Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hyötyeläinten ja hyötykasvien muuntelu on liian ilmiselvää, joten se on kiusallista ja halutaan pitää eri kategoriassa kuin evoluution käyttövoimana oleva muuntelu.
Täsmälleen samasta asiastahan tuossa muuntelussa on kyse. Valinta on vain jalostuksessa järjestelmällisempää, suoraviivaisempaa ja "yksisilmäisempää" kuin luonnossa.
Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?
Kysymys koski muuntelun syntytapaa, ei valintaa. Eli miten eroaa luonnossa syntyvä muuntelu siitä muuntelusta mitä esiintyy hyötyeläimilllä ja kasveilla..
Kysymykseni oli lähinnä kohdistettu A.E.A. :lle.
Mielestäni muuntelun syntytavassa on eroa, toisessa on mukana seksuaalivalinta ja toisessa sitä on manipuloitu.
..vaikuttavat ilmeisesti aika paljon seuraavan sukupolven muunteluun.
Muuntelukaan ei siis ole läheskään samaa kuin luomuluonnonvalinnassa, mutta sitä ei ihminen kuitenkaan pääse ihan suoraan peukaloimaan.
Seksuaalivalinta... siis kyseessä ei ollut valinta vaan muuntelun syntyminen. Seksuaalivalinnassa ihminen tekee valinnan, mutta siinäkin puhutaan todennäköisyyksistä.
Tässä lähinnä sitä hain että miten kreationistit luikertelevat tästä aiheesta, ilmeisesti on liian kiusallinen aihepiiri, joten he jättävät tämän aiheen yksinkertaisesti huomioitta?
Tällaiset hiekkalaatikkolasten ongelmat eivät tosiaankaan kiinnosta vähääkään,mutta nyt kun provosoit onnistuneesti niin sanonpa sanasen.
Otetaanpa esimerkkieläimeksi hevoseläimet. Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.
Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä, niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan. Siksi meillä on kesuhevosrotuja paljon useampia kuin vapaassa luonnossa ja koko aan risteytetään lisää.
Evoluution kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muualla kuin hiekkalaatikkolasten vilkkaassa mielikuvituksessa.
Niin että jatkakaahan nyt leikkejänne.
> Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi
> että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.
Ei roduittain vaan lajeittain. Vaikuttaa siltä etteivät käsitteet 'rotu' ja 'laji' ole sinulle oikein selviä.
> Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä,
> niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan
> risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan
Tietysti voidaan koska ne kuuluvat samaan lajiin; menee sinultakin joskus jotain oikein.
Miälenkiintoista luennointia, mutta vain aihees sivusta. Eli; mikä tekiä erottaa luonnossa ja eläinjalostuksessa ilmenevän muuntelun? Elikkä; nisäkkäiden tapauksessa, mitä eroa on siinä prosessissa mikä alkaa munasolun hedelmöittymisestä ja päättyy siihen kun jälkeläinen syntyy villieläinten ja tuotantoeläinten välillä? Sillä tunnetusti muuntelua syntyy aina kun uusi yksilö syntyy, jokainen on geneetiseltä perimältää ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia ominaisuuksia ja taipumuksia..
Ja tiedoksesi, eläin ja kasvijalostuksessa turvaudutaan eri rotujen risteytyksiin vain poikkeusolosuhteissa.
"Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?"
Jos luet kysymyksen, niin huomaat että se koskee muuntelua eikä valintaa. "Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?" Kesyjen eläinten ja viljelykasvien jalostus ei mitenkään muuta muuntelua, vaan ainoastaan käyttää sitä hyväksi. Aivan kuten luonnonvalinta käyttää muuntelua "polttoaineenaan".
..että valinnan suurempi tarkoituksellisuus heijastuu takaisin muunteluun siten, että ei-toivotut piirteet eliminoituvat nopeammin ja tarkemmin. Muuntelun perusmekanismit pysyvät kumminkin entisinä. Siis "ei mitenkään muuta muuntelua" on vähän liian tiukka arvio.
Ongelma on aloittajan kysymyksen asettelussa.
Jos oikein ymmärsin, niin hän haluaa tietää, miten eroaa luonnonhelmassa olevan eliön ja hyötyeläimen muuntelu, munasolun hedelmöityksestä syntymään välisenä aikana olevassa prosessissa.
Kysyjän mielestä muuntelua tapahtuu kun uusi yksilö syntyy.
No, prosessihan on aivan sama. Muuntelua ai tapahdu, kun uusi yksilö syntyy, vaan silloin muuntelu havaitaan. Muuntelun mahdollistavat prosessit ovat tapahtuneet ennen hedelmöitystä.