Jos ostan vahemmiltani talon, josta on velkaa noin 100 000 euroa, joudun itse ottamaan 100 000 euroa velkaa, mutta voiko vanhempani toimia tässä tapauksessa takaajina? He ovat eläkeläisiä ja pienet tulot ja talo menee pakkohuutokauppaan tai joka tapauksessa muuta kautta myyntiin mikäli en sitä osta ja kaikki vuosien varrella kerääntyneet tavarat siinä mukana, joilla on myös minulle tunnearvoa. Vanhemmat jäävät kituuttamaan sitten vuokralle minulle heidän ex -asuntoonsa ja maksavat 500 euroa kk. Saako tuolla summalla edes korkoja kuitattua? Vittu kun vituttaa, että on raha-asit on tarvinnut sössiä sillä tavalla että velkataakat jää jälkipolvien hoidettavaksi. Toisaalta ei ole myöskään sisua ja pokkaa kieltäytyä ostamasta, kun saa kuunnella sitä itkua ja ruikutusta ja katsella kyyneleitä silmäkulmissa "kun muuten talo menee vieraalle, ei tiedä mitä saitten tapahtuu, missäs sitten kylässä käyt, mihin pistetään kaikki tavarat ja diiba daaba diiba daaba, sitä rataa". Onhan se toisaalta niinkin, että kun vuosikymmeniä on meikäläisen varaan ladattu odotuksia ja puhuttu, että kun "aika jättää niin sitten saat talon perintönä" jne. mutta en olis kyllä tällaista farssia silloin odottanut. Perkele!!!! Tuntuu siltä kuin ottais "palkintona" kaulaansa jonkun helvetin 25 kiloa painavan rautaisen levypainon kaulaansa kannettavaksi seuraavaksi 25 vuodeksi ja kaikki omat unelmat saa heittää kankkulan kaivoon mikäli tuohon velkahelvettiin lähtee mukaan! Kun ei tiedä miten tässä toimis? Käyn pääkaupunkiseudulla töissä ja maksan sinne jo vuokraa 600 euroa kälysestä yksiöstä ja tämä ns. "perintötalo" on 160 km päässä. Työpaikalla on jatkuvan lomautusuhka alainen ja koulutustaustaltani olen sellaisessa asemassa en kovin mielelläni lähde uuta työpaikkaa edes etsimään. Mieli tekisi lähteä vielä opiskelemaan, mutta vitukshan sekin menee jos ottaa sadan tonnin velat harteilleen. Nykyisessä palkassa ei sinänsä ole valittamista, kunhan muuten tilanne olisi varmempi. Onko tässä nyt mitään järkeä, mites itse toimisitte? Mä en todellakaan tiedä mitä pitäis tehdä, kun tutntuu siltä että teit niin tai näin niin aina meni väärin päin. Jos mä en osta taloa, loukkaan tällöin vanhempiani ja murskaan heidän vanhuuden unelmansa sekä menetän oman lapsuudenkotini. Toisaalta jos ostan talon, ristiinnaulitsen itseni velkahelvettiin maalaistorppaan mitä tuskin koskaan saa myytyä voitollisesti kenellekkään ja jossa ei voi edes asua, kun ei ole töitä lähi mainkaan ja ainahan sellaista isoa omakotitaloa tarvii puunata ja laittaa ja lämmitää jne. jne. joten ei se oikein käy edes kesämökistä. Ainut vaihtoehto on, että jos sen saa jatkossa vuokrattua jollekin puolitutulle. Ei ole kyllä yhtään mukava tilanne eikä todellakaan tällä hetkellä jaksa hymyilyttää, olen hermoromahduksen partaalla.
Että sellainen perintö
vituttaa....
212139
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9446575
No sori vaan salapoliisi, näin tein!!!
Onnea taisteluun. Omani voitin jo. Rahat ja valta rikkaille!
Avain kysymys tässä, mikä on talon myyntiarvo? Puhut että lainaa 100 000, onko talo tontteineen minkä arvoinen? 150 000, 250 000? Miten vanha talo on?
Jos talon arvo olisi vain niukasti yli velan kannattanee vanhempiesi miettiä myyntiä ja vaihtoa pienempään asuntoon.
Eihän se nyt lähtökohtaisesti sinun tehtäväsi ole vanhempiesi asuntolainaa maksaa.
vanhempasi ovat sössinet raha asiansa ja pahasti kun vielä eläkeläisinä on 100,000 velkaa. Ja nyt vetoaavat sinuun tunne syistä että maksaisit talon velat jotta he eivät tarvitse muuttaa. Kuullostaa julmalta mutta älä suostu. Pistäkää talo myyntii ilman pakkohuutokauppaa ja maksakaa velat pois. Jotain rahaa ehkä jää vielä vanhemmillesi. Ehkä jopa saavat ostettua kaksion tai sitten vuokralle semmoiseen. Eivät he omakotitaloa kahdestaan tarvitse. Ovat vain tottuneet siihen. Kerro heille että et työtilanteen takia saa edes lainaa ja että talo on myytävä heti pois ennen kun se pakkohuutokaupataan. Pilaat omat mahdollisuutesi jos otat lainaa heidän asumisen....Iän myötä ihmisistä tulee hyvin isekkäitä eivätkä halua lupua mistään vaikka järkevintä olisi.Tästä omia kokemuksia meidän suvustamme. Tulevat ehkä kiukuttelemaan ja syyllistämään sinua siitä että pakotit heidät muuttamaan. No se kestää aikansa mutta sinulla kuitenkin vielä elämää edessä senkin jälkeen kun he lähtevät muille maille.
