Tämän viikon maanantaina tulivat julkisiksi vuoden 2009 verotiedot. Maan eniten ansaitsevat ja maan rikkaimmat ovat sitten taas tiedossa. Tai tiedossa ovat vain pelkästään niiden tulot, jotka maksavat Suomessa veroja. Listasta siis puuttuvat esimerkiksi ne hyvinvointiyhteiskunnan vapaamatkustajat, jotka kierrättävät tulonsa ulkomaille Suomen verottajan tavoittamattomiin.
Eniten ansiotuloja saaneiden lista on myös lista niistä, jotka ovat maksaneet eniten rahaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen - joskin veroprosentit kertovat, että verosuunnittelulla voi vaikuttaa lopputulokseen.
Eniten pääomatuloja ansaitsevien lista ei sisällä suuria yllätyksiä. Se ei ole kumma, sillä ansiotuloja pienemmän veroprosentin ansiosta suurten pääomatulojen saajat vaurastuvat vuosi vuodelta suhteessa muihin.
Se, että suurimpien pääomatulojen saajien listalla ei ole paljon yllätysnimiä, kertoo myös, että Suomessa ei vuonna 2009 tehty merkittäviä listautumisia pörssiin eikä suuria määriä rahakkaita yrityskauppoja. Onko niin, että rikkaimpien klubiin on Suomessa entistä korkeammat portaat?
Mielenkiintoista on myös se, että esimerkiksi vuosikausia Suomen eniten ansaitsevien ihmisten joukkoon kuuluneet ja kuuluvat Nokian ylimmät johtajat eivät vieläkään ole Suomen tuhannen eniten pääomatuloja saavien joukossa. Todistaako tämäkin osaltaan siitä, että palkkatuloilla ei Suomessa oikeasti rikastu?
Vaikka lamavuonna pääomatulot vähenivät, suuri linja Suomessa on 1990-luvulta lähtien ollut tuloerojen kasvu. Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen ero sitä edeltäneisiin vuosiin on dramaattinen.
Kun vuosina 1966-1990 yhteiskunnan vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat vuosittain enemmän kuin rikkaimpien tulot, 1990-luvulta alkaen on ollut päinvastoin. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 rikkaimman prosentin reaaliset käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet keskimäärin 12,6 prosenttia vuodessa, kun köyhimmän kymmenesosan reaalitulot ovat kasvaneet 0,7 prosenttia vuodessa.
Suurin yksittäinen seikka, joka tähän on vaikuttanut, on pääomatuloverotuksen muutos. Toinen syy ovat pitkäaikaiset ja voimakkaat nousukaudet ja kolmas on tulonsiirtojen ja sosiaaliavustusten reaaliarvojen pieneneminen.
Näin Suomi on vaivihkaa liukumassa yhdestä äärilaidasta kohti toista. Suomessa tuloerot ovat 2000-luvulla kasvaneet nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa, ja olemme siirtyneet järjestön tasaisimpien tuloerojen maasta kohti suurempien tuloerojen maiden joukkoa.
Vuonna 2007 niiden kotitalouksien osuus, joiden tulot olivat alle 50 prosenttia suomalaisten kotitalouksien keskimmäisestä tulosta, oli jo kuusi prosenttia. Uusimpien tulotilastojen mukaan näiden kaikkein köyhimpien määrä on yhä jatkanut kasvuaan.
Tuloista ja veroista keskusteltaessa olennaista on nähdä, että meilläkin yhteiskunnan ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan. Se repii yhteiskuntaa rikki.
Ongelman ydin on, miten me suhtaudumme köyhyyteen ja köyhyyden kasvuun. Verojärjestelmän pitää olla sellainen, että yhteiskunnalla on riittävät voimavarat ja keinot pitää kaikki jäsenensä samassa veneessä.
Se merkitsee, että on investoitava koulutukseen, aktivoivaan sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Näillä mekanismeilla toimitaan sen puolesta, että Suomessa sosiaaliset lähtökohdat eivät määritä ihmisen mahdollisuuksia.
Eniten ansiotuloja saaneiden lista on myös lista niistä, jotka ovat maksaneet eniten rahaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen - joskin veroprosentit kertovat, että verosuunnittelulla voi vaikuttaa lopputulokseen.
Eniten pääomatuloja ansaitsevien lista ei sisällä suuria yllätyksiä. Se ei ole kumma, sillä ansiotuloja pienemmän veroprosentin ansiosta suurten pääomatulojen saajat vaurastuvat vuosi vuodelta suhteessa muihin.
Se, että suurimpien pääomatulojen saajien listalla ei ole paljon yllätysnimiä, kertoo myös, että Suomessa ei vuonna 2009 tehty merkittäviä listautumisia pörssiin eikä suuria määriä rahakkaita yrityskauppoja. Onko niin, että rikkaimpien klubiin on Suomessa entistä korkeammat portaat?
Mielenkiintoista on myös se, että esimerkiksi vuosikausia Suomen eniten ansaitsevien ihmisten joukkoon kuuluneet ja kuuluvat Nokian ylimmät johtajat eivät vieläkään ole Suomen tuhannen eniten pääomatuloja saavien joukossa. Todistaako tämäkin osaltaan siitä, että palkkatuloilla ei Suomessa oikeasti rikastu?
Vaikka lamavuonna pääomatulot vähenivät, suuri linja Suomessa on 1990-luvulta lähtien ollut tuloerojen kasvu. Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen ero sitä edeltäneisiin vuosiin on dramaattinen.
Kun vuosina 1966-1990 yhteiskunnan vähiten ansaitsevien tulot kasvoivat vuosittain enemmän kuin rikkaimpien tulot, 1990-luvulta alkaen on ollut päinvastoin. Vuodesta 1990 vuoteen 2007 rikkaimman prosentin reaaliset käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet keskimäärin 12,6 prosenttia vuodessa, kun köyhimmän kymmenesosan reaalitulot ovat kasvaneet 0,7 prosenttia vuodessa.
Suurin yksittäinen seikka, joka tähän on vaikuttanut, on pääomatuloverotuksen muutos. Toinen syy ovat pitkäaikaiset ja voimakkaat nousukaudet ja kolmas on tulonsiirtojen ja sosiaaliavustusten reaaliarvojen pieneneminen.
Näin Suomi on vaivihkaa liukumassa yhdestä äärilaidasta kohti toista. Suomessa tuloerot ovat 2000-luvulla kasvaneet nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa, ja olemme siirtyneet järjestön tasaisimpien tuloerojen maasta kohti suurempien tuloerojen maiden joukkoa.
Vuonna 2007 niiden kotitalouksien osuus, joiden tulot olivat alle 50 prosenttia suomalaisten kotitalouksien keskimmäisestä tulosta, oli jo kuusi prosenttia. Uusimpien tulotilastojen mukaan näiden kaikkein köyhimpien määrä on yhä jatkanut kasvuaan.
Tuloista ja veroista keskusteltaessa olennaista on nähdä, että meilläkin yhteiskunnan ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan. Se repii yhteiskuntaa rikki.
Ongelman ydin on, miten me suhtaudumme köyhyyteen ja köyhyyden kasvuun. Verojärjestelmän pitää olla sellainen, että yhteiskunnalla on riittävät voimavarat ja keinot pitää kaikki jäsenensä samassa veneessä.
Se merkitsee, että on investoitava koulutukseen, aktivoivaan sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Näillä mekanismeilla toimitaan sen puolesta, että Suomessa sosiaaliset lähtökohdat eivät määritä ihmisen mahdollisuuksia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"aktivoivan sosiaaliturvan"? tähän astihan teidän kommunistien mielestä sellainen joka ehdottaa minkäänsortin akvititeettia vastineeksi sosiaaliturvasta, on natsi ja fasisti ja pahempikin...
Sata-komitean loppuraportti saatiin päätökseen !
Yrittäjien hyväveli EK rikollisjärjestö jäsenet sekaantunut jopa ekumeenisiin kirkkoihin ja vapaamuurari okkultismiin !
He ovat jakamassa Jerusalemia sortamassa köyhiä, köyhien sortamisesta voi lukea useita kohtia Toorasta ja Uudestatestamentista. Israelin Jumala YHWH ja Yeshua tuomitsee sorron ja sortajat, koko Rooman Imperiumin joka on EU. EU vihaa Israelia.
EU-suomessa he istuu Kelassa ja EK hyväveli rikollisjärjestössä joka ohjaa Keskustaa, Kokoomusta, SDP:tä, RKP:tä, AY-liikettä. Ja he oli myös Sata-komiteassa päättämässä miljoonien ihmisten ihmisoikeuksiakin koskevista asioista ja noin 1.000.000 köyhän EU-suomalsen elämästä. Samat henkilöt istuvat Kelassa ja sata komiteassa, sekä yrittäjien EK mafia rikollisjärjestössä ??? !
HEI HALOOO !!!!!!!!! KUULEKO KORVAT ?????? JA TOIMITTAJAT ??? ONKO JO PIKKULINTU KUOLLUT HÄKKIINSÄ ??????
TÄSTÄ KAHDEN PALLIN POLITIIKASTA sanoi yrittäjien järjestäytyneen rikollisjärjestön EK mafia mies Lasse Laatunen joka on satakomiteassa ja Kelassa !
vaan pohdin; tein tässä drinkin bombay sapphire-ginistä, kävin sikarilla ja siinä koetin funtsia iivanan kirjoitusta; kommunistin sanat "aktivoiva sosiaaliturva" vaan jäi mietityttämään. edelleen; jos vaikka minä tällä palstalla edes vihjailen, että sosiaaliturvan vastineeksi olisi velvoitettava jonkunnäköistä aktivoitumista niin saan sontaa suun ja sierainten täydeltä palkakseni...
köyhän on yritettävä ymmärtää. lunastin perintötalon böndeltä ja sain paikalliselta seurakunnalta tervetuloatoivotuskirjeen. eivät he olleet jerusalemia jakamassa vaan toivottivat tervetulleeksi paikkakunnalle sekä minut että perheenikin vaikka kai siellä kirkonkirjoissa lukee, että jätkämiehiähän tässä ollaan. tarjosivat vielä kodinsiunaustakin. en oikein pystynyt yhdistämään tätä pientä seurakuntaa mihinkään rikollisjärjestöön mutta kuten sanottu niin köyhä ja yksinkertainen joutuu vaan yrittämään luoviin tässä maailmassa kun ei ole siunattu kommunistin ymmärryskyvyllä ja ylivertaisella tieteellisyydellä ja muullakin kaikenkattavalla neroudella.
Viimeaikaiset uutiset päättäjistä vaalirahasotkuineen panevat miettimään, minkä tasoinen oikeusvaltio Suomi oikein onkaan?
Perinteinen taskuvarashan yleensä saa tuomion jäädessään kiinni , mutta isokenkäinen köyhiltä varasteleva kärsii vain imagon hetkellisestä tärähtämisestä julkisesti paljastuessaan ja kaiken kukkuraksi sujuvasti vielä valehdellessaan.
Siis mikä onkaan totuus erään Nuorisosäätiössä häärineen nuorehkon porvarikansanedustajan toimista hänen paimentaessaan veronmaksajilta tukea saavaa säätiötä, joka on perustettu tarjoamaan halpoja asuntoja nuorille ja varattomille ? Mikä on totuus monen muun ns. hyvämaineisen päättäjän kähminnöistä heidän valvoessan vero - ym. yhteisiä varoja ?
Monet herrasrikolliset ovat saaneet häärätä rauhassa, koska heitä valvovat elimet muhivat samoissa keitoksissa. Järkyttävää on, että ARA vain huomauttaa Nuorisosäätiötä rahan holtittomasta käytöstä !
Tällainen käytös ei vetelisi valtiossa, jonka jäsenet ovat KANSALAISIA EIVÄTKÄ ALAMAISIA !
Tuolle on kaksi (teoriassa) oikeaa vastausta;
- ovat aina teoriassa, pelkkiä hyviä veljiä keskenään jopa intarnationaalisesti. Mutta vain teoriassa, niin riitaista porukkaahan ei koskaan ole ollut kuin komuparat.
- eivät ole, koska noita änkyröitä ei ole enää edes elokuvissa. Kukaan ei muistanut tehdä komuista elokuvia.
No, asialle saa nauraa, ihan miten vaan, täyttä höpötystä puhua kommunistien vaikutuksesta. Se on samaa kuin puhua kivikauden miehen vaikutuksesta euron kurssiin tai F1-lopputuloksiin..
Aina hauskaa olla pittää, aina hauskaa olla pittää....
Viimeisin osoitus tästä bolshevismista on Jari Vilenin kaavailtu asema suurlähettiläänä Unkarin suurlähetystössä. NYT-lehden viimeisellä aukeamalla oli erittäin hyvä kolumni aiheesta, yritin etsiä sitä netistä, mutta en löytänyt.
Normaalisti suurlähettilääksi pääsy vaatii
A) akateemista tutkintoa (ok, maisterin tutkinto löytyy Vileniltä, teki sen copypastella jostain vanhasta kuntaselvityksestä )
B) Kavaku-hakua UM:n työntekijäksi (ei löydy Vileniltä)
C) kokemusta ulkoasianhallinnon työstä (ei löydy Vileniltä)
D) Noin 20 vuoden työuraa ulkoministeriön tehtävissä, jossa hitaasti noustaan hierarkiassa ylöspäin (juu, ei löydy.)
Suosittelen lukemaan, aihe koski tätä:
"Ulkoasiainhallinnon virkailijat suomivat palkkionimityksiä
Julkaistu: 7.12.2006 15:36
Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistys vaatii, että suurlähettiläsnimityksissä on luovuttava palkkionimityksistä, tehtiinpä ne poliittisilla tai muilla perusteilla. Yhdistyksen mielestä suurlähettiläiksi on ensisijaisesti valittava ulkoministeriön virkauralla ansioituneita ja kouliintuneita henkilöitä.
MTV3:n uutisissa kerrottiin alkuviikosta, että kansanedustaja Jari Vilénille (kok) kaavaillaan suurlähettilään tehtävää, ellei häntä valita OECD:n apulaispääsihteeriksi. Vaihtoehtoina on esitetty Unkaria ja Kreikkaa.
Yhdistyksen kannanotossa ei mainita nimeltä ketään henkilöitä. Siinä kuitenkin varoitetaan pitämästä suurlähettilään tehtävää poliittisena palkkiona tai pakastevirkana seuraavia haasteita odottaessa.
"Suomen ja sen kansalaisten etujen valvonta ja ajaminen eivät voi sallia nimityksiä tällaisin perustein."
Suurlähettilään tehtävään ja ulkoasiainneuvoksen virkaan voidaan nimittää myös erivapaudella. Virkailijayhdistys muistuttaa, että ulkoasiainhallinnossa on perinteisesti vältetty poliittisia virkanimityksiä. Jos erivapausnimitykseen poikkeuksellisesti päädyttäisiin, ratkaisu olisi myös perusteltava.
Ulkoasiainhallinnon henkilökuntaa edustava yhdistys myös ehdottaa, että jatkossa erivapaudella nimitetyt olisivat ulkoasiainhallinnon palveluksessa vain tehtävänsä mittaisen määräajan. Nykyisellään he pysyvät palveluksessa suurlähettilään tehtäviensä päätyttyäkin. "
vai johtuuko ajan henki - se, että joka siihen kykenee, elää kuin pellossa, heikot hohotellen jalkoihinsa tallaten - kapitalistien suuresta salaliitosta vaan jostain muusta?
minä veikkaan jälkimmäistä vaihtoehtoa ja perustelen sen mutu-tuntumalla; musta tuntuu, että se kun sikamaisuus kasvaa päivä päivältä, ei johdu siitä että nämä ns. menestyjät olisivat jotain oman onnensa seppiä, sisäisiä supersankareita ja vaan erinomaisen osaavia ihmisiä, jotka luovuudellaan menestyvät ja menestyksensä myötä hilaavat myös meitä vähäisempiäkin nousuun. musta tuntuu, että kansa antaa röyhkeydelle ja päällekäyvyydelle siunauksen ja luvan toimia. luvan olla jotain aivan hyväksyttävää. musta tuntuu, että suomi ja suomalaiset ovat enää viimeinen saareke euroopassa, jossa kapitalisti saa sanella ja se auktoritettinä hyväksytään ja myönnetään todenpuhumiseksi. muualla kritisoidaan, suomessa luottamusmiehet kertovat työmiehen saavan liikaa liksaa ja siksi menee huonosti, muualla vastustetaan lakkojen voimin suurpääoman valtaa, meillä suomessa kansa lukee lehdestä, että lakot on pahasta ja vastustaa niitä. meillä kansa vilpittömästi uskoo, että kun osakkeenomistajat voivat hyvin niin työläinenkin voi hyvin. meillä vielä kansa uskoo suurpääoman korupuheisiin yhteen hiileen puhaltamisesta. vain suomen kaltaisessa länsimaisessa demokratiassa kekkoset voivat ottaa vallan käsiinsä kansan hurratessa. muualla noita kutsuttaisiin diktatuureiksi ja vastusteleva kansanosa suljettaisiin leireihin ja vankiloihin.