Kysyin jo tuolla leikkaus -puolella, mutten saanut yhtään vastausta. Kysynpä siis samaa täällä.
Eli olisi kiva kuulla kokemuksia nenäpolyyppien leikkaamisesta. Minä olen menossa leikkaukseen pian, mutta haluaisin ensin kuulla ihmisten kokemuksia asiasta. Puudutuksessa tuo toimitus ilmeisesti tehdään. Minulla on niitä siis sen verran, että ihan leikata pitää, yksittäisten "hirttäminen" ei riitä.
Eli leikkauksen kokeneille: millainen kokemus tuo leikkaus on ollut, entä siitä toipuminen? Ennen leikkausta syötävä kortisonikuuri myös hiukan epäilyttää, puolisen vuotta sitten nimittäin söin vastaavan kuurin, joka ilmeisesti laski vastustuskykyäni niin, että siitä eteenpäin olen ollut aivan jatkuvasti flunssassa. Toisaalta olen lukenut positiivisia kokemuksia aiheesta (eli nenä on auennut ja aistit palautuneet), toisaalta monilla tuntuu menneen jo parissa kuukaudessa nenä uudelleen tukkoon. Itse toimenpiteestäkin kuulisin mielelläni kokemuksia.
Etenkin syksyllä ja talvella aivastelen paljon ja olen tukossa (ja aivastelu-/tukkoisuuskohtauksen yhteydessä vetistä nuhaa). Prick-testi ei ole viitannut allergiaan, vaikka tämä elämäni varsin allergiselta tuntuu... Syön antihistamiineja, jotka tosin eivät taida auttaa mitään. Lisäksi käytössä on Rhinocort -jauhe, jonka apu ainakin näin syksyisin on vähän niin ja näin, kun nenä on aina tukossa ja jos se joskus aukeaa (suihkussa), alkaa aukeamisen jälkeen hervoton aivastelu (-> ja taas tukkoon...). Vuosiin en ole haistanut mitään.
Eli summa summarum: millainen kokemus leikkaus oli? (vähän ahdistaa kun ei nukuteta), ja toisaalta miten paljon siitä on ollut apua? Ja tietysti jos jollain on vinkkejä ja muita kokemuksia niin kuulisin mielelläni. Sarvikuonoa ei kannata suositella, se on päivittäisessä käytössä eikä sillä silti ole mainittavia vaikutuksia. Ilmankostuttimenkin hankin juuri, jos se auttaisi, mutta ei mainittavaa vaikutusta silläkään.
nenäpolyyppien leikkauksesta kokemuksia?
27
16366
Vastaukset
- rititiiii
Polyypit poistettiin nukutuksessa. Silmän alle tuli iso mustelma. Poskiontelotulehdukset loppuivat. Sarvikannua käytän, jos tuntuu jomotusta. Operaatiosta on jo neljä vuotta.
- polypoosia
Ai jaa, minulla tosiaan vain puudutetaan :S
Poistettiinko sinulla vain polyypit vai tehtiinkö myös ”ilmastointireiät” poskionteloihin? Olen ymmärtänyt, että minulla vain poistetaan polyypit. Mietin että voisiko tuossa olla ero miksi minua ei nukuteta. Olen lukenut, että joillakin on voitu tehdä jokin operaatio ylähuulen sisäpuolelta (tai jotain). Eli onkohan kyse kuitenkin hiukan eri operaatiosta kuin minulla? - rititiii
polypoosia kirjoitti:
Ai jaa, minulla tosiaan vain puudutetaan :S
Poistettiinko sinulla vain polyypit vai tehtiinkö myös ”ilmastointireiät” poskionteloihin? Olen ymmärtänyt, että minulla vain poistetaan polyypit. Mietin että voisiko tuossa olla ero miksi minua ei nukuteta. Olen lukenut, että joillakin on voitu tehdä jokin operaatio ylähuulen sisäpuolelta (tai jotain). Eli onkohan kyse kuitenkin hiukan eri operaatiosta kuin minulla?Moi!