Vanhenpasi maksavat 500e/kk sinulle, jos asunnon ostat!? Miksi ihmeessä eivät maksa lainaa e.m sumalla, ja kuittaa ainakin vähemäksi lainaa?
Siinä vaiheessa kun kuolevat, teet sille talolle mitä lystäät. Ei sinun tarvitse mitään perintöä ottaa vielä vastaan.
Kuulostaa siltä, ettet halua ostaa taloa. Sano vanhemmillesi, ettei mikään pankki myöntänyt lainaa. Kuten voi ihan hyvin ollakin, kun kerran työtilanteesi ei ole kovin hyvä, säästöjä ei ole (?) ja kyseessä olisi huonosti kannattava sijoitusasuntolaina (pankin näkökulmasta). 500 euroa EI riitä omakotitalon kuluihin (esim. kiinteistövero, auraukset, nuohoukset... nehän kai tulisivat omistajana sinun maksettavaksesi?) ja vielä lainan korkoihin ja lyhennykseen.
Talojen myynnissä on yleensä semmonen käytäntö, että kun se myydään, niin se menee vieraalle. Että joo. Sitten kun siitä talosta muutetaan,niin tavarat käydään läpitten, mukaan otetaan sitä mitä tarvitaan, muut jo poismuuttaneet käy hakemassa ne romppeet mitä haluaa ja luulee vielä tarvitsevansa. Loput myydään joko jollekin jobbarille könttänä muutamalla satasella tai sitten aletaan nakuttaan huutonettiin tai muualle joka kippo ja kuppi ja kerätään siitä voittoa vuosien kuluessa. Lavallinen kaatikselle.
Meillä tehtiin niin, että kun itserakennetussa omakotitalossa ei enää vanhemmat jaksaneet mitenkään asua. (Eikä olis jaksaneet oikeestaan enää viimeiseen 10 vuoteen), niin oli tosiaan viimeiset hetket myydä talo ja niiden muuttaa pienempään. Kyllä siitä romuvarastosta vielä saatiin rahaa, mutta ei olis enää kauaa saanu sitäkään. Vanhemmat muutti rivitalokaksioon, joka saatiin ostettua.
Ja sitä tavaraa: pyöränraatoja (täytyy laittaa joskus kuntoon), eripari suksia (ihan hyviä ne on!), lapion teriä, kaks autonloppua, puutavaraa vaikka mihin, renkaita, työkaluja, polttopuita, talvitakkeja, vaatteita, arkkupakastin (ihan hyvä sekin), meidän lasten vaatteita, piirrustuksia, kelkkoja, kirjoja. Pidettiin talkoot, jossa heitettiin suurin osa roskalavalle. Ukolta ei paljo kyselty. Sillä oli vuosia sitten tapana kantaa takaisin sisälle jos roskasäkistä löytyi esim. vaatetta (= kyllä voi vielä käyttää).
Miten kahdella eläkelläisellä voi olla raha-asiat siinä hantissa, että omaisuus myydään pakkohuutokaupalla?? Ja kuka velkoja ilmoittaa myyvänsä myös kaiken irtaimiston? Minkä verran sitä velkaa oikein on? Onko sulla taikka edes sun vanhemmilla hajuakaan asiasta ylipäätään? Vähän epäilyttää ettei ole.
Onko teillä ollenkaa käyty asioita kunnolla, papereilla ja pankin kanssa edes läpi? Ei se kuule niin mene, että sä otat pankista lainaa ja alat maksella sitä muiden kulujesi LISÄKSI että asiansa sössineet aikuiset jatkaa kököttelyä keittiön pöydän ääressä, että kaik hyvin joo.
Vanhemmiten ihmiset muuttuu sellaisiksi, että kaikki muutos on kamalaa ja mitään ei voi muuttaa taikka heittää pois, saatika että muuttais itse asumaan jonnekin edullisempaan ja mukavampaan asuntoon.
Valitettavasti näin vaan tulee jossain vaiheessa kaikille käymään. Myös sun vanhemmille. Marttyyri-itku ja turhilla tavaroilla kiristäminen on vanhusten draamaa ja turhaa.
Olet varmasti itse liian sisällä ja lähellä koko asiassa, ettet pysty oikein kokonaisuutta katteleen. Meinaatko että sun pankista ylipäätään myönnettäis lainaa sulle noilla lähdöillä mitkä sulla nyt on? Sano kuule sun vanhemmille että ei myönnetä, niin kuin ihan oikein onkin.
Anna pankin hoitaa se mitä niiden kuuluu niiden kanssa hoitaa. Mitä rahaa jää, niin kait ne nyt sillä pärjää, herran tähden, jos ei pärjää, niin sitten on jotain isompia ongelmia jossain.
Sulla on tulevaisuuden suunnitelmia ja jatko-opiskeluun haluja. Niihin ei kuulu vanhan talon rahoittaminen ja aikuisten, siis sun vanhempien velkojen hoito. Ei kait tässä voi kukaan onnesta tuulettaa, mutta pitää sun yrittää toimia JÄRKEVÄSTI eikä kiristyksen ja itkunvaikerruksen ohjaamana. Voimia!
Meillä taistelee anoppi parhaillaan kaikin voimin: dramaattisesti, sairastuen, riidellen ja kiristäen ja uhkaillen tuota Luopumisen Tuskaa, kun ei enää pysty/jaksa talosta huolehtia, ja luovuttikin sen paperilla pojalleen, mutta vain muodollisesti näköjään!
Vanhempasi antavat sinulle talon ja tavarat lahjana, maksat lahjaverot (noin 10 %). Vanhempasi antavat sinulle käteistä veron maksuun. Vanhempasi jäävät asumaan taloon ja maksavat sinulle sen verran vuokraa kuin talosta tulee kuluja, koska sehän on sitten sinun nimissäsi. Jos heillä on talletuksia niin nekin vosi lahjoittaa sinulle ja jemmata jollekin säästötilille. Velkojat velkovat vanhemmiltasi sataa tonnia, omaisuutta ei ole, menee ulosottoon, omaisuutta ei ole edelleenkään, sinulla on vanhempiesi säästöt jemmassa ja voit nostaa heille sieltä käteistä kun tarvitsevat, velkojat eivät pääse säästöihin kiinni koska ne on sun rahaa, vanhempasi kuolevat, velkojat tahtoo perinnön, irtisanoudut perinnöstä (koska mitään ei käytännössä enää ole jäljellä koska ovat lahjoittaneet sinulle kaiken jo vuosia aiemmin, lukuunottamatta arkista irtainta), peset siten kätesi pesästä ja velkojat kirjaavat tappiot. Sen jälkeen teet talolla mitä huvittaa.
Miten vanhempasi ovat saaneet ylipäätään asiat sössittyä? Vaikka helppoahan se on... Joka tapauksessa heid'än tekemänsä vcelka ei ole sinun mokasi vaan heidän, minusta sinun ei pidä ottaa minkäänlaista velkaa harteillesi vain sen takia että joku toinen on mokannut, vaikka se olisi oma faija / mutsi. Kai vanhemmillasikin on jokinkäsitys omien tekojensa vastuusta? Että jos menee ryssimään hommat ja talo uhkaa lähteä alta niin ei siitä pidä mennä lapsia syyttämän.
Kysy pankista neuvoa näissä lahva- ja ennakoperintäasioissa.
Koska talo on mitä todennäköisemmin jonkun vanhempien velan panttina, ei sitä pysty lahjoittamaan pois. Ja vaikka ei olisikaan (erittäin epätodennäköistä, sillä sadan tonnin velkaa ei saa ilman vakuutta), olisi talon lahjoittaminen tahallista omaisuuden hukkaamista eli velallisen epärehellisyyttä josta vanhemmat saisivat syytteen petoksesta. Ja lahja todennäköisesti perittäisiin ap:lta pois.
Kysyjän tietäessä kiinnityksen ja velkatilanteen, niin ohjeidesi mukaiseen yritykseen ryhtyminen on rikollista. Erityisesti sukulaisten kaupat, lahjoituksista puhumattakaan tutkitaan edeltäviltä vuosilta ja ne peräytetään velkojien vaatiessa. Talo on lisäksi velan panttina, eli lahjoitus karahtaa kiinni viimeistään huudatusta haettaessa, ellei jo julkisen kaupanvahvistajan allekirjoittaessa lahjakirjaa.
Et missään tapauksessa pelasta vanhempiasi ostamalla omakotitalon, jolla sinulle ei ole käyttöä. Sinulla on oma elämä, vanhemmilla omansa. Jokainen on oman onnensa seppä. Sinäkö olisit valmis uhraamaan raha-asiasi/luottotietosi vanhempiesi sotkujen takia. Jos joudut työttömäksi tai lomautetuksi, niin voi käydä. Työpaikkasi on muualla kuin talo, et tee sillä mitään. Eläkeläisten tilanteet voivat muuttua yllättäen. Voi tulla erilaisia sairauksia yms. , jolloin ylläpitokustannukset talosta siirtyvät sinulle.
Tehkää selkeät laskelmat vanhempiesi tilanteesta ja miettikää eri vaihtoehtoja. Paljonko ovat vanhempien eläkkeet ja lainan lyhennykset korkoineen sekä talon ylläpitokulut ? Paljonko kuluu ruokaan, muihin laskuihin ? Miksi he eivät selviä siitä ? Miten tilanne muuttunut siitä kuin laina myönnettiin ? Voiko alkoholi aiheuttaa ongelmia maksukykyyn ? Ilmeisesti heiltä on rästissä lainan lyhennyksiä ja pankki karhuaa saataviaan. Käänteinen asuntolaina ei taