Kysymys:

Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?

luontainen muuntelu kirjoitti:

Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?

Kysymys koski muuntelun syntytapaa, ei valintaa. Eli miten eroaa luonnossa syntyvä muuntelu siitä muuntelusta mitä esiintyy hyötyeläimilllä ja kasveilla..

ravenlored kirjoitti:

Kysymys koski muuntelun syntytapaa, ei valintaa. Eli miten eroaa luonnossa syntyvä muuntelu siitä muuntelusta mitä esiintyy hyötyeläimilllä ja kasveilla..

Kysymykseni oli lähinnä kohdistettu A.E.A. :lle.

Mielestäni muuntelun syntytavassa on eroa, toisessa on mukana seksuaalivalinta ja toisessa sitä on manipuloitu.

manipuloitu kirjoitti:

Kysymykseni oli lähinnä kohdistettu A.E.A. :lle.

Mielestäni muuntelun syntytavassa on eroa, toisessa on mukana seksuaalivalinta ja toisessa sitä on manipuloitu.

Lue lisää

..vaikuttavat ilmeisesti aika paljon seuraavan sukupolven muunteluun.

Muuntelukaan ei siis ole läheskään samaa kuin luomuluonnonvalinnassa, mutta sitä ei ihminen kuitenkaan pääse ihan suoraan peukaloimaan.

manipuloitu kirjoitti:

Kysymykseni oli lähinnä kohdistettu A.E.A. :lle.

Mielestäni muuntelun syntytavassa on eroa, toisessa on mukana seksuaalivalinta ja toisessa sitä on manipuloitu.

Lue lisää

Seksuaalivalinta... siis kyseessä ei ollut valinta vaan muuntelun syntyminen. Seksuaalivalinnassa ihminen tekee valinnan, mutta siinäkin puhutaan todennäköisyyksistä.

Tässä lähinnä sitä hain että miten kreationistit luikertelevat tästä aiheesta, ilmeisesti on liian kiusallinen aihepiiri, joten he jättävät tämän aiheen yksinkertaisesti huomioitta?

ravenlored kirjoitti:

Seksuaalivalinta... siis kyseessä ei ollut valinta vaan muuntelun syntyminen. Seksuaalivalinnassa ihminen tekee valinnan, mutta siinäkin puhutaan todennäköisyyksistä.

Tässä lähinnä sitä hain että miten kreationistit luikertelevat tästä aiheesta, ilmeisesti on liian kiusallinen aihepiiri, joten he jättävät tämän aiheen yksinkertaisesti huomioitta?

Lue lisää

Tällaiset hiekkalaatikkolasten ongelmat eivät tosiaankaan kiinnosta vähääkään,mutta nyt kun provosoit onnistuneesti niin sanonpa sanasen.

Otetaanpa esimerkkieläimeksi hevoseläimet. Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä, niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan. Siksi meillä on kesuhevosrotuja paljon useampia kuin vapaassa luonnossa ja koko aan risteytetään lisää.

Evoluution kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muualla kuin hiekkalaatikkolasten vilkkaassa mielikuvituksessa.

Niin että jatkakaahan nyt leikkejänne.

a. kirjoitti:

Tällaiset hiekkalaatikkolasten ongelmat eivät tosiaankaan kiinnosta vähääkään,mutta nyt kun provosoit onnistuneesti niin sanonpa sanasen.

Otetaanpa esimerkkieläimeksi hevoseläimet. Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä, niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan. Siksi meillä on kesuhevosrotuja paljon useampia kuin vapaassa luonnossa ja koko aan risteytetään lisää.

Evoluution kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muualla kuin hiekkalaatikkolasten vilkkaassa mielikuvituksessa.

Niin että jatkakaahan nyt leikkejänne.

Lue lisää

> Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi
> että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

Ei roduittain vaan lajeittain. Vaikuttaa siltä etteivät käsitteet 'rotu' ja 'laji' ole sinulle oikein selviä.

> Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä,
> niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan
> risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan

Tietysti voidaan koska ne kuuluvat samaan lajiin; menee sinultakin joskus jotain oikein.

a. kirjoitti:

Tällaiset hiekkalaatikkolasten ongelmat eivät tosiaankaan kiinnosta vähääkään,mutta nyt kun provosoit onnistuneesti niin sanonpa sanasen.

Otetaanpa esimerkkieläimeksi hevoseläimet. Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä, niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan. Siksi meillä on kesuhevosrotuja paljon useampia kuin vapaassa luonnossa ja koko aan risteytetään lisää.

Evoluution kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muualla kuin hiekkalaatikkolasten vilkkaassa mielikuvituksessa.

Niin että jatkakaahan nyt leikkejänne.

Lue lisää

Miälenkiintoista luennointia, mutta vain aihees sivusta. Eli; mikä tekiä erottaa luonnossa ja eläinjalostuksessa ilmenevän muuntelun? Elikkä; nisäkkäiden tapauksessa, mitä eroa on siinä prosessissa mikä alkaa munasolun hedelmöittymisestä ja päättyy siihen kun jälkeläinen syntyy villieläinten ja tuotantoeläinten välillä? Sillä tunnetusti muuntelua syntyy aina kun uusi yksilö syntyy, jokainen on geneetiseltä perimältää ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia ominaisuuksia ja taipumuksia..

Ja tiedoksesi, eläin ja kasvijalostuksessa turvaudutaan eri rotujen risteytyksiin vain poikkeusolosuhteissa.

luontainen muuntelu kirjoitti:

Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?

"Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?"

Jos luet kysymyksen, niin huomaat että se koskee muuntelua eikä valintaa. "Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?" Kesyjen eläinten ja viljelykasvien jalostus ei mitenkään muuta muuntelua, vaan ainoastaan käyttää sitä hyväksi. Aivan kuten luonnonvalinta käyttää muuntelua "polttoaineenaan".

A.E.A. kirjoitti:

"Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?"

Jos luet kysymyksen, niin huomaat että se koskee muuntelua eikä valintaa. "Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?" Kesyjen eläinten ja viljelykasvien jalostus ei mitenkään muuta muuntelua, vaan ainoastaan käyttää sitä hyväksi. Aivan kuten luonnonvalinta käyttää muuntelua "polttoaineenaan".

Lue lisää

..että valinnan suurempi tarkoituksellisuus heijastuu takaisin muunteluun siten, että ei-toivotut piirteet eliminoituvat nopeammin ja tarkemmin. Muuntelun perusmekanismit pysyvät kumminkin entisinä. Siis "ei mitenkään muuta muuntelua" on vähän liian tiukka arvio.

A.E.A. kirjoitti:

"Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?"

Jos luet kysymyksen, niin huomaat että se koskee muuntelua eikä valintaa. "Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?" Kesyjen eläinten ja viljelykasvien jalostus ei mitenkään muuta muuntelua, vaan ainoastaan käyttää sitä hyväksi. Aivan kuten luonnonvalinta käyttää muuntelua "polttoaineenaan".

Lue lisää

Ongelma on aloittajan kysymyksen asettelussa.

Jos oikein ymmärsin, niin hän haluaa tietää, miten eroaa luonnonhelmassa olevan eliön ja hyötyeläimen muuntelu, munasolun hedelmöityksestä syntymään välisenä aikana olevassa prosessissa.

Kysyjän mielestä muuntelua tapahtuu kun uusi yksilö syntyy.

No, prosessihan on aivan sama. Muuntelua ai tapahdu, kun uusi yksilö syntyy, vaan silloin muuntelu havaitaan. Muuntelun mahdollistavat prosessit ovat tapahtuneet ennen hedelmöitystä.