Tosiaankin, on varmaan. Kävin mangneetti kuvauksessa ennen leikkausta. Minulta ne putsasivat tähystyksessä kaikki pienetkin ontelot ja kuorivat poskionteloista paksuuntunutta limakalvoa. Tekivät myös aukot ,josta huuhtelivat leikkauksen jälkeenkin. Ennen leikkausta minulla oli märkää onteloissa, vaikka en itse sitä tuntenut. Söin kortisonia ennen leikkausta ja sen jälkeenkin. Leikkauksesta toipui äkkiä. Viikko sairaslomaa. Särkyjä ei ollut leikkauksen jälkeen. Paikallispuudutuksen jälkeen ei varmaan tule pahoinvointiakaan. Kyllä operaatio kannattaa tehdä. Nykyisin on niin hyvät puudutus aineet. Ikenen kautta varmaan tehdään vielä laajempi leikkaus. Rohkeasti vain toimenpiteeseen. - vähä myöhäs
polypoosia kirjoitti:
Ai jaa, minulla tosiaan vain puudutetaan :S
Poistettiinko sinulla vain polyypit vai tehtiinkö myös ”ilmastointireiät” poskionteloihin? Olen ymmärtänyt, että minulla vain poistetaan polyypit. Mietin että voisiko tuossa olla ero miksi minua ei nukuteta. Olen lukenut, että joillakin on voitu tehdä jokin operaatio ylähuulen sisäpuolelta (tai jotain). Eli onkohan kyse kuitenkin hiukan eri operaatiosta kuin minulla?Kyllä se on sama operaatio
kuin sinulla, mutta ne nukuttaa joilla on enemmän polyyppja. Nimittäin yhdellä pariskunta tuttavia on molemmilla polyyppja mutta toisella on enemmän nii se nukutetaan ja toinen vain puuduttaa.
- polypoosia
No niin. Tulenpa nyt kertomaan kuulumisia näin leikkauksen jälkeen. Se oli pahempi mitä kuvittelin. Olin jotenkin ajatellut, että siinä vain jokin pieni puudutepuikko työnnetään nenään ja sitten nips naps imaistaan polyypit pois. Se olikin aikamoista runnomista ja repimistä, mikä ei sinällään haittaa. Se vaihe (eli itse leikkaus) oli ihan siedettävä. Polyypit nypittiin jollain pihtien tapaisilla (ihmeen kovaa vetämistä vaati sekin), välillä imettiin jollain ohuella putkella ja hiukan ilmeisesti rutinasta päätellen rikottiin myös jotain seinämää, jotta päästiin poskionteloistakin raivaamaan polyypit pois.
Miettisin kuitenkin aika tarkasti suostuisinko puudutuksessa tehtävään operaatioon enää toista kertaa, että se itse puudutus oli kyllä ihan kamalaa. Molempiin sieraimiin työnnettiin 3-4 "rautaa" (joissa puudutusainetta pumpulissa), SYVÄLLE. Vaikka sain suoneen rentouttavaa lääkettä, ei kyllä rentoudesta tarvinnut nauttia sen jälkeen, kun se ensimmäinen tappi oli nenään runnottu. Ei se kamala tunne (ja kipua myös) pitkään kestänyt, ja tuon alkupuudutuksen jälkeen esim puudutuspiikit eivät enää tuntuneet oikeastaan miltään, ja leikkauksen runnomiset ja kiskomiset kyllä tunsi muttei kipuna. Silti se alku oli niin kamala, että jäi aika paska maku. Siinä kyllä kirosanoja pääsi muutamia. Vaikka se ei tosiaan kestänyt edes kauaa.
Toipumisesta ja leikkauksen hyödyistä en osaa sanoa mitään, kun ihan juuri vasta pääsin kotiin. Verta ei ole ainakaan vielä vuotanut juuri yhtään, ja muutenkin on ok olo. Mutta joo, jos tuohon leikkaukseen vielä joskus tarvii niin nukutuksessa kiitos... Ellei sitten aika kultaa muistoja.- tietämätön112
Ihan mielenkiinnosta. Oliko ne puudutuspiikit pahempia kuin mitä hammaslääkärissä käytetään.
Jos ei niin kyllähän sen sitten kestää helpostikin.
Jouduitko yöpymäänkin sairaalassa, vai olitko valvonnassa enemmän kuin 2h?
Itsellä ehkä edessä, kun tuntuu että jatkuvaa nenän tukkoisuutta ollut jo useampi vuosi. - polypoosia
tietämätön112 kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta. Oliko ne puudutuspiikit pahempia kuin mitä hammaslääkärissä käytetään.
Jos ei niin kyllähän sen sitten kestää helpostikin.
Jouduitko yöpymäänkin sairaalassa, vai olitko valvonnassa enemmän kuin 2h?
Itsellä ehkä edessä, kun tuntuu että jatkuvaa nenän tukkoisuutta ollut jo useampi vuosi.En osaa verrata hammaslääkäriin, koska minulla ei ole koskaan hammaslääkärissä tarvinnut tehdä mitään hammaskiven poistoa hurjempaa. Lisäksi koko juttu on uskoakseni aika eri, koska tietääkseni hammaslääkärissä puudutetaan suoraan piikeillä. Eli ikeneen piikittämistä ei välttämättä pysty suoraan verrata siihen, että survotaan rautatappeja aivoihin asti. Tunne ei tosiaan ollut mikään erityisen pumpulinen, vaikka puudutusainepumpulia siinä käsittääkseni onkaloihin survottiin.
Itse puudutusPIIKIThän eivät enää tuntuneet tässä leikkauksessa juuri miltään (tunsi vain että pään sisuksissa piikkiä työnnetään muttei tuntunut kipuna). Paha vaihehan siis oli tuo ensimmäinen puudutus, ennen niitä puudutusneuloja. Siinähän siis työnnettiin muutama paksu (tai ainakin paksun näköinen) rautatappi molempiin sieraimiin todella syvälle. Se tunne oli järkytys, en voinut olla huutamatta. Ihan kamalaa. Se kipeä ja kauhea vaihe ei kestänyt kauaa. Kun ne tapit sojottivat nenästä, ei enää tuntunut pahemmin kun puudutus alkoi vaikuttaa (ja ne tapit olivat siinä 20 min, jonka jälkeen ne pois ja piikillä lisää ainetta). Mutta se lyhytkin hetki oli riittävän traumaattinen aiheuttamaan kammon.
En halua pelotella, mutta toisaalta olisin itse ollut iloinen, jos joku olisi tiennyt varoittaa tästä niin, että olisin tiennyt vaatia nukutuksen. Ei ole kivaa nyt, kun jäi niin paha kammo että kurkkua kuristaa, enkä todellakaan uskalla mennä jälkitarkistukseen. Tästä lähtien en päästä ketään enkä mitään nenääni ilman nukutusta... "Rentouttava" lääke ei tuntunut yhtään missään, vaikka sain sitä kuulemma paljon. Pääsin puolenpäivän jälkeen sairaalasta, kun kahdeksan maissa aamulla leikattiin. Varmaan asiaan vaikutti sekin, kun en ollut yhtään tokkurassa näistä "rentouttavista" huolimatta. Verta on tullut aika hillitysti. Juuri otin tamponit pois (se oli onneksi helpompaa mitä pelkäsin), eikä edes silloin tullut verta pahemmin :O Toki sellaista tuhrua, mutta olin luullut että sitä voi hetken aikaa ihan valua.
Useimmitenhan tuo leikkaus tosiaan tehdään puudutuksessa, mutta toisaalta myös aika moni on vaatinut nukutuksen. En sitten tiedä olenko vain yliherkkä, vai kenties eivätkö kipu- ja rauhoittavat lääkkeet tehoa minuun. (Se tappien runnominen nenään tuntui ihan kipuna.) Toisaalta minulle oli yllätys miten kamala se leikkaus (puudutus) oli, joten ehkä se järkytyskin vaikutti asiaan, kun olin tosiaan varautunut johonkin "vähän" vähemmän tuskalliseen juttuun. Toisaalta minulla on taipumus sairaalakammoon. Ennen minulla oli ihan hirveä sairaalakammo, mutta hiljalleen pääsin siitä. Kunnes se nyt tuli takaisin kiitos tuon miellyttävän operaation. Mutta tuossa nyt oli ehkä muutamia mahdollisia syitä siihen, miksi koin tuon niin traumaattisena. - rititii
polypoosia kirjoitti:
En osaa verrata hammaslääkäriin, koska minulla ei ole koskaan hammaslääkärissä tarvinnut tehdä mitään hammaskiven poistoa hurjempaa. Lisäksi koko juttu on uskoakseni aika eri, koska tietääkseni hammaslääkärissä puudutetaan suoraan piikeillä. Eli ikeneen piikittämistä ei välttämättä pysty suoraan verrata siihen, että survotaan rautatappeja aivoihin asti. Tunne ei tosiaan ollut mikään erityisen pumpulinen, vaikka puudutusainepumpulia siinä käsittääkseni onkaloihin survottiin.
Itse puudutusPIIKIThän eivät enää tuntuneet tässä leikkauksessa juuri miltään (tunsi vain että pään sisuksissa piikkiä työnnetään muttei tuntunut kipuna). Paha vaihehan siis oli tuo ensimmäinen puudutus, ennen niitä puudutusneuloja. Siinähän siis työnnettiin muutama paksu (tai ainakin paksun näköinen) rautatappi molempiin sieraimiin todella syvälle. Se tunne oli järkytys, en voinut olla huutamatta. Ihan kamalaa. Se kipeä ja kauhea vaihe ei kestänyt kauaa. Kun ne tapit sojottivat nenästä, ei enää tuntunut pahemmin kun puudutus alkoi vaikuttaa (ja ne tapit olivat siinä 20 min, jonka jälkeen ne pois ja piikillä lisää ainetta). Mutta se lyhytkin hetki oli riittävän traumaattinen aiheuttamaan kammon.
En halua pelotella, mutta toisaalta olisin itse ollut iloinen, jos joku olisi tiennyt varoittaa tästä niin, että olisin tiennyt vaatia nukutuksen. Ei ole kivaa nyt, kun jäi niin paha kammo että kurkkua kuristaa, enkä todellakaan uskalla mennä jälkitarkistukseen. Tästä lähtien en päästä ketään enkä mitään nenääni ilman nukutusta... "Rentouttava" lääke ei tuntunut yhtään missään, vaikka sain sitä kuulemma paljon. Pääsin puolenpäivän jälkeen sairaalasta, kun kahdeksan maissa aamulla leikattiin. Varmaan asiaan vaikutti sekin, kun en ollut yhtään tokkurassa näistä "rentouttavista" huolimatta. Verta on tullut aika hillitysti. Juuri otin tamponit pois (se oli onneksi helpompaa mitä pelkäsin), eikä edes silloin tullut verta pahemmin :O Toki sellaista tuhrua, mutta olin luullut että sitä voi hetken aikaa ihan valua.
Useimmitenhan tuo leikkaus tosiaan tehdään puudutuksessa, mutta toisaalta myös aika moni on vaatinut nukutuksen. En sitten tiedä olenko vain yliherkkä, vai kenties eivätkö kipu- ja rauhoittavat lääkkeet tehoa minuun. (Se tappien runnominen nenään tuntui ihan kipuna.) Toisaalta minulle oli yllätys miten kamala se leikkaus (puudutus) oli, joten ehkä se järkytyskin vaikutti asiaan, kun olin tosiaan varautunut johonkin "vähän" vähemmän tuskalliseen juttuun. Toisaalta minulla on taipumus sairaalakammoon. Ennen minulla oli ihan hirveä sairaalakammo, mutta hiljalleen pääsin siitä. Kunnes se nyt tuli takaisin kiitos tuon miellyttävän operaation. Mutta tuossa nyt oli ehkä muutamia mahdollisia syitä siihen, miksi koin tuon niin traumaattisena.Minulle työnnettiin myös neljä "rautapiikkiä" molempiin sieraimiin toimenpidehuoneessa ennen saliin menoa. Eivät siis etukäteen sanoneet mitä tekevät. Aika hurja kokemus. Onneksi se oli nopeasti ohitse. Eivät edes ehdottaneet , että leikkaisivat ilman nukutusta. Lääkäri veti tamppoonit pois seuraavana päivänä. Verta tuli ryöpsähtämällä. Yön aikaan vuosi silmän taakse. Ja tuli musta silmä. Nukuin istuen kylmä pakkaus päänympärillä seuraavan yön sairaalassa. Toisena päivänä pääsin pois. Onneksi kaiken unohtaa nopeasti. Toivottavasti polyypit eivät uusi. Minulla on vuoto taipumus ilmeisesti muutenkin.
- polypoosia
rititii kirjoitti:
Minulle työnnettiin myös neljä "rautapiikkiä" molempiin sieraimiin toimenpidehuoneessa ennen saliin menoa. Eivät siis etukäteen sanoneet mitä tekevät. Aika hurja kokemus. Onneksi se oli nopeasti ohitse. Eivät edes ehdottaneet , että leikkaisivat ilman nukutusta. Lääkäri veti tamppoonit pois seuraavana päivänä. Verta tuli ryöpsähtämällä. Yön aikaan vuosi silmän taakse. Ja tuli musta silmä. Nukuin istuen kylmä pakkaus päänympärillä seuraavan yön sairaalassa. Toisena päivänä pääsin pois. Onneksi kaiken unohtaa nopeasti. Toivottavasti polyypit eivät uusi. Minulla on vuoto taipumus ilmeisesti muutenkin.
Siis mitä!?! Mikähän helvetin järki tuossa nyt sitten on ollut, että koko touhun karmein vaihe tehdään ENNEN nukutusta... Varmaan jokin ajansäästöjuttu, ei tarvinnut sitten odotella sitä 20 minuuttia nukutuksen jälkeen, että puudutus alkaisi vaikuttaa. Hohhoi.
Minulla on tähän asti mennyt puudutuksesta aiheutuneita pelkotiloja ja kammoja lukuunottamatta hyvin, verta on tullut todella vähän ja tällä hetkellä ei pahemmin ole turvotustakaan. Minulla ei varmaan sitten ole pahemmin verenvuototaipumusta, kun nielurisaleikkauksenkaan jälkeen en vuotanut oikeastaan yhtään. Vähän kuivilta ja ärtyneiltä limakalvot tuntuvat koko ajan, mutta huuhtelen kannulla ja suihkuttelen Humidosea ja seesamiöljyä koko ajan, mikä toivottavasti auttaa. Yritän hoitaa homman niin ettei VAAN tulisi mitään komplikaatioita, minä kun en enää rääkättäväksi mene... Herään välillä yölläkin itkuiseen ja ahdistuneeseen oloon, niin paha kammo jäi. Ihan saatanasta koko operaatio. Toivottavasti se nyt sitten edes auttaa, muuten kyllä vituttaa ja pahasti.
Operaatiomme olivat sittenkin varmaan aika samanlaiset, minullakin kyllä louhittiin joka puolelta. Tätä leikkauksesta saatua apua on vähän huono ehkä vertailla, kun minulla taas ei ole ollut poskiontelontulehduksia ollenkaan. Polyyppeja vaan, ja kovaa tukkoisuutta. Oliko sinulla siis myös polyyppeja? Jos oli niin onko tukkoisuus/polyypit pysynyt nyt poissa? Entä onko sinulla allergista taipumusta? Minä olen etenkin talvella ja syksyllä ollut aina ihan tukossa, saanut hirveitä aivastelukohtauksia jne. Ilman mitään todettua allergiaa, tietenkin :/ Pelkään, että kun tuo allergiataipumus on niin vahva, niin polyypitkin uusivat saman tien. Kai tuo leikkaus voi parhaimmillaan auttaa polyyppeihin 10 vuotta, huonoimmillaan muutaman kuukauden... Se kai on aika varma asia, että takaisin ne tulevat, se on sitten toinen kysymys että miten pian.
Suomi24 ei oikein toimi, tämä on kolmas kerta kun yritän saada tämän vastaukseni perille. Saa nähdä toimiiko nyt.
- Polyyppi
Mulla leikattiin polyypit v.2009 ja nyt olisi kai edessä uusi leikkaus, koska ne on kasvaneet sinne takasin. Leikkaus tehtiin nukutuksessa, joten en osaa vastata tohon puudutushommaan... Mikä lääkitys teillä on käytössä polyyppeihin? Mulla Heinix ja Flixonase, mutta ei ilmeisesti tehoa kun ne kasvaa takasin... Rasittava vaiva, ei voi muuta sanoa! Itselläni on ympärvuotinen nuha, joka aiheuttaa niiden kasvun. Olen myös allergikko ja astmaatikko.
- polypoosia
Mä käytän vuorotellen Flixonase-tippoja ja Rhinocort turbuhaleria. Antihistamiineja myös välillä, mutta nykyään en säännöllisesti, koska en ole huomannut antihistamiineilla oikeastaan vaikutusta. Noita Flixonase-tippoja kannattaa kokeilla, jos sinulla on se suihke ollut käytössä. Tippojen pitäisi kai olla jotenkin tehokkaampia.
Minulla varmaan kanssa kasvaa pikapuoliin polyypit takaisin jos ei ole jo kasvaneet, ei meinaan hajuaistikaan toiminut kuin kortisonikuurin ajan. Tai no, viime aikoina olen välillä ihan häivähtäen haistanut jotakin, mutta en mainittavasti. Enää en kyllä menisi puudutuksessa leikkaukseen. Yllättävän monella näköjään on leikkaus tehtykin nukutuksessa. Hirveän kiva, ettei minulle edes mainittu sellaisesta vaihtoehdosta. Mutta ei kai sitä, jos halvemmalla päästään...
Minulla on myös ympärivuotista tukkoisuutta ja aivastelukohtauksia, ja varmaan sitä nuhaakin. En enää osaa sanoa mikä on normaalia nenän vetistelyä ja mikä nuhaa, kun olen kymmenen vuotta tästä kärsinyt. - Polyyppi
Jotenkin uskomatonta että löysin jonkun jolla on sama vaiva, suurin osa tuttavista ei edes tiedä, mikä on nenäpolyyppi... Itse olen vasta 24-vuotias ja kuulemma harvinaista että näin nuorella on nenäpolypoosi. Mullakaan ei toimi hajuaisti, leikkauksen jälkeen toimi jonkun aikaa, ja kun lapsi synty niin hajuaisti oli tosi terävänä :P
Oon kokeillut noita tippoja kanssa, mutta en huomannut mitään eroa. Pitäis alottaa Singulair heti kun saan imetyksen lopetettua, jos siitä olisi apua. Oon kyllä miettinyt että onko mulla edes astmaa kun polyypitkin voi aiheuttaa sitä hengenahdistusta. HUOH!
Jos leikataan uudestaan niin haluan ehdottomasti sen nukutuksen, en jaksa yhtään enempää kärsiä tästä nenästä kun on pakko! Sen verran ikävää jo se pelkkä nenän tähystäminen...
Missä olet käynyt tutkimuksissa? Mua on hoidettu Hkissä Korva-ja nenäklinikalla, lääkärinä toimi Olli Tahkokallio, joka oli ihan loistava, mutta jäi nyt eläkkeelle :(- polypoosia
Mulla ei ole koskaan tutkittu astmaa (äidillä kyllä on se...), mutta ei mitään oireitakaan kyllä ole ollut. Jostakin luin tuon polyyppioireilun kuitenkin olevan aika samanlaista kuin se, mitä astmassa tapahtuu keuhkoputkissa.
Olen Tampereen YTHS:n kautta mennyt lähetteellä TAYSiin (siellä leikattiin). Ensimmäisen kerran polyypit havaittiin tosin yksityisellä, Koskiklinikalla (sinnekin lähetteellä YTHSltä), vuosien lääkärillä ramppaamisen jälkeen. Tämä asiansa osaava erikoislääkäri tiesi HETI jo katsomatta mistä on kyse, ja tähystämällä varmisti asian. Aika huvittavaa, että vuosia olin tämän hajuaistittomuuteni muiden oireiden kanssa lääkärillä rampannut, muttei ketään pahemmin kiinnostanut, saatika että olisi keksinyt polyyppeja epäillä. Tuolloin sain ekaa kertaa reseptin niihin tippoihin, polypoosi ei kuulemma ollut niin valtaisaa, että olisi kannattanut heti leikata, koska kuulemma tulee yleensä takaisin kumminkin.
Onko sinulla muuten todettuja allergioita? Minulla ei prick -testi ole näyttänyt mitään (kaksi kertaa tehty). Omassa oireilussani ärsyttävintä on hajuaistittomuus sekä yllättäen iskevät hervottomat aivastelu- ja tukkoisuuskohtaukset. Yleensä ne menevät niin, että toinen sierain on auki ja toinen menee AIVAN tukkoon ja samalla valuu kirkasta.
Aloin vähän aikaa sitten epäillä mm. histamiiniyliherkkyyttä, koska pari kertaa huomasin aivastelukohtauksen iskevän pähkinöiden syömisen jälkeen. Alkoholi, etenkin siiderit ja viinit, aiheuttavat vähintäänkin tukkoisuutta mutta ei aina varsinaista aivastelukohtausta. Joskus on sellaisia kausia, että aivastelukohtauksia on tullut lähes päivittäin. Tällöin on ollut aika mahdotonta yrittää jäljittää mitään syitä. Leikkauksen jälkeen (kortisonikuurista johtuen, uskoisin) aivastelu oli harvinaisempaa, joten aivastelukohtausten iskiessä huomasin joitakin yhteyksiä. Kerran sain aivastelukohtauksen otettuani ibuprofeenin, ja koinkin sitten ahaa-elämyksen: olin aina aikaisemmin baarireissun päätteeksi ottanut ibuprofeenin krapulan ehkäisemiseksi, ja AINA aamulla heräsin aivastelemaan. Oletin sen johtuvan alkoholista (niin kuin osittain voi johtuakin), mutta ei olisi tullut mieleen, että ibuprofeenikin voisi olla syyllinen. Olen aika vähän viime aikoina ryypiskellyt, mutta ainakaan viimeisimmällä kerralla ei tullut mitään oireita. Ibuprofeenin lisäksi jätin väliin tosin myös siiderit ja punkun.
Innostuin jo tuosta histamiiniyliherkkyydestä siinä mielessä, että olin jo ajatellut ettei tälle vaivalle löydy mitään syytä. Toisaalta aika rasittava vaihtoehto sekin olisi, sillä histamiinia tuntuu sisältävän melkein kaikki hyvä (viinit, juustot, sitrushedelmät, pähkinät,.....)
Tämä on ihan kiinnostava sivu, joka ei tosin ainakaan minulle ratkaisuja tarjoa, mutta tuolla nämä nuhat on jaoteltu tarkemmin kuin missään muualla:
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Nenä_ja_nenän_sivuontelot
Erityisesti tuo "ei-allerginen eosinofiilinen yliherkkyysnuha" kuulostaa minun oireisiini sopivalta, mutta myös idiopaattinen nuha soittaa kelloja...
Tosi jännä juttu tuo, että lapsen syntymäkin voi hajuaistiin vaikuttaa. Olisiko sitten hormoneillakin jokin osuutensa asiassa
- Polyyppi
Mäkin ramppasin lääkärissä vuosia ennen kun sain lähetteen sinne korvaklinikalle, jossa ne sitten huomattiin. Pahimpina aikoina pystyin hengittämään öisin ainoastaan suun kautta kun nenä oli niin tukossa :/ Ja tosiaan aamuisin oli ihan tajuttomat aivastelukohtaukset ja nenäliinoja kului!
Mulla on todettu Prick-testeillä allergioita puille, eläimille yms. Kauhulla odotankin nyt kevättä kun viime kesä oli ihan kamala, nenä ihan tukossa koko ajan... Onneksi sain ajan korvaklinikalle maaliskuun lopuksi niin ehkä ne keksii siellä jotain.
Mä oon kanssa huomannut että alkoholi aiheuttaa mulla nuhaa ja joskus astmaoireitakin, varsinkin jos juon siideriä, jossa on sulfiitteja. Nykyään en juo paljoa ollenkaan, joten sen takia nenäkin on vähän paremmassa kunnossa :P
Mulla on myös todettu ASA-allergia, eli olen allerginen särkylääkkeille, mm. ibuprofeiinille, oisko sullakin se? Mun muistaakseni useilla on se jos on nenäpolyyppeja. Mulle tulee niistä hengenahdistusta.
Pitääkin käydä kurkkaamassa toi sivu jos sieltä sais jotain vinkkejä :)- polypoosia
Mulla ei ole muka mitään allergioita, prickin mukaan. Pari huonepölyä aiheutti pienen reaktion, mutta niin pienen ettei sitä luokiteltu allergiaksi.
Kesä on mulle helpointa aikaa, pahinta syksy ja talvi.
Hyvä homma, kun olen kyllä ollutkin tietoinen ASA-yliherkkyydestä polyyppipotilaiden kohdalla (enkä siksi ole käyttänyt aspiriinia), mutta enpä sitten ole älynnyt ibuprofeenin kuuluvan tuohon kyseisee ryhmään myös, vaikkei olekaan asetyylisalisyylihappoa. Olen syönyt ibuprofeenia pääasiallisena särkylääkkeenäni (eli vähintään kerran menkkojen aikana ja lähes aina ryyppyreissun päätteeksi). Täytyy nyt yrittää vältellä tuota ibuprofeenia, vaikka parasetamolin teho on kyllä aika suolesta suoraan sanottuna. Sen tiesinkin, että astmaatikoille ei suositella ibuprofeenia, mutta ei silti raksuttanut aikaisemmin, että se saattaa myös olla ongelma polyyppipotilaalla :P
Olen kanssa miettinyt noita sulfiitteja syyksi "alkoholiongelmaan", koska siiderit aivastuttavat tosi paljon. Skumppaa olen pystynyt juomaan suht ongelmitta.
- vesijuoksia
Moi!
Minulle on tehty polyyppien poisto nukutuksessa kaksi kertaa ja taas ovat kasvaneet. En voi syödä kortisonia enää koska todetiin luukato.Nenän pitää kuivana ainoastaan Xyxal tabletit.Olen ASA allerginen sekä astmaatikko mutta saan harvoin kohtauksia. - huono nenä
jeps. kiva kuulla että näinki paljo immeisiä jokka kärsii samasta paskasta. itellä kans astma ja asa. kerran leikattu joku 5v sitte ja nenä ollu melki ok. mut nyt ruvennu paheneen. sain tossa kolmella eri lääkkeellä pikkusen kuriin, eli tipat, kortisooni, ja sumute. nyt rupee oleen nenä niin tukossa että vituttaa jatkuvasti pyyhkiä nenää. sama juttu kans alkoholin kanssa. ei kiinnosta enää ku rupee oiretta tuleen. itellä huomasin että tupakka ei ainakaan vaikuta suuremmin ku olin vuoden alusta käryttämättä. sitten yks minkä huomannu että kotosalla polyypit on pahimmillaa. vuotaa jatkuvasti, ja pidän monta kertaa paperituppoja nenässä. nekin tosin menee kirkkaasta räästä märäks alta aikayksikön, mutta taas töissä. nenä pysyy suhtkoht aisoissa vaikka tukkonen onki. allergiatestit tehty joskus ja mitää ei ollu. paitti asa. leikkaukseen kesällä ilmeisesti. jaksamisia polyyppien kanssa.
- kiizu1
Perustin FB:iin ryhmän Poskiontelovaivaiset, tervetuloa jos aktiivisempi keskustelu kiinnostaa! Itsellä vaivaa ollut ny 10 vuotta ja leikattu 5 kertaa..
- Samterin Triadi
Mulla poistettiin polyypit puudutuksessa tasan viikko sitte päiväkirurgiassa (PHKS). Ei mikää paha operaatio: ensin kipulääkettä pillereinä (2g panodol) ja samalla rauhottava (diapam). Sitten kolme metallipuikkoa molempiin sieraimiin (siis yhteensä kuusi), joissa pumpulitupossa puudutusaine (jotain kokaiini-pohjaista).
Itse poistaminen "rouhimalla" noin lyijykynän kokoisella metallipuikolla, jossa imu ja päässä pyörivä terä. Samalla imettiin poskiontelot puhtaiks vanhasta räästä.
Toimenpiteen aikana annettiin rauhoittavaa suoraan suoneen. Leikkaussalissa kesti noin 45 minuuttia.
Ei mitään hirveitä jälki särkyjä, muutamalla panakodilla selvis ihan OK. Hieman kutinaa ollu, mut ilma kulkee paremmin ku parii vuotee, joten toistaseks ainaki hieno homma. Kuukauden päästä kontrolli. - mietitarkkaan
Aivan pikkuvikojen takia ei kannata puukkoa ottaa,itse kävin meilahden polilla nenäleikkauksessa ja pieleen meni,vaivat paheni eivätkä parantuneet ajanmittaankaan,lääkärit kohottelivat olkapäitään,eli riski on aina olemassa.....
- Polyyppi nokk
Mulla pelkästään hyviä kokemuksia leikkauksesta. Hieman sattuu alussa se puudutusaineen laittoi mutta muuta kipua ei sitten olekaan koko leikkauksen aikana. Rauhoittavat lääkkeet kanyylin kautta todellakin vaikuttaa hyvin ja on todella helppo olla leikattavana. Itse jutustelin leikkauksen aikana hoitajan ja leikkaavan lääkärin kanssa. Mutta pointti oli siis se, että kipua ei tunne!
- rtwrtwt
NO HÖH! mulla todettiin jo lapsena/nuorena nenässä polyyppi. Näen sen nytkin kun tähystän sieraimeen peilin edessä. mItä teen? kukaan ei ole antanut mitään neuvoa /poistoon/lääkitykseen?? OUTOA. Nenä ei vuoda kokoajan, mutta oikea sierain on aina lähes tukossa. Olen jo keski-ikäinen, joten olen kai oppinut elämään sen kanssa.PITÄÄKÖ SE POISTAA ja miksi? En haista sillä paljoa, mutta kai toinen sierain toimii, henki kulkee.ONKO jotain syndroomaa taustalla lapsilla joilla on todettu polyyppi?Pelkään vain että joku tukkii suuni esim. kidnappaa, kuten elokuvissa, jolloin voin tukehtua. Lentokoneissa on joskus tukittu räyhääjien suut teipillä, pelkään jotain tuollaista.
- Jonna-.-
Mulla tehtiin nukutuksessa polyypien poistot ja tähystysleikkaus. Aikaisemmin on tehty useamman kerran paikallispuudutuksessa. Kyllä tästä lähtien ehdottomasti suostun vain nukutuksessa tehtävään operaatioon. Ei tullut paha olo leikkauksen jälkeen ja sain nukuttua sairaalassa hyvin yön yli.
- terveyttähakemassa
Lueskelin kirjoituksianne tässä. Ihme että eivät vaihtoehtoisten hoitojen suosittelijat ole tänne tukkineet. Nyt on!
Suomessa on olemassa henkilöitä jotka osaavat neuvoa asiassa. Katselkaa vaihtoehtoiset hoidot ja monituhatvuotisen aasialaisten filosofiaan paneutuneiden ja osaavien ihmisten neuvoja asiassanne. Ei yleensä silloin tarvita veistä, jos ei ole perinyt ominaisuutta. Kysymys on ihan muista asioista. - nenäkannu
Minulta leikattiin nenäpolyypit 2,5 vuotta sitten. Niitä oli varsin runsaasti, ei hajuaistia, ei makuaistia, jatkuvaa aivastelua, allergiaa. Leikkauksessa kaikkia ei edes saatu pois ja kahden viikon päästä leikkauksen jälkitarkastuksessa olivat jo uusiutuneet.Lääkäri sanoi, että koko loppuelämä kortisoonisuihketta nenään ja kolme kortisonipillerikuuria voi syödä vuodessa ja ehkä jo vuoden sisään uusi leikkaus.... hmmm...ei kuulostanut hyvältä. kortisonisuihketta käytin n.kuukauden, siitä tuli näppyjä naamaan, eikä muutenkaan huvita popsia/suihkia lääkkeitä.NENÄKANNUa aloin käyttää heti leikkauksen jälkeen ja sen käyttöä olen orjallisesti jatkanut joka aamu joka päivä,enkä aio lopettaa.
Nyt ei ole enää allergioita,tänä vuonna ei ole tarvinnut syödä yhtään allergialääkettä, ilma kulkee hyvin. Hajuaisti on tullut takaisin ja maistan erinomaisesti. Sanoisin et polyypit on poissa. Suosittelen siis käyttämään nenäkannua,saatte elämänne takaisin. Kahden aistin puuttuminen on vittumaista, samoin lääkkeiden syöminen. Siinä sitä vaihtoehtoista hoitoa. - Anonyymi
Nukutuksessa leikattiin. Helppo leikkaus, ei mitään kipuja jälkeenpäin. Ei tarvi pelätä
- Anonyymi
Mun mies on nyt menossa polyyppien poisto - leikkaukseen. Hänelle sanottiin että 3 viikkoa tulee sairasloman eikä saa kantaa mitään raskasta. Kuitenkin nopea toimenpide kun kestää vain jokusen tunnin niin luulen ettei nukuteta.
Mehiläisessä se operaatio tehdään kun siellä on koko ajan tähän mennessä tutkittu ja lääkkeitä määrätty. Siis Omalääkäri sinne passitti sillä palvelusetelillä.
Nyt selvisi että tulee vääntöä suostuuko "ylilääkäri" antamaan luvan tehdä se toimenpide yksityisellä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik113545MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar691886Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5421578Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin811204Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja611002Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33968Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214888Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60833- 171824
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3768