäristössä...Melkein peruskoulu, kuin koulu, niin aina siellä on joitakin nujakoitsevia nuoria. Opettajiksi peruskoulutasolle pitäisikin mielestäni kouluttaa vähän enemmän joitakin muuntyyppisiäkin ihmisiä, kuin kakaran tasolle jääneitä Mari- paitaisia lässyttäjiä, joilla ei ole mitään muuta kykyä, kuin leikkiä kakaraa kakaroiden joukossa ja ottaa suosikkeja oppilaista. Anteeksi kun sanon, mutta monet luokanopettajat ovat mielestäni outoja ja monet jotenkin lapsellisia siten, että siksi sitten hakeutuvatkin leikkimään auktoriteettia sellaiseen joukkoon, jossa muu sakki, eli lapset on alisteisia, enkä nyt yleistä mitenkään...

Itsestäni ei kylläkään välttämättä olisi opettajaksi, eli sikäli nostan hattua sen alan valinneille, koska työssä on paitsi aika huono palkka, myös varmaan lisäksi vielä monta kertaa taakkana kaikenmaailman narsistikakaroidensa oikeuksia fanaattisesti ajavat vanhemmat, jotka syyttelevät ensisijaisesti koulua siitä, että jos pikkuhellanteltturit vetävät välitunnilla kiltimpiä lapsia vaikka pataan... Opettajisssa on vaan eroja. Se oli ihan jopa tavallaan maagista aikoinaan, kuinka hyvä ja todellista auktoriteettia omaava opettaja sai usein koko sakin, pahimpia häiriiköitä myöten, kuuntelemaan. Luulen lasten ja nuorten vaistoavan opettajasta helposti, että kunnioittaako tämä heidän älyään, vaiko ei. Toisaalta sitten oli myös hyvin päteviä ja mukavia opettajia, joita koko sakki ainoastaan häiritsi. Usein kiusan kohteena peruskoulussa muistumieni mukaan olivat nuoret sijaiset ja vastavalmistuneet. Sen sijaan kun jos joku pikkunatsiope kerran ärjäisi, kaikki olivat hiljaa, mutta ei kukaan niistä pitänyt.

Ps. Vinkki sulle, nimimerkki Richartti: Älä kiitti jatka lausettasi otsikosta. On hyvin vaikeaa tulkita, mitä tarkoitat ja toivottavasti et tee sitä tahallasi. En jaksa pelleilyä. Muuten sulla oli ihan hyviä ja asiallisia kommentteja tossa. Kiitos niistä.:)

Richartti kirjoitti:

...käsitellään aina samalla tavalla, kuka kiusaa ja miten se saataisiin loppumaan. Ok...lyhyellä tähtäimellä hyvä vaihtoehto ja tällähän se päällä oleva tilanne saadaan ratkaistua. Ihan hyvä näinkin, mutta jos tämän lisäksi pohdittaisiin sitäkin miksi kiusatut ovat joutuneen kiusatuiksi ja miten he voisivat itse sen mahdollisesti välttää tulevaisuudessa. Pelkkään kiusaajaan kohdistuvat toimenpiteet eivät välttämättä ratkaise kiusatun ongelmia kuin hetkeksi, eli vaikka peruskoulun loppuun. Mikäli kiusattu ei tiedä miksi häntä kiusattiin hän ei voi yrittää muuttua tai muuten vaikuttaa mahdolliseen tulevaisuudessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Sama kiusaamisruljanssi voi alkaa uudelleen seuraavassa koulussa tai vaikka työpaikalla.

Lue lisää

Ei kenenkään tarvitse muuttua mielenvikaisten ajatusten mukaan. Minusta vuorovaikutus on kaksisuuntaista ja mikäli yksilö ei mahdu yhteisöön, on vika koko yhteisön vuorovaikutuksessa. Ne, joita kiusataan, voivat olla toisissa paikoissa kiusattuja, toisissa eivät.
Ihmisten pitäis pystyä hyväksymään erilaisuutta. Mulle on tullut vastaan hyvinkin erikoisia ihmisiä matkan varrella, enkä ole heitä silti alkanut kiusaamaan.

Perinteinen syyllistäminen. Kiusattu vanhempineen on syyllinen. Helppo tuomio. Pum.

Richartti kirjoitti:

...käsitellään aina samalla tavalla, kuka kiusaa ja miten se saataisiin loppumaan. Ok...lyhyellä tähtäimellä hyvä vaihtoehto ja tällähän se päällä oleva tilanne saadaan ratkaistua. Ihan hyvä näinkin, mutta jos tämän lisäksi pohdittaisiin sitäkin miksi kiusatut ovat joutuneen kiusatuiksi ja miten he voisivat itse sen mahdollisesti välttää tulevaisuudessa. Pelkkään kiusaajaan kohdistuvat toimenpiteet eivät välttämättä ratkaise kiusatun ongelmia kuin hetkeksi, eli vaikka peruskoulun loppuun. Mikäli kiusattu ei tiedä miksi häntä kiusattiin hän ei voi yrittää muuttua tai muuten vaikuttaa mahdolliseen tulevaisuudessa tapahtuvaan kiusaamiseen. Sama kiusaamisruljanssi voi alkaa uudelleen seuraavassa koulussa tai vaikka työpaikalla.

Lue lisää

Jos joskus olet kiusattuna kymmenisen vuotta niin muista miettiä miten tulevaisuudessa toimit toisin kuin ennen. Kerro sitten.

jughjuh kirjoitti:

No niin varmaan, mutta ihmiset myös kasvavat ja muuttuvat, ainakin osa meistä ihmisistä. Ennen kaikkea ympäristötekijät vaikuttavat jossakin vaikkapa koulukiusaamisessa, toistan mielipiteeni. Itse ainakin olin aivan samanlainen persoona, mutta yhdessä kouluyhteisössä mua kiusattiin ja toisessa ei. Kyse ei siten ole minun persoonani vajavuudesta. Toki olen aivan varma, että esim. varmaan osa niistä, jotka itseäni aikoinaan vuosikymmeniä sitten kakarana koulussa kiusasivat, olisivat yhä valmiita toistamaan säälittävää ajatusmalliaan, mikäli heillä siihen vain olisi mahdollisuus, koska mitä nyt olen satunnaisesti törmännyt, ovat naamat niin norsunkärsällä, että ikäänkuin ei olisi vuosikymmeniä välissä mukamas olisi ollenkaan, eli ovat jotekin jumahtaneita ja mukamas kuvittelevat tuntevansa vaikka minut, vaikkeivat tiedä minusta ja elämästäni todellisia faktoja hevon kukkua, mutta sääliähän ja olankohaustuksia sellainen vaan herättää... Ei jää edes miettimään.

Osa oppii ja kasvaa ja jopa häpeää kiusaajan taustaansa aikuisiällä, mutta osa ei. Ne jotka eivät opi, he tuskin kovin suuresti ovat luonteeltaan valistuneet. Keskittyvät sitten aikuisälläkin kadehtimaan ja viemään iloa elämästä niiltä, joilta eivät mielestään riittävästi elämäniloa jo lapsuudessa kyenneet riistämään... Sellaisia riittää, mutta kuten sanoin, en mä ainakaan ole sellaisten kanssa tekemisissä. Luottamukseni voi pettää kerran, ehkä vielä toisen kerran sen voi antaa anteeksi, muttta jos jostakin ihmisestä ihan oikeasti näkee, että on pelkästään pahansuopa, mitä sellaisten olemassaololla omaa mieltään myrkyttämään. Elää ja antaa elää, niin elämä voi olla kivaa. Muita kiusaavat usein eivät sitä ymmärrä, eivätkä varmaan nautin elämästänsäkään.

Oikeastaan olen pahoillani, että kritisoin ton jonkun laittaman aloituksen kirjailijaksi ryhtyneen ex- reksin puheita. En ole niihin yhtään perehtynyt ja uutisointi voi olla skandaalihakuista, mutta mulla pahasti särähti toi "huumoriin" viittaaminen koulukiusattujen kiusatuksi tulemisessa. Se nimittäin muistan lapsuudessani ainakin omalla kohdallani olleen se kätevin "kortti", joka vedettiin esille aina, kun en jaksanut ymmärtää ällöttävää ja selkeän pahansuopaa naljailua. "Tosikoksi" mua ei ole kutsunut kukaan niiden kiusaajien jälkeen, joten musta niillä oli pimeämpi huumorintaju, kuin mulla. Huumorissa on eroja. on osallistavaa hyväntahtoista huumoria ja sitten tökkivaa kiusaamista, joka selitetään "huumoriksi". Musta mitään humoristista ei ole koulukiusaajien käytöksessä, koska sellaiset ovat henkisesti usein paljon saairaampia, kuin kiusaamansa, oli kiusansa kohde sitten miten outo tai erikoinen tai joukosta erottuva tai mitä sitten olikaan. Olen kyllästynyt kaikenmaailman pahaa oloa tuottavien ihmisten paapomisiin.

Voisi oikeastaan * jos puoliksi vitsillä ja kärjistyksellä nyt vedän*, laittaa lain, että kiusaajat olisivat vastuullisia vaihtamaan koulua, jos tuottavat jollekin oppilaalle niin hankalat koulun käymisen olosuhteet, etä heidän uhrinsa pitää suurinpiirtein pelätä kouluun menemistä. Kuinkahan paljon yhteiskunnan resursseja on hukattu siinäkin, että lahjakkaat oppilaat käyttävät vuosikausia sellaisten traumojen läpikäyntiin, jonka ovat tuottaneet penikat, joita ei ole kotikasvatettu ja että kun osa heistä voi jopa menettää mielenterveytensä pysyvästi kaiken maailman hellantelttujen ja kriminaalien puolustelun vuoksi... Jos joku kiusaajasakki käy kouluissa yhtään keneenkäään kiusaamaansa joukkovoimaa käyttäen systemaattisesti fyysisesti käsiksi, niin mieluiten linnaan vaan suoraan(!) joksikin aikaa sellainen kakara, oli sitten 15- vuotias häirikkö tai mikä olikaan... Kouluissa ei pitäisi tavallisesti kasvatettujen joutua pelkäämään tai kokemaan alentamista. Olisiko minusta uudeksi Sarah Paliniksi, kenties *vitsi*? Jokatapauksessa olen tätä mieltä, koska kyllä jo vaikka 15- vuotias suurinpiirtein tietää, mitä saa tehdä ja että mitä ei.

Lue lisää

Asiaa 👍

Uskon et jokainen kiusaaja tässä maailmassa pystyy kertomaan miksi juuri hänen kiusaamisensa on oikeutettua ja hyödyllistä. Yksi puolustaa kunniaa, toinen hankkii sitä. Eli sanoisin et toisilla lähtöarvoilla se on varsin paksu kirja.

Sinänsä kiusaamisesta pitkälti samaa mieltä. Eikä kiusaaminen tarvitse syytä - paitsi kiusaajalle itselleen ja hänelle mikä tahansa syy on hyvä.

ttuplai kirjoitti:

Uskon et jokainen kiusaaja tässä maailmassa pystyy kertomaan miksi juuri hänen kiusaamisensa on oikeutettua ja hyödyllistä. Yksi puolustaa kunniaa, toinen hankkii sitä. Eli sanoisin et toisilla lähtöarvoilla se on varsin paksu kirja.

Sinänsä kiusaamisesta pitkälti samaa mieltä. Eikä kiusaaminen tarvitse syytä - paitsi kiusaajalle itselleen ja hänelle mikä tahansa syy on hyvä.

Lue lisää

Jep. Haluaisin nähdä tuota tabujen rikkomista, nimenomaan sitä tabujenrikkomista missä kiusaaja kertoo saavuttamistaan hyödyistä tai niitä analysoidaan muutenkin, tabua voisi rikkoa vielä paremmin sanomalla että kiusaaminen on vaikkapa hyödyllistä sosiaalidarvinistisessa mielessä ja koituu yksilöjen ja yhteisön eduksi.

Vieläpä tabua voisi rikkoa paremmin esim. osoittamalla kiusattujen menestyvän huonosti maailmassa (if thats true) ja sanomalla että tämä huonous on ilmennyt heissä aina ja kiusaaminen on tapa merkitä ongelma ja pitää status quo yllä, huonous huonoutena ja hyvä hyvänä ja tehdä näiden väliin selkeä juopa.

Hyvällä on oikeus ellei jopa velvollisuus - kiusata huonoa sosiaalisen koheesion ylläpitämiseksi. Miksi tätä ei voi "tunnustaa" jos kerran on sitä mieltä?

Miten muuten esim me saisimme kateuden lietsomaa tuottavuutta elleivät rikkaat olisi nokkavia köyhiä kohtaan ja polkisi heitä? Miten muuten saisimme tyhmät opiskelemaan elleivät akateemiset haukkuisi heitä sivistymättömiksi?

Maailmahan romahtaisi ilman kiusaamista.

kjsdfhksdfhkjhkfdsh kirjoitti:

Jep. Haluaisin nähdä tuota tabujen rikkomista, nimenomaan sitä tabujenrikkomista missä kiusaaja kertoo saavuttamistaan hyödyistä tai niitä analysoidaan muutenkin, tabua voisi rikkoa vielä paremmin sanomalla että kiusaaminen on vaikkapa hyödyllistä sosiaalidarvinistisessa mielessä ja koituu yksilöjen ja yhteisön eduksi.

Vieläpä tabua voisi rikkoa paremmin esim. osoittamalla kiusattujen menestyvän huonosti maailmassa (if thats true) ja sanomalla että tämä huonous on ilmennyt heissä aina ja kiusaaminen on tapa merkitä ongelma ja pitää status quo yllä, huonous huonoutena ja hyvä hyvänä ja tehdä näiden väliin selkeä juopa.

Hyvällä on oikeus ellei jopa velvollisuus - kiusata huonoa sosiaalisen koheesion ylläpitämiseksi. Miksi tätä ei voi "tunnustaa" jos kerran on sitä mieltä?

Miten muuten esim me saisimme kateuden lietsomaa tuottavuutta elleivät rikkaat olisi nokkavia köyhiä kohtaan ja polkisi heitä? Miten muuten saisimme tyhmät opiskelemaan elleivät akateemiset haukkuisi heitä sivistymättömiksi?

Maailmahan romahtaisi ilman kiusaamista.

Lue lisää

kirjallisuus pyrkineet vastaamaan haasteeseen. Eli kaikkihan tietää et kiusatulla oikeasti menee huonosti - ainakin sisimmässään. Ja voihan kiusaaja aina perustaa uskonnon jossa kiusaajat tuomitaan kuoleman jälkeen tai seuraavassa elämässä. Eli käännä sie poski ku mie mättään - ja kärsin sit tuon puoleisessa.

On kuitenkin poliittisesti korrektia tuomita kiusaaminen - ankarasti - joukolla - varsinkin jos toisella on riittävästi öljyä. Akateemisuus taas antaa paremmin eväitä - peitellä. Ei enää vitun homoja tai muuta yhtä barbaaria - mikään ei ole niin kaunista kuin näennäisrationaalinen BS. Homma helpottaa vielä jos saa vallan antaa leimoja - ja itse määritellä ne (kerettiläinen, narsisti, erityisoppilas).

Kiusaaminen pitäs saada tekijänoikeuslain alaiseksi. Näin se olis suoraan tuottavaa tekijälleen. Ajattele jos saisit korvauksen jokaisesta "exäni on narsisti" - kommentista.

Yeah.

Kiusaajalla on tuhatkertainen tarve oppia suvaitsevaisuutta ja henkisiä työkaluja suhtautua tosikkoon verrattuna tosikon tarpeeseen olla jotain muuta kuin tosikko.

Jos asiaan ei puututa me saamme pahimmillaan yhden kiusaajan joka on oppinut vain kiusaamaan ja yhden henkisesti pahoinvoivan tosikon.

AIka paska diili siitä ilosta että opettajanhuoneen ikkunasta kurkittuamme saamme näsäviisaudessamme laittaa syy-seuraussuhteelle henkisiä nimilappuja.

esim kipuun kun kiusattu läväyttää nyrkillä päähän ja viimeistelee asian potkimalla, kannattaisko kiusaajien olla reagoimatta kipuun ja leikkiä kiveä,koska kiven potkiminen ei ole hauskaa ku se ei päästä ääntä.

"Opettaja puhuu kuitenkin asiaa sikäli, että totta kai kiusaaminen on dynaaminen vuorovaikutussuhde: kiveä on turha kiusata koska se ei reagoi, tosikkoa sen sijaan voi kiusata koska tosikko reagoi."

Itseasiassa kiusaaja ajautuu sadomasokistiseen suhteeseen kiusatun kanssa, mikäli kiusattu ei reagoi ja näin kiusaaja tulee riippuvaiseksi kiusatusta. Kiusaaja pyrkii saamaan kiusatussa aikaan negatiivisen tunnereagtion, mutta mikäli hän ei tässä onnistu, yrittäminen jatkuu loputtomiin yhä törkeämmällä ja törkeämmällä tavalla, lopulta mennen jopa henkirikokseen asti, mikäli yhteisö ei sitä vastusta.

monte24 kirjoitti:

esim kipuun kun kiusattu läväyttää nyrkillä päähän ja viimeistelee asian potkimalla, kannattaisko kiusaajien olla reagoimatta kipuun ja leikkiä kiveä,koska kiven potkiminen ei ole hauskaa ku se ei päästä ääntä.

Lue lisää

ei siihen nyrkit tehoa koska se on henkistäväkivaltaa, siitä saattaa herkemmille ihmisille jäädä elinikäiset traumat ja pahimmassa tapauksessa ihmiset ovat nettikiusaamisen takia päättänneet päivänsä.

Kannattaa katsoa mitä oikeen kirjoittelee myös henkinenväkivalta on asia netissä mitä kannataa jokaisen ajatella, mitä saattaa saada aikaiseksi toisessa kirjoittajassa.

dazu kirjoitti:

"Opettaja puhuu kuitenkin asiaa sikäli, että totta kai kiusaaminen on dynaaminen vuorovaikutussuhde: kiveä on turha kiusata koska se ei reagoi, tosikkoa sen sijaan voi kiusata koska tosikko reagoi."

Itseasiassa kiusaaja ajautuu sadomasokistiseen suhteeseen kiusatun kanssa, mikäli kiusattu ei reagoi ja näin kiusaaja tulee riippuvaiseksi kiusatusta. Kiusaaja pyrkii saamaan kiusatussa aikaan negatiivisen tunnereagtion, mutta mikäli hän ei tässä onnistu, yrittäminen jatkuu loputtomiin yhä törkeämmällä ja törkeämmällä tavalla, lopulta mennen jopa henkirikokseen asti, mikäli yhteisö ei sitä vastusta.

Lue lisää

Sä lähdet siitä et kiusan kohde on jotenkin tärkeää - en jos se on vaan väline. Jos kyseessä onkin vain aseman hankkiminen ja yksi tapa hankkia asema on potkia jotakin päähän. Eli seuraus voi hyvinkin olla sama - sillä kiven potkimisesta ei saa asemaa - taposta ehkä saa.

entinenrekattuturku kirjoitti:

ei siihen nyrkit tehoa koska se on henkistäväkivaltaa, siitä saattaa herkemmille ihmisille jäädä elinikäiset traumat ja pahimmassa tapauksessa ihmiset ovat nettikiusaamisen takia päättänneet päivänsä.

Kannattaa katsoa mitä oikeen kirjoittelee myös henkinenväkivalta on asia netissä mitä kannataa jokaisen ajatella, mitä saattaa saada aikaiseksi toisessa kirjoittajassa.

Lue lisää

Netin kautta tapahtuu vaikka mitä. Kiusaamista jatketaan livessä, tekemällä turhia ilmoja. Menee netti ja live sekasin. Sekotetaan asioihin vieraat ihmiset .

kiusattu 26 kirjoitti:

Netin kautta tapahtuu vaikka mitä. Kiusaamista jatketaan livessä, tekemällä turhia ilmoja. Menee netti ja live sekasin. Sekotetaan asioihin vieraat ihmiset .

Niinpä. Tuli tästä sivusta mieleen sellainen asia, että minusta tuo nettikiusaaminen on liian vähän tutkittu asia. Ihmettelen ylipäätään sitä, että miksi julkisuudessakin aina puhutaan vain nuorten harjoittamasta ta nuorii kohdistuvasta nettikiusaamisesta ja heille järjestetään jos mitä valistuskampanjoja, kun veikkaanpa, että ihan valtaosa vaikka tällaisillekin palstoille kirjoittavista on täysin aikuisia ihmisiä ja jos sellaiset saavat nautintoa systemaattisesta rääkkäämisestä netissä, toimien vielä mallina nuoremmille, eivät asiat ole hyvin. Tälläkin foorumilla on muistaakseni palsta nuorille kiusatuille, mutta ei aikuisille, joita on kiusattu netissä. Vastuunpakoiluako, se kenties?

On hyvin arka asia sanoa tällaista ja kun en muista kirjoittajista mitään tiedä, on tulkintani vain sitä mitä luen, mutta kyllä esim. tällä palstalla on ollut jokin suurempi sakki, joka on ihan pilannut kaiken keskustelun tältä palstalta narsismissaan... Siten olen tulkinnut. Kuvittelevat kaikkien tuntemattomien kirjoittamien kommenttien mukamas olevan henkilökohtaisuuksia heille, mitään asiallisistakaan kritiikkiä ei heidän kirjoitustensa sisältöön saisi tuntematon esittää, sorsivat kaikkia muita, paitsi niitä joita haluavat tukea tekstien sisällöistä huolimatta ja sitä rataa, vaikka kyse on ihan siitä, että tuntematon saattaa aika lailla - mä ainakin- ihmetellä, että mitä veetä tällä palstalla jotkut sekoilee.

Itse ainakin sain aikoinaan..anteeksi, ihan jonkun lauman kirjoittajia haukkumaan ja solvaamaan minua tällä keskustelupalstalla asiatta. Se oli älyttömän pelottavaa, koska se vihakäytös mua kohtaan oli ihan perusteetonta. Katson, että eipä kovin laajaa harkintaa sellaisilla ole, jos ei kiinnosta edes sitä lukea, kun rehdisti kerron, etten ole palstakirjoittajien tuttava, tai mitenkään osallinen mihinkään henkilökohtaisiin kirjoittajien välisiin ristiriitoihin, en missään määrin kiinnostunut kirjoittajista, kun en edes saitin jäsen ole, enkä edes todellakaan halua tietää kirjoittajien reaalihenkilöistä mitään. Jälleen pahoittelen, js joku loukkaantuu, mutta mun mielestäni tyhmä ihminen ei tajua sitä, että saittihäiriköt eivät välttämättä aina edes käytä omia koneitaan kirjoittelemisiinsa ja sairaimmat tuskin välttämättä edes omia nimiään, vaikka profiiljakin kenties omaisivat, mistä sitten, ja mikä kaikkein inhottavinta onkin, taas kuitenkin on ainakin mun tyyppisen lukijan hyvin vaikeaa tietää, että kuka on aito rekisteröitynyt ja kuka ei. Pahin mahdollinen keskustelupalstahäirikkö taitaakin usein olla sellainen tietoteknisesti hyvin lahjakas, joka vielä olisi päästään vähän vinks vonks, ugh...

Itse ole tulkinnut, että niin kauan, kun eivät tällä anonyymipalstalla kirjoita omilla koko nimillään, menee mulla ainakin haukkumiset kuin hanhen selästä ulos ja heitän niillä asiattomilla vittuiluilla vesilintua, koska itse tiedän miten minä käyttäydyn ja olen aivan liian sivistynyt mollatakseni netissä ketään henkilöä. Mistään esimerkiksi pelkistä "kuvista" nimimerkkiä käytävien rekisteröityneiden kirjoittajien profiileissa taas pelkästään ei mitenkään voi edes tietää - en minä ainakaan, että onko kuva rekisteröidysti kirjoittavan edes oma, joten jos joku sellainen rekisteröitynyt tulee vetämään vihapuheita ja perättömiä solvauksia mulle tässä julkisuudessa, useimmiten tulkitsen, että kyseessä on häirikkö. Täyspäinen rekisteröidysti kirjoittava ei käy keskustelupalstalla viattoman anonyymin kirjoittajan kimppuun perättömillä ja perusteettomilla solvailuilla, noin esimerkiksi. Joskaan en ole sikäli minkään sortijn atk- tietäjä, että voisin mitenkään tietää, millä kaikilla tavoilla ehkä rekiströityneitä häiriköt kiusaa tällä foorumilla. Se mistä vain ainakin itse olen täysin saanut tarpeekseni, on monien heidän röyhkeytensä projisoida kokemuksiaan tyystin heitä tuntemattomaan. Valittais vaikka ylläpitoon, eikä kiusaisi tavallisia ihmisiä ja takertuisi kimppuun keskustelupalstalla ahdistelemaan systemaattisesti. Muutenkin suurikin osa rekisteröityneillä nimimerkeillä kirjoittavista on tällä foorumilla ihan paskaa kirjoittavia..anteeksi. Ei ihan mun sivistystypen ihmisiä. En kässää mitään kakaramaista tauotonta tyhmäään provoilua, jos ei edes tarkoitusta tavaomaiseen keksustelemiseen mun tyyppisteni palstakävijöiden kanssa ole.

Tsemppiä, jos sinuakin on ahdisteltu tällä keskustelusaitilla. Niin minuakin, vaikken ole edes saitin jäsen.

dazu kirjoitti:

"Opettaja puhuu kuitenkin asiaa sikäli, että totta kai kiusaaminen on dynaaminen vuorovaikutussuhde: kiveä on turha kiusata koska se ei reagoi, tosikkoa sen sijaan voi kiusata koska tosikko reagoi."

Itseasiassa kiusaaja ajautuu sadomasokistiseen suhteeseen kiusatun kanssa, mikäli kiusattu ei reagoi ja näin kiusaaja tulee riippuvaiseksi kiusatusta. Kiusaaja pyrkii saamaan kiusatussa aikaan negatiivisen tunnereagtion, mutta mikäli hän ei tässä onnistu, yrittäminen jatkuu loputtomiin yhä törkeämmällä ja törkeämmällä tavalla, lopulta mennen jopa henkirikokseen asti, mikäli yhteisö ei sitä vastusta.

Lue lisää

Tuleeko huumori päätepisteeseen kuoliaaksi hakkaamalla? Vai nauretaanko opettajainhuoneessa yhä? "Voi kuinka hauskaa..." "Harmi ettei tämä oppilas ymmärtänyt huumoria, mutta voi kuinka naurattaa"

entinenrekattuturku kirjoitti:

ei siihen nyrkit tehoa koska se on henkistäväkivaltaa, siitä saattaa herkemmille ihmisille jäädä elinikäiset traumat ja pahimmassa tapauksessa ihmiset ovat nettikiusaamisen takia päättänneet päivänsä.

Kannattaa katsoa mitä oikeen kirjoittelee myös henkinenväkivalta on asia netissä mitä kannataa jokaisen ajatella, mitä saattaa saada aikaiseksi toisessa kirjoittajassa.

Lue lisää

Kirjoittelu nettiin on helppoa, helppo tapa tuhota ihmisen elämä.

ttuplai kirjoitti:

Sä lähdet siitä et kiusan kohde on jotenkin tärkeää - en jos se on vaan väline. Jos kyseessä onkin vain aseman hankkiminen ja yksi tapa hankkia asema on potkia jotakin päähän. Eli seuraus voi hyvinkin olla sama - sillä kiven potkimisesta ei saa asemaa - taposta ehkä saa.

Lue lisää

Väkivalta pitäisi olla tuomittavaa. Koulumailmassa se ei ole. Koulujen ohitse lenkkeillessä näkee oppilaiden hakkaamista, syrjimistä ("Sää et tuu tänne"), reppujen ja pipojen yms. nappaamista ja tallomista kuraan.

Kontulalla olisi humoristinen aika, kun häntä ei töissä tervehdittäisi, hänelle ei löytyisi paikkaa ruokailussa (kaikki paikat ovat "varattuja"), häntä ei päästettäisi vessaan, tai jos päästetään upotetaan porukalla pää pyttyyn, tai ei ainakaan päästetä pois sieltä, ovi teljetään, seuraava tunti on luvaton poissaolo. Kaikkia naurattaisi, varmaan Kontulaakin sen kymmenisen vuotta?

Jos sua sukunimestä kiusataan, kuten kerroit, niin sukunimen täytyy aiheuttaa kaunaa ja kateutta nimenomaan siltä perustalta, että kiusaaja ei pidä siitä, että joku on saavuttanut jotakin, mitä ei joku toinen ja siksi mustaa nimeä. Näin minä ainakin tuollaisen asian ymmärtäisin. Nettijuttuja ei kylläkään välttämättä edes kannata lukea kauhean vakavasti: vessanseiniä monet nettipalstat ja luuserit nimiä lähtee mustaamaan... Ei normikansalaiset sellaista harrasta.

Itsekin kerran jossakin törmäsin johonkin outoon juttuun, missä joku tyystin tuntematon anonyymi arvosteli, sanoisinko nyt tuntemaani...Kävi nopeasti selväksi, että kyseessä on joku lukemattomista ääliöistä, joille netti edustaa anonyymiydessaan "valtaa" ja jollaisten vuoksi netti vaatii kohta isoveljeä valvomaan. Selväksi kävi, että se kyseinen haukkuja ei todellakaan kuulu haukkumansa lähipiiriin ja tuskin edes tuntee koko ihmistä, jota haukkui.

Omalla kohdallani on ollut huvittavaa, että kun en kohta kahteenkymmeneen vuoteen ole asunut eräälläkin paikkakunnalla, jossa kakarana koin kiusaamista, että vielä tänä päivänäkin monet niistä ihmisistä muistaa ja tunnistaa mut, vaikken itse muista suurimman osan niistä edes nimiä, lärvien tunnistamisesta puhumattakaan... On ollut aika ällöttäviä tilanteita: olen hyväntuulisena mennyt pakollisista small- talk syistä sanomaan; vaikka nyt jonkun niistä, joiden kanssa pakollisista syistä joskus harvoin joutuu asioimaan, että: " moiii! mitä kuuuluu?". Niin sieltä on tullut norsunkärsäilme ja kymmenen uteliasta ahdistelevaa kysymystä tyyliin: Mitä teet? Mitä oot opiskellut? Ootko tavannut sitä tai tota tai tätä? (niin siis anteeks v*ttu ketä, kun en muidsta edes nimiä, tarkoitan..), Missä asut?, Mitä teet?... Siinä on sitten ollut hämmentynyt, etä hei kiitti mutta mä odotin, että mulle sanotaan "hyvää kuuluu" ja että mutten mun persoonani ei kiinnosta, koska muakaan ei kiinnosta.

Se on varmaan valitettavan monille helppoa purkaa kaunojaan internetissä. Mun mielestäni mielisairasta käytöstä on se, että tosiaan jos joku nimiä lähtee mustamaamaan. Ei sivistyneillä sellainen toimiminen käy mielessäkään, eikä tosiaankaan kiinnosta. Ihan sama, mitä joissakin kuralaareissa kirjoitellaan kyllä ainakin itselleni sikäli, että tiedän, ettei omaa ystäväpiiriä ja läheisiä ja sukulaisia koskaan sellaiseen osallistu. Netissä siis jos joku kiusaa, ei sellainen ole tuttuni. Riittää, että voi luottaa siihen. Toki voi olla hulluja, jotka elämänsä puutteessaan ahdistelee. Itselläni oli 90- luvun loppupuolella yks hullu ahdistelija ja senm käytös oli oikeasti aika vakavaa ahdistelua, eli ei meinannut jättää mua rauhaan.

Niin, tästä nyt tuli kyllä heti mieleen tuo tosikkomaisuus.. En tiedä tietenkään tilannetta, mutta aikoinaan 70-80 luvulla oli kohtuullisen normaalia heittää vitsiä juuri nimistä tms.. Muistelen kuitenkin että hyvin harvoja tosissaan kiusattiin. En minä ainakaan ole ikinä kokenut itseäni kiusatuksi, vaikka sanomista tulikin erilaisista asioista (olin esim hiukan pyöreä).

Minun mielestäni lapsille on hyvinkin ominaista lapsina/nuorina opetella noita sosiaalisia taitoja, myös itsensä puolustamista. Toki kaikista ei siihen ole, ja silloin kai nämä kokevatkin itsensä helpommin kiusatuiksi.

Kiusaamista on todellakin eriasteista, joku täällä joskus valitti miten häntä kiusattiin, kun kiusaaja vei häneltä lippiksen.. Huoh! No hänelläkin on toki itsensä luokitella sitten kiusatuksi, mutta ei minulta sellaisille juuri sympatiaa heru. Aivan eriasia on kun kun esim suurella joukolla kiusataan, eristetään ja jne... Tai hajoitetaan fyysistä väkivaltaa tai poikkeuksellisen julmaa henkistä. Kyllä fyysisestä väkivallasta voi aivan hyvin jäädä myös pahojakin traumoja, ei se ole mikään henkisen kiusaamisen yksityisominaisuus..

Minusta kyllä tuntuu, että nykyään tuosta kiusatuksi tulemisesta on tullut hiukan muoti-ilmiö. Tai sitten ihmiset on on tulleet juuri ns. tosikkomaisemmiksi/herkemmiksi.

Mielestäni Kontulalla on pointtia puheessaan, mutta ei toki kaikkea kiusaamista voida luokitella tuon alle..

jhgyhjghy kirjoitti:

Jos sua sukunimestä kiusataan, kuten kerroit, niin sukunimen täytyy aiheuttaa kaunaa ja kateutta nimenomaan siltä perustalta, että kiusaaja ei pidä siitä, että joku on saavuttanut jotakin, mitä ei joku toinen ja siksi mustaa nimeä. Näin minä ainakin tuollaisen asian ymmärtäisin. Nettijuttuja ei kylläkään välttämättä edes kannata lukea kauhean vakavasti: vessanseiniä monet nettipalstat ja luuserit nimiä lähtee mustaamaan... Ei normikansalaiset sellaista harrasta.

Itsekin kerran jossakin törmäsin johonkin outoon juttuun, missä joku tyystin tuntematon anonyymi arvosteli, sanoisinko nyt tuntemaani...Kävi nopeasti selväksi, että kyseessä on joku lukemattomista ääliöistä, joille netti edustaa anonyymiydessaan "valtaa" ja jollaisten vuoksi netti vaatii kohta isoveljeä valvomaan. Selväksi kävi, että se kyseinen haukkuja ei todellakaan kuulu haukkumansa lähipiiriin ja tuskin edes tuntee koko ihmistä, jota haukkui.

Omalla kohdallani on ollut huvittavaa, että kun en kohta kahteenkymmeneen vuoteen ole asunut eräälläkin paikkakunnalla, jossa kakarana koin kiusaamista, että vielä tänä päivänäkin monet niistä ihmisistä muistaa ja tunnistaa mut, vaikken itse muista suurimman osan niistä edes nimiä, lärvien tunnistamisesta puhumattakaan... On ollut aika ällöttäviä tilanteita: olen hyväntuulisena mennyt pakollisista small- talk syistä sanomaan; vaikka nyt jonkun niistä, joiden kanssa pakollisista syistä joskus harvoin joutuu asioimaan, että: " moiii! mitä kuuuluu?". Niin sieltä on tullut norsunkärsäilme ja kymmenen uteliasta ahdistelevaa kysymystä tyyliin: Mitä teet? Mitä oot opiskellut? Ootko tavannut sitä tai tota tai tätä? (niin siis anteeks v*ttu ketä, kun en muidsta edes nimiä, tarkoitan..), Missä asut?, Mitä teet?... Siinä on sitten ollut hämmentynyt, etä hei kiitti mutta mä odotin, että mulle sanotaan "hyvää kuuluu" ja että mutten mun persoonani ei kiinnosta, koska muakaan ei kiinnosta.

Se on varmaan valitettavan monille helppoa purkaa kaunojaan internetissä. Mun mielestäni mielisairasta käytöstä on se, että tosiaan jos joku nimiä lähtee mustamaamaan. Ei sivistyneillä sellainen toimiminen käy mielessäkään, eikä tosiaankaan kiinnosta. Ihan sama, mitä joissakin kuralaareissa kirjoitellaan kyllä ainakin itselleni sikäli, että tiedän, ettei omaa ystäväpiiriä ja läheisiä ja sukulaisia koskaan sellaiseen osallistu. Netissä siis jos joku kiusaa, ei sellainen ole tuttuni. Riittää, että voi luottaa siihen. Toki voi olla hulluja, jotka elämänsä puutteessaan ahdistelee. Itselläni oli 90- luvun loppupuolella yks hullu ahdistelija ja senm käytös oli oikeasti aika vakavaa ahdistelua, eli ei meinannut jättää mua rauhaan.

Lue lisää

minkä asiat netti ja live sekoitannut todella pahastikkin, jouduin jopa muuttamaan takiaan muualle kun en saanut touhultaan rauhaa, mutta niin jatkaa touhuaan live/nettiystävineen keskustelu palstoilla, sekä livessä.

Sairaat ihmiset osaavat manipuloida terveitä fiksujakin ihmisiä omiin touhuihinsa mukaan, se on valitettava tosiasia siihen kenekään mitenkään voidessa puuttua, eikä sairaat osaa hakeuta hoitoon.

Ei se auta jos viestit poistuu sairaiden ihmisten kirjoitteluista, se saattaa joidenkin kiusattujen kohdalla olla viimeinen pisara muiden ongelmien kanssa ja olla jopa laukaiseva tekijä ja ihminen saattaa pahimmillaan päättää päivänsä, mutta eihän sairaat ihmiset siitä välitä he saavat nautintoa kun ihmisille pääsevät henkistäväkivaltaa aiheuttamaan ja omaa pahaa oloaan purkamaan.

olkhdsfiv kirjoitti:

Niin, tästä nyt tuli kyllä heti mieleen tuo tosikkomaisuus.. En tiedä tietenkään tilannetta, mutta aikoinaan 70-80 luvulla oli kohtuullisen normaalia heittää vitsiä juuri nimistä tms.. Muistelen kuitenkin että hyvin harvoja tosissaan kiusattiin. En minä ainakaan ole ikinä kokenut itseäni kiusatuksi, vaikka sanomista tulikin erilaisista asioista (olin esim hiukan pyöreä).

Minun mielestäni lapsille on hyvinkin ominaista lapsina/nuorina opetella noita sosiaalisia taitoja, myös itsensä puolustamista. Toki kaikista ei siihen ole, ja silloin kai nämä kokevatkin itsensä helpommin kiusatuiksi.

Kiusaamista on todellakin eriasteista, joku täällä joskus valitti miten häntä kiusattiin, kun kiusaaja vei häneltä lippiksen.. Huoh! No hänelläkin on toki itsensä luokitella sitten kiusatuksi, mutta ei minulta sellaisille juuri sympatiaa heru. Aivan eriasia on kun kun esim suurella joukolla kiusataan, eristetään ja jne... Tai hajoitetaan fyysistä väkivaltaa tai poikkeuksellisen julmaa henkistä. Kyllä fyysisestä väkivallasta voi aivan hyvin jäädä myös pahojakin traumoja, ei se ole mikään henkisen kiusaamisen yksityisominaisuus..

Minusta kyllä tuntuu, että nykyään tuosta kiusatuksi tulemisesta on tullut hiukan muoti-ilmiö. Tai sitten ihmiset on on tulleet juuri ns. tosikkomaisemmiksi/herkemmiksi.

Mielestäni Kontulalla on pointtia puheessaan, mutta ei toki kaikkea kiusaamista voida luokitella tuon alle..

Lue lisää

jokainen tyylillään jos haluaa tulla kiusatuksi kuka mitäkin kiusaamisesta hyväksyy ja kuinka pitkälle kun joukollakin tehdään tulee kiustullekkin mitta täyteen joskus ja saattaa antaa kiusatuille takaisin.

Ei ihmisen tarvii olla tosikko tai nössö jos tulee kiusatuksi, koulusaa nykyjääkin joku otetaan silmätikuksi ja jokaisessa asiassa kiusataan häntä , opettajien siihen kunolla edes puuttumatta, heidäkin jopa osallistuessa kiusaamiseen.

olkhdsfiv kirjoitti:

Niin, tästä nyt tuli kyllä heti mieleen tuo tosikkomaisuus.. En tiedä tietenkään tilannetta, mutta aikoinaan 70-80 luvulla oli kohtuullisen normaalia heittää vitsiä juuri nimistä tms.. Muistelen kuitenkin että hyvin harvoja tosissaan kiusattiin. En minä ainakaan ole ikinä kokenut itseäni kiusatuksi, vaikka sanomista tulikin erilaisista asioista (olin esim hiukan pyöreä).

Minun mielestäni lapsille on hyvinkin ominaista lapsina/nuorina opetella noita sosiaalisia taitoja, myös itsensä puolustamista. Toki kaikista ei siihen ole, ja silloin kai nämä kokevatkin itsensä helpommin kiusatuiksi.

Kiusaamista on todellakin eriasteista, joku täällä joskus valitti miten häntä kiusattiin, kun kiusaaja vei häneltä lippiksen.. Huoh! No hänelläkin on toki itsensä luokitella sitten kiusatuksi, mutta ei minulta sellaisille juuri sympatiaa heru. Aivan eriasia on kun kun esim suurella joukolla kiusataan, eristetään ja jne... Tai hajoitetaan fyysistä väkivaltaa tai poikkeuksellisen julmaa henkistä. Kyllä fyysisestä väkivallasta voi aivan hyvin jäädä myös pahojakin traumoja, ei se ole mikään henkisen kiusaamisen yksityisominaisuus..

Minusta kyllä tuntuu, että nykyään tuosta kiusatuksi tulemisesta on tullut hiukan muoti-ilmiö. Tai sitten ihmiset on on tulleet juuri ns. tosikkomaisemmiksi/herkemmiksi.

Mielestäni Kontulalla on pointtia puheessaan, mutta ei toki kaikkea kiusaamista voida luokitella tuon alle..

Lue lisää

Olit esim. "hiukan pyöreä"? Sori jos nyt kiusaan kiusaamista osoittavaa kommenttiasi, mutta musta ärsyttävimpiä kiusaajina olivat läskit ja rumat kiusaajat ja muut hellantelttu- hemmotellut kiusaajat. Onko mulla nyt oikea "huumorintaju" edellä mainitusssa lausahduksessani, kun hei pitäisi näemmä olla "huumorintajua" sietää kiusaamista ja kiusaamisen lukemista netissäkin - näin teoreettiseksi esimerkiksi sulle?

Ihan oikeasti se mitä yksi toi sanoi, että siis jos oikeasti nimeen viitaten kiusataan netissä, on sellainen niin vakava juttu, että sellaisella ei ole MITÄÄN tekemistä "huumorintajun" kanssa, eikä sellaista asiatonta käytöstä tarvitse kenenkään ymmärtää tai sietää. Itsekin olen tällä palstalla ilmoittanut, että jos joskus saan selville esimerkiksi sellaista, että mun nimissäni esiintyisi tällä Suomi24- foorumilla joku, tai muuten joku levittäisi perättömiä puheita esiintyen kiusaavasti luonnolliseen henkilööni viitaten, teen tosiaan siinä tapauksessa rikosilmoituksen ( koska aika kauan olen palstakirjoittajien henkilökohtaistavaa solvaamista lukenut!), mutta en ole saitin jäsen, joten on muiden kirjoittajien itse kunkin oman henkilökohtaisen etiikan vastuulla, että he eivät rääkkää esimerkiksi minua asiattomasti. Itse voin vastata vain omista sanomisistani ja sikäli olen erittäin(!) kyllästynyt esimerkiksi tän keskustelupalstan h*lluihin, jotka tauotta yleensä herjaavat mua tällaisella palstalla, kun minun taholtani taas ei mitään henkilökohtaista tutustumisintressiä palstakirjoittajiin henkilöinä koskaan ole esiintynyt... Ja kun mielusti vielä toivoisin, etteivät muut julkisuudessa päättäisi, millainen ihminen olen, vaan toivoisin tulevani otetuksi SEN PERUSTEELLA, MITÄ MINÄ sanon.

Itse ainakin olen saanut ystävällisyyteen AINA melkein pelkkää asiattomuutta tällä palstalla... Kun otin kantaa esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen asiattomaan herjaamiseen tällä keskustelupalstalla asiallisesti, minut leimattiin skitsoksi siksi, etten hyväksy jotakin " ota pää pois pillusta"- kommenttia suoltavan amiksen rasistisen asiattomia jutteluita... Kun kerroin normaalitavis- small-.talkilla, että mulla on käsitystä akateemisesta tutkimuksesta, sain vastaukseksi piereskelyä tyyliin "prööt, prööt" ja naureskelua asialliseen viestiin... Joku hullu muutenkin on roikkunut kimpussani vääristelmässä kaikkea mitä sanon - esim. se ällöttävä "Kukkomies" kavereineen puhuu silkkaa paskaa vastineissaan mulle, jotkut sekopäät on vuosikausia nolanneet mua tällä keskustelupalstalla puhuttelemalla minua joksikin "Eewariksi" ja paskapäät takertuvat kaikkeen mitä sanon REKISTERÖIDYILLÄ NIMIMERKEILLÄ TOIMIEN, ruippien ja kirjoittaen täysin asiatonta paskaa vastineiksi viestehini. Onko minulla liian vähän huumorintajua?

V*ttu mikä pokka niillä mulle tyystin tuntemattomilla mua keskustelupalsta-ahdistelleilla! Käydä nyt anonyymin ihmisen kimppuun joukolla julkisuudessa ja julkisella keskustelupalstalla! Sairasta sakkia tällä keskustelupalstalla. Kun saisin nimet tietää ( joskaan ei kauheasti kiinnosta)...

Se on eri asia, että käykö jokin useampi henkilö vaikka kouluissa jonkun yhden kimppuun, vaiko että onko se tilanne sellainen, että kyse on tavanomaisesta naljailusta, jos koulukiusaamiseen viitataan. Itse tiedän, että se yks koulu, missä itse asiattomasti jouduin kiusatuksi, en koskaan elämässäni tule menemään sen luokkakokouksiin, esim., tai halua olla niiden ihmisten kanssa koskaan elämässäni enää missään tekemisissä. En vihaa ketään tai koe kaunaa ketään kohtaan, koska elämäni on ihan jees, mutta en vain halua nähdä ihmisiä, jotka herättävät mussa ällötyksen ja paniikin tunteita ja pelkkää noloutta siitä, että murruin aikoinaan täysin aiheetta siksi, ettei koulussa kukaan kertonut minulle, ettei se minun vikani ole, että nämä hullut ja kateelliset ja juntit ja räänrouiskuttajat todella ihan oikeasti sairaalla tapaa nauttivat minuun kohdistamastaan koulukiusaamisesta.

He, sellaiset, riistivät minulta normaalin lapsuuden, ne kiusaajat ja nullikkka- amikset, jouduin ( ja joskin sain mahdollisuuden) itsenäistymään kauhean varhain, koska kunnianhimoni vuoksi halusin kouluympäristöön, jossa voi opiskella rauhasssa, mutta oli se mieletön tunne, kun tajusin koulua vaihdettuani, että ei jessus, elämä on kivaa.:)

kjhjuhj kirjoitti:

Olit esim. "hiukan pyöreä"? Sori jos nyt kiusaan kiusaamista osoittavaa kommenttiasi, mutta musta ärsyttävimpiä kiusaajina olivat läskit ja rumat kiusaajat ja muut hellantelttu- hemmotellut kiusaajat. Onko mulla nyt oikea "huumorintaju" edellä mainitusssa lausahduksessani, kun hei pitäisi näemmä olla "huumorintajua" sietää kiusaamista ja kiusaamisen lukemista netissäkin - näin teoreettiseksi esimerkiksi sulle?

Ihan oikeasti se mitä yksi toi sanoi, että siis jos oikeasti nimeen viitaten kiusataan netissä, on sellainen niin vakava juttu, että sellaisella ei ole MITÄÄN tekemistä "huumorintajun" kanssa, eikä sellaista asiatonta käytöstä tarvitse kenenkään ymmärtää tai sietää. Itsekin olen tällä palstalla ilmoittanut, että jos joskus saan selville esimerkiksi sellaista, että mun nimissäni esiintyisi tällä Suomi24- foorumilla joku, tai muuten joku levittäisi perättömiä puheita esiintyen kiusaavasti luonnolliseen henkilööni viitaten, teen tosiaan siinä tapauksessa rikosilmoituksen ( koska aika kauan olen palstakirjoittajien henkilökohtaistavaa solvaamista lukenut!), mutta en ole saitin jäsen, joten on muiden kirjoittajien itse kunkin oman henkilökohtaisen etiikan vastuulla, että he eivät rääkkää esimerkiksi minua asiattomasti. Itse voin vastata vain omista sanomisistani ja sikäli olen erittäin(!) kyllästynyt esimerkiksi tän keskustelupalstan h*lluihin, jotka tauotta yleensä herjaavat mua tällaisella palstalla, kun minun taholtani taas ei mitään henkilökohtaista tutustumisintressiä palstakirjoittajiin henkilöinä koskaan ole esiintynyt... Ja kun mielusti vielä toivoisin, etteivät muut julkisuudessa päättäisi, millainen ihminen olen, vaan toivoisin tulevani otetuksi SEN PERUSTEELLA, MITÄ MINÄ sanon.

Itse ainakin olen saanut ystävällisyyteen AINA melkein pelkkää asiattomuutta tällä palstalla... Kun otin kantaa esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen asiattomaan herjaamiseen tällä keskustelupalstalla asiallisesti, minut leimattiin skitsoksi siksi, etten hyväksy jotakin " ota pää pois pillusta"- kommenttia suoltavan amiksen rasistisen asiattomia jutteluita... Kun kerroin normaalitavis- small-.talkilla, että mulla on käsitystä akateemisesta tutkimuksesta, sain vastaukseksi piereskelyä tyyliin "prööt, prööt" ja naureskelua asialliseen viestiin... Joku hullu muutenkin on roikkunut kimpussani vääristelmässä kaikkea mitä sanon - esim. se ällöttävä "Kukkomies" kavereineen puhuu silkkaa paskaa vastineissaan mulle, jotkut sekopäät on vuosikausia nolanneet mua tällä keskustelupalstalla puhuttelemalla minua joksikin "Eewariksi" ja paskapäät takertuvat kaikkeen mitä sanon REKISTERÖIDYILLÄ NIMIMERKEILLÄ TOIMIEN, ruippien ja kirjoittaen täysin asiatonta paskaa vastineiksi viestehini. Onko minulla liian vähän huumorintajua?

V*ttu mikä pokka niillä mulle tyystin tuntemattomilla mua keskustelupalsta-ahdistelleilla! Käydä nyt anonyymin ihmisen kimppuun joukolla julkisuudessa ja julkisella keskustelupalstalla! Sairasta sakkia tällä keskustelupalstalla. Kun saisin nimet tietää ( joskaan ei kauheasti kiinnosta)...

Se on eri asia, että käykö jokin useampi henkilö vaikka kouluissa jonkun yhden kimppuun, vaiko että onko se tilanne sellainen, että kyse on tavanomaisesta naljailusta, jos koulukiusaamiseen viitataan. Itse tiedän, että se yks koulu, missä itse asiattomasti jouduin kiusatuksi, en koskaan elämässäni tule menemään sen luokkakokouksiin, esim., tai halua olla niiden ihmisten kanssa koskaan elämässäni enää missään tekemisissä. En vihaa ketään tai koe kaunaa ketään kohtaan, koska elämäni on ihan jees, mutta en vain halua nähdä ihmisiä, jotka herättävät mussa ällötyksen ja paniikin tunteita ja pelkkää noloutta siitä, että murruin aikoinaan täysin aiheetta siksi, ettei koulussa kukaan kertonut minulle, ettei se minun vikani ole, että nämä hullut ja kateelliset ja juntit ja räänrouiskuttajat todella ihan oikeasti sairaalla tapaa nauttivat minuun kohdistamastaan koulukiusaamisesta.

He, sellaiset, riistivät minulta normaalin lapsuuden, ne kiusaajat ja nullikkka- amikset, jouduin ( ja joskin sain mahdollisuuden) itsenäistymään kauhean varhain, koska kunnianhimoni vuoksi halusin kouluympäristöön, jossa voi opiskella rauhasssa, mutta oli se mieletön tunne, kun tajusin koulua vaihdettuani, että ei jessus, elämä on kivaa.:)

Lue lisää

Joidenkin lasten kohdalla saattaa kotiasiat perheessä olla huonnosti eivät välttämättä saa huomiota osakseen esim. vanhempien avieron tai alkoholin takia purkaen pahaa oloaan vieraisiin lapsiin koulussa.

Ei kenenkään lapsen tarvii tulla kiusatuksi ja siihen on puututtava on se henkistä tai fyysistä väkivaltaa tapahtuu se netissä tai livessä, jokaisen lapsen pitää saada nauttia koulusta ja tuntea hei tää on hauskaa aamulla on kivaa pääsee taas kouluun.

Todellakin kivaa pääsit koulua vaihdettua nauttimaan koulusta tuntemaan tämä koulunkäynti onkin kivaa, kaikkien lasten kohdalla koulunvaihto ei aina onnistu kun sinun kohdalla, se on valitettavaa.

entinenrekattuturku kirjoitti:

Joidenkin lasten kohdalla saattaa kotiasiat perheessä olla huonnosti eivät välttämättä saa huomiota osakseen esim. vanhempien avieron tai alkoholin takia purkaen pahaa oloaan vieraisiin lapsiin koulussa.

Ei kenenkään lapsen tarvii tulla kiusatuksi ja siihen on puututtava on se henkistä tai fyysistä väkivaltaa tapahtuu se netissä tai livessä, jokaisen lapsen pitää saada nauttia koulusta ja tuntea hei tää on hauskaa aamulla on kivaa pääsee taas kouluun.

Todellakin kivaa pääsit koulua vaihdettua nauttimaan koulusta tuntemaan tämä koulunkäynti onkin kivaa, kaikkien lasten kohdalla koulunvaihto ei aina onnistu kun sinun kohdalla, se on valitettavaa.

Lue lisää

No kuten sanoin: minä en ole ollut kiusattu ja jos vielä siinä vääristelet kirjoittamaani(?), voin kertoa sinulle, että omalla kohdallani kokemani koulukiusaaminen tapahtui lähemmäs kaksikymmentä vuotta sitten, eli ei koske nykyelämääni. Tottakai mulla tietysti oli tukena ja taustana välittävä koti, enkä tokikaan olisi voinut kuvitellakaan, että missä olisin siinä noin 16- vuotiaana sekavana teininä ollut, jos vanhempani olisivat olleet esim. sossuspurguja ja jos siinä vielä siihen samaan saumaan olisin ollut siten koulukiusattu, kuten olin. Tuskin ikinä olisin, siinä tapauksessa, ainakaan esim. saanut edellytyksiä opiskella, mikä myöhemmin mahdollisti mulle pääsyn muunmuassa akateemiseen koulutuslaitokseen, esim. akateemiseen tutkintoon, mutta tossa tosin merkitsee ahkeruus ja motivaatio eniten.

Oma kriittinen vaiheeni oli yo- kirjoitusvaiheessa. Olin kakarana hikari ja suurin piirtein luokan parhaita, mutta koulukiusaaminen vaikutti yhdessä vaiheessa koulumenestykseeni siten, että keskiarvoni laski lukiovaiheessa melkein kahdella numerolla. Taviksen yo-todistuksen vedin, mutta olen nauranut hysteerisesti, kun olen kuunnellut, kuinka jotkut sellaista varten lukivatkin jotakin. Itse muistan ainoastaan tyhjät tehtäväkirjat. Enkku otti päähän, koska sain siitä kunniamaininnan ts. stipendin koulussa yhdessä vaheessa ja svenskakin meni päin hoota, mutta ihan hyvin myöhemmin silti pärjäsin. Onnelisin olisin varmasti ollut silti, jos olisin voinut elää kotonani esim. 19-vuotiaaksi asti, mutta siis se koulukiusaaminen esti sen. Noin kakskakkoseksi asti halveksuin nynnyjä, jotka eivät kuustoista- vuotiaasta lähtien ole eläneet yli kolmensadan kilometrin päässä perheestään. Pidin heitä, sellaisia, lapsellisina ja outoina. Musta oli ällöttävää, jos joku täysi- ikäinen 18- vuotias penikka kertoi mulle, että hänen äitinsä on pessyt hänen pyykkinsä...

Nykyisin olen kauhean ylpeä, koska mun turvaverkko oikeasti pelasti mut kiusaamiselta: paitsi rakas ja fiksu ja muhun luottanut perheeni, myös kaikki ne rakkaat läheiseni, jotka katsoivat perääni. Itse tein valintani, enkä muista koskaan olleeni yksin, vaikka muutin kotoani keskimääräistä nuorempana.

Tietysti se maksoi myös, mutta etu siitä on se, että tänä päivänä voin paskaisesti mielessäni nauraa, että miten vastenmielistä ja kilahtanutta sakkia siinä yhdessäkin koulussa oli. Koulukuvassansakin olivat kuin k*rvän nielleet *reps*...muistan repineeni samantien kuvan, kun joku erhe oli käynyt, että sellaisen sain käsiini, viekä muutettuani muualle siellä hevosen haisulitakapuolipaikkakunnalta ( miten vitussa mulle se kuvatraumakin vielä tuli yäk, sitä en muista..).

entinenrekattuturku kirjoitti:

minkä asiat netti ja live sekoitannut todella pahastikkin, jouduin jopa muuttamaan takiaan muualle kun en saanut touhultaan rauhaa, mutta niin jatkaa touhuaan live/nettiystävineen keskustelu palstoilla, sekä livessä.

Sairaat ihmiset osaavat manipuloida terveitä fiksujakin ihmisiä omiin touhuihinsa mukaan, se on valitettava tosiasia siihen kenekään mitenkään voidessa puuttua, eikä sairaat osaa hakeuta hoitoon.

Ei se auta jos viestit poistuu sairaiden ihmisten kirjoitteluista, se saattaa joidenkin kiusattujen kohdalla olla viimeinen pisara muiden ongelmien kanssa ja olla jopa laukaiseva tekijä ja ihminen saattaa pahimmillaan päättää päivänsä, mutta eihän sairaat ihmiset siitä välitä he saavat nautintoa kun ihmisille pääsevät henkistäväkivaltaa aiheuttamaan ja omaa pahaa oloaan purkamaan.

Lue lisää

No se on jännä, että asiallinen vastineeni juuri sinun kirjotukseeni on poistatettu, mutta voin omalta osaltani - enää laajemmin aiempaa sanomaani toistamatta, sanoa sen, että tosiaan ainakin minä teen rikosilmoiutuksen, jos joskus saan selville, että joku esiintyisi tällä Suomi24: foorumilla nimelläni, tai sitä mustamaalaten.

:)

jhgjyg kirjoitti:

No se on jännä, että asiallinen vastineeni juuri sinun kirjotukseeni on poistatettu, mutta voin omalta osaltani - enää laajemmin aiempaa sanomaani toistamatta, sanoa sen, että tosiaan ainakin minä teen rikosilmoiutuksen, jos joskus saan selville, että joku esiintyisi tällä Suomi24: foorumilla nimelläni, tai sitä mustamaalaten.

:)

Lue lisää

Anteeksi korjausta omaan kirjoitukseeni sen verran, että luin väärin ja tällä kertaa ei kirjoitustani oltukaan poistatettu, toisin kuin edellä sanoin. Luin väärin. Pahoittelut.

jhgjyg kirjoitti:

Anteeksi korjausta omaan kirjoitukseeni sen verran, että luin väärin ja tällä kertaa ei kirjoitustani oltukaan poistatettu, toisin kuin edellä sanoin. Luin väärin. Pahoittelut.

Lue lisää

en ainakaan lukenut missään kohtaa ketjua nopeasti selattua.

Koulukiusatut ovat tappaneet toisia lapsiakin saadessa tarpeeksi kiusaamisestaan, se ei todellakaan ole mitenkään mukavaa ja puolustettavaa, opettajien olisi todellakin syytä puuttua lapsiin kohdistuvissa henkisissä ja fyysisessä väkivalloissa, eikä ummistaa silmiään ettei tilanne kärjisty mene niin pahaksi ihmishenkiä kenenkään toimesta pahimmillaan menetetään, ei kiusaavien saatikas kiusattujen toimesta, ihmishenki on tärkeätä fyysinen sekä henkinenväkivalta saattaa ajaa tilanteen kiusatulla niin pahaksi saa traumoja lopun ikänsä tai saattaa tappaa itsensä tai toisia lapsia.

Järki hoi älä jätä, vastuuta opettajille ja puututtava fyysiseen ja henkiseenväkivaltaan, mutta myös kodeillakin on vastuunsa kasvattaa lapset kunnioittaa toisia lapsia, ei lasten kasvatusta voi sysätä koulun harteelle yksistään vaikka opettajat valvovat ja opettavat oppilaita koulussa.

jhgjyg kirjoitti:

Anteeksi korjausta omaan kirjoitukseeni sen verran, että luin väärin ja tällä kertaa ei kirjoitustani oltukaan poistatettu, toisin kuin edellä sanoin. Luin väärin. Pahoittelut.

Lue lisää

ei naurattanut todellakaa mitä saa kiusaaminen aikaiseksi, kannattaa varmaan jokaisen ajatella asioita
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=11&t=9282&start=15

entinenrekattuturku kirjoitti:

en ainakaan lukenut missään kohtaa ketjua nopeasti selattua.

Koulukiusatut ovat tappaneet toisia lapsiakin saadessa tarpeeksi kiusaamisestaan, se ei todellakaan ole mitenkään mukavaa ja puolustettavaa, opettajien olisi todellakin syytä puuttua lapsiin kohdistuvissa henkisissä ja fyysisessä väkivalloissa, eikä ummistaa silmiään ettei tilanne kärjisty mene niin pahaksi ihmishenkiä kenenkään toimesta pahimmillaan menetetään, ei kiusaavien saatikas kiusattujen toimesta, ihmishenki on tärkeätä fyysinen sekä henkinenväkivalta saattaa ajaa tilanteen kiusatulla niin pahaksi saa traumoja lopun ikänsä tai saattaa tappaa itsensä tai toisia lapsia.

Järki hoi älä jätä, vastuuta opettajille ja puututtava fyysiseen ja henkiseenväkivaltaan, mutta myös kodeillakin on vastuunsa kasvattaa lapset kunnioittaa toisia lapsia, ei lasten kasvatusta voi sysätä koulun harteelle yksistään vaikka opettajat valvovat ja opettavat oppilaita koulussa.

Lue lisää

Outo otsikointi sulla sikäli, että sä kirjoitit vastineen mun viesiini... En saa oikein selvää, että mitä milläkin tämän palstan kirjoittajat tarkoittavat, mutta tuohon sanomaasi voi todeta sen, että ei kukaan täysijärkinen ketään lähde vahingoittamaan, oli sitten kiusattu tai ei, jos ja mikäli jos sellaiseen viittaat. En lue palstakirjoittajien linkkejä myöskään, että ainakin mulle kohdistettuihin vastineisiin on ihan turhaa sellaisia liittää.

Sellainen tuli mieleen, että mielestäni kaiken maailman kouluhäiriköitä ja pikkukriminaaleja puolustellaan ihan liikaa. Vähän sama logiikka siinä, kuin tuohon aloitukseen littyvässä asiassa, jossa joku ex- reksi on ilmeisesti lähtenyt heittämään viitettä, että mukamas koulukiusatussa olisi syytäkin siihen, että jos tätä kiusataan. Niin ei nimittäin ole koskaan. Voi vain kuvitella, että miten pahalta mahtaa jostakin koulukiusatusta lapsesta tai nuoresta tuntua, jos joutuu lukemaan lehdistä, kuinka aikuiset ihmiset spekuloivat kiusatun luonteen muka "puutteita", kun totuus on, että enemmän hallaa saavat aikaan aina häiriköivät kakarat ja kiusaamisesta nauttivat. Joillekin kiusatuille ja joskus jopa elinikäisiä traumoja, eikä kukaan penää häiiköiden vastuuta, vaan pikemminkin sellaisia taputellaan päähän, että: "Voi voi miten huonosti sinulla nyt on, kun sinä kiusaat ja tarvitset hoivaa" & päläpälä...

Olen aina inhonnut sanaa "kukkahattutädit", enkä yleensä koskaan käytä sitä, koska mielestäni se on terminä alentava, mutta nyt alkoi laittaa vihaksi, kun jotkut määkyivät - joskin he tietysti olivat asiantuntijoita ja tuntevat kentän paremmin, kuin esim. minä pulliainen - lehdessä siitä, että tv- ohjelema "Kakola" pitäisi lopettaa, kun se mukamas on ohjelmaan osallistuvia pikkurikollisia "leimaava". Ajatteleeko kukaan sitä, että miten paljon se maksaa yhteiskunnalle, että kaiken maailman häirikkötapauksiin kohdennetaan jumalaton määrä taloudellisia resursseja ja päähän paijaamista, vaikka ne rahat voisi oikeasti laittaa vaikkapa sellaisten häiriköiden uhreille ja heidän selviytymiseensä... Monissa kouluissa ei ole varaa palkata riittävästi koulupsykologeja ja kuraattoreita, mutta nuorisorikollisia ja m juita häiriköitä pitäisi vaan pelkästään paijata...

Suurinpiirtein esimerkiksi vanhukset ei uskalla monissa suurkaupunkeissa kävellä enää iltaisin edes kaduilla, kun nuoriso on niin röyhkeää, kouluissa käytöstapoja omaavat tavalliset lapset pelkäävät, kun samoja kouluja käyvät tapaukset, joita mielestään eivät koske mitkään normit ja käytöstavat ja sitten oi, voi miten "leimaavaa" muka jokin tv- ohjelma, jossa jo nuorina moninkertaiset rikoksen uusijat ja rötöstelijät laitetaan _leikki-olosuhteissa_ vankilaan vähän katsomaan, että millaista menoa siellä siellä linnassa istuessa oikein olisikaan, jos jatkavat samalla tiellä, kuin mihin ovat suuntaamassa....

Ja kun vielä kaikkien niiden lasten kasvattajat varmaan ovat antaneet luvan jälkikasvunsa osallistumiseen ko. ohjelmaan ja kyse on varmaan tyypeistä, joita on ties millä tavoin jo yritetty yhteiskunnan varoilla auttaa rikoskierteestä irti. Mulle ei ainakaan jonkun teinikaljujäppisten lärvit edes jää mieleen, joten mitenhän se on "leimaavaa", jos tuollainen ohjelma, kuin esim. tositeevee- sarja "Kakola" tehdään? Kuitenkin paljon eettisempää menoa niissä YLE:n tositeevee- sarjoissa, kuin joissakin yökättävissä Big Brothereissa, joissa ihmisistä - pääosin nuorista- tehdään ihan naurunalaisia siksi, että ovat julkisuuskaipuisia ja kokemuksenjanoisia.

Se siitä. Sinun viestisi sisällöstä en saanut paljoakaan selvää. Sori.

olkhdsfiv kirjoitti:

Niin, tästä nyt tuli kyllä heti mieleen tuo tosikkomaisuus.. En tiedä tietenkään tilannetta, mutta aikoinaan 70-80 luvulla oli kohtuullisen normaalia heittää vitsiä juuri nimistä tms.. Muistelen kuitenkin että hyvin harvoja tosissaan kiusattiin. En minä ainakaan ole ikinä kokenut itseäni kiusatuksi, vaikka sanomista tulikin erilaisista asioista (olin esim hiukan pyöreä).

Minun mielestäni lapsille on hyvinkin ominaista lapsina/nuorina opetella noita sosiaalisia taitoja, myös itsensä puolustamista. Toki kaikista ei siihen ole, ja silloin kai nämä kokevatkin itsensä helpommin kiusatuiksi.

Kiusaamista on todellakin eriasteista, joku täällä joskus valitti miten häntä kiusattiin, kun kiusaaja vei häneltä lippiksen.. Huoh! No hänelläkin on toki itsensä luokitella sitten kiusatuksi, mutta ei minulta sellaisille juuri sympatiaa heru. Aivan eriasia on kun kun esim suurella joukolla kiusataan, eristetään ja jne... Tai hajoitetaan fyysistä väkivaltaa tai poikkeuksellisen julmaa henkistä. Kyllä fyysisestä väkivallasta voi aivan hyvin jäädä myös pahojakin traumoja, ei se ole mikään henkisen kiusaamisen yksityisominaisuus..

Minusta kyllä tuntuu, että nykyään tuosta kiusatuksi tulemisesta on tullut hiukan muoti-ilmiö. Tai sitten ihmiset on on tulleet juuri ns. tosikkomaisemmiksi/herkemmiksi.

Mielestäni Kontulalla on pointtia puheessaan, mutta ei toki kaikkea kiusaamista voida luokitella tuon alle..

Lue lisää

Liian iäkkäillä ei ole välttämättä kykyä nähdä nykyistä koulumailmaa ja kiusaamista. Silloin on parempi pysyä hiljaa. Minun lapsuudessani isäni kävi rökittämässä koulumatkan kiusaajat, asia oli siten hoidettu, ei viety opettajan, kuraattorin tai sossun aikaa. Asiat sujui ennen helpommin ja nopeammin ja tulokset olivat heti nähtävissä. Nykyajassa isäni olisi saanut tuomion lapsen pahoinpitelystä (pieni lumipesu siihen aikaan), ja olisin kai menettänyt hyvän ja suojelevan isän huoltajuuden. Kiusaaminen olisi tietty jatkunut.

ainakaan omalta osaltani: ei mua kiusaa kuin yksi tyyppi ja senkin motiivi on kosto jostain menneestä poikkinaisesta sanasta.
Kostokiusaajat taitavat olla tosikoista suurimpia.

totta

Mikä sen todisti?

...hyvä tietää mitä ovat ne "ärsykkeet" mitkä aiheuttavan sen, että samat henkilöt joutuvat kiusatuksia kerta toisensa jälkeen, jopa lopun elämäänsä. Koulusta ja työpaikasta riippumatta.

Richartti kirjoitti:

...hyvä tietää mitä ovat ne "ärsykkeet" mitkä aiheuttavan sen, että samat henkilöt joutuvat kiusatuksia kerta toisensa jälkeen, jopa lopun elämäänsä. Koulusta ja työpaikasta riippumatta.

Lue lisää

mutta myös kaikkien aikuisten aktiivinen puuttuminen koko alueella ehkäisee kiusaamista, ja ajan myötä vähentää sitä. Kouluympäristössä välituntivalvojan aktiivinen osallistuminen muksujen toimintaan esim. pelauttamalla jtkn tai teettämällä yhteistoimintaa saa kokeilukouluissa häiriköivän toiminnan liki katoamaan, ja pienellä puuttumisella kiusaaminen saadaan loppumaan, mutta kuten sanottu, se vaatii aikuisten aktiivista toimintaa.

.

"On myös mahdollista, että 30 vuoden opettajakokemuksesta huolimatta Ainolle ei ole selvinnyt kiusaamisen todellinen julmuus – sillä kouluissa vallitsee samanlainen vaikenemisen kulttuuri kuin vankiloissa. “Vasikointi” koetaan suuremmaksi rikokseksi kuin toisen omaisuuden tuhoaminen tai fyysinen pahoinpitely. Usein uhri vielä kokee joutuneensa kiusatuksi koska on heikko, eikä halua edes vanhempiensa tietävän kiusaamisesta peläten näiden häpeää.

Alla siis muutamia kepposteluideoita oikeilta koulukiusaajilta joihin siis ilmeisesti pitäisi suhtautua huumorilla.

1) Hassunhauska pellepyörä (plus pikkaisen pamppua)

Jos vaikka aloitettaisiin siitä, että käydään yöllä avaamassa polkupyörän eturenkaan mutterit. Jos Aino ei ole pyöräilijöitä, niin autolla vastaava temppu olisi jarruletkujen katkaiseminen. Tämän jälkeen voidaan vielä hakata Maglitella.

2) Kaikkihan tykkäävät omenoista?

Pyörätempun jälkeen päätyy helposti hammaslääkäriin, jolloin voidaan tehdä aina hauska kepponen, että varastetaan takki, täytetään taskut omenoilla ja hypitään päällä kunnes ne ovat muusia. Samalla voidaan viedä kengät ja nostaa ne lähimpään lipputankoon. Hauskinta vaatteiden varastaminen on tietenkin kovilla pakkasilla.

3) Kuka ei liitua syö sitä veitsellä silmään

Uusia hampaita onkin hyvä testata pakottamalla syömään liitua. Veitsi on aina mainio väline tuohon uhkailuun, varsinkin kun se laitetaan kaulalle.

4) Sirpaleet tuovat onnea

Aino eläkeläisenä on varmaankin jo hieman hidas liikkumaan, vähän kuin lihavat lapset koulussa jotka eivät saa juostua pakoon. Hitaita kavereita on hauskaa lyödä yllättäen nyrkillä mahaan ja juosta nauraen karkuun. Hidasta juoksijaa on myös helppo heitellä tyhjillä kaljapulloilla. Kyllä Ainon kaveritkin varmaan nauravat kun lasipullot vaan viuhuvat pään vierestä.

5) Hevosenleikkiä netissä

Nuo hauskemmat kepposet ovat kuitenkin aika vanhoja, omista kouluajoista on kuitenkin kulunut jo toista vuosikymmentä. Nykyaikaisempi pila olisi vaikkapa editoida kuva jossa kaveri ottaa suihin hevoselta. Tätä kuvaa sitten levitellään ympäri nettiä ja mailataan kavereille ja sukulaisille nimettömältä sähköpostitililtä"

http://jarmopuskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/51097-koulukiusatut-liian-tosikoita-–-mika-on-vikana-kun-vakivalta-ei-naurata

.

PÄIVÄÄ:..!1%#?+ kirjoitti:

.

"On myös mahdollista, että 30 vuoden opettajakokemuksesta huolimatta Ainolle ei ole selvinnyt kiusaamisen todellinen julmuus – sillä kouluissa vallitsee samanlainen vaikenemisen kulttuuri kuin vankiloissa. “Vasikointi” koetaan suuremmaksi rikokseksi kuin toisen omaisuuden tuhoaminen tai fyysinen pahoinpitely. Usein uhri vielä kokee joutuneensa kiusatuksi koska on heikko, eikä halua edes vanhempiensa tietävän kiusaamisesta peläten näiden häpeää.

Alla siis muutamia kepposteluideoita oikeilta koulukiusaajilta joihin siis ilmeisesti pitäisi suhtautua huumorilla.

1) Hassunhauska pellepyörä (plus pikkaisen pamppua)

Jos vaikka aloitettaisiin siitä, että käydään yöllä avaamassa polkupyörän eturenkaan mutterit. Jos Aino ei ole pyöräilijöitä, niin autolla vastaava temppu olisi jarruletkujen katkaiseminen. Tämän jälkeen voidaan vielä hakata Maglitella.

2) Kaikkihan tykkäävät omenoista?

Pyörätempun jälkeen päätyy helposti hammaslääkäriin, jolloin voidaan tehdä aina hauska kepponen, että varastetaan takki, täytetään taskut omenoilla ja hypitään päällä kunnes ne ovat muusia. Samalla voidaan viedä kengät ja nostaa ne lähimpään lipputankoon. Hauskinta vaatteiden varastaminen on tietenkin kovilla pakkasilla.

3) Kuka ei liitua syö sitä veitsellä silmään

Uusia hampaita onkin hyvä testata pakottamalla syömään liitua. Veitsi on aina mainio väline tuohon uhkailuun, varsinkin kun se laitetaan kaulalle.

4) Sirpaleet tuovat onnea

Aino eläkeläisenä on varmaankin jo hieman hidas liikkumaan, vähän kuin lihavat lapset koulussa jotka eivät saa juostua pakoon. Hitaita kavereita on hauskaa lyödä yllättäen nyrkillä mahaan ja juosta nauraen karkuun. Hidasta juoksijaa on myös helppo heitellä tyhjillä kaljapulloilla. Kyllä Ainon kaveritkin varmaan nauravat kun lasipullot vaan viuhuvat pään vierestä.

5) Hevosenleikkiä netissä

Nuo hauskemmat kepposet ovat kuitenkin aika vanhoja, omista kouluajoista on kuitenkin kulunut jo toista vuosikymmentä. Nykyaikaisempi pila olisi vaikkapa editoida kuva jossa kaveri ottaa suihin hevoselta. Tätä kuvaa sitten levitellään ympäri nettiä ja mailataan kavereille ja sukulaisille nimettömältä sähköpostitililtä"

http://jarmopuskala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/51097-koulukiusatut-liian-tosikoita-–-mika-on-vikana-kun-vakivalta-ei-naurata

.

Lue lisää

PÄIVÄÄ:..!1%#?+
Kannatan 👍

Minusta kiusaamisessa on aina kysymys kiusaajan häpeäntunteen siirrosta kiusattavan kannettavaksi. Kuten totesit, sen voi tehdä monella tavalla ... itsetuntovammainen ihminen pönkittää omaa itsetuntoaan sellaisen ihmisen kustannuksella, joka on haavoittuva jollain tavalla ja kuten dazu sen muotoili, joka reagoi kiusaamiseen kiusaajan toivomalla tavalla. Huumorin merkitystä tässä suhteessa kiusaamisen käsittelykeinona ei pidä aliarvioida, sillä useimmiten huumoriin kykenevät ihmiset kykenevät myös kääntämään tilanteen itselleen edulliseksi häpäisemällä kiusaajan julkisesti. Tosin niin ei ole aina mahdollista tehdä -- voi käydä niin, että kiusattu julistetaan kiusaajan taholta kiusaajaksi -- kovaan ääneen. Tyypillinen narsistinen toimintamalli.

Netiketissä lienee kirjoittamaton sääntö: provosoi, älä provosoidu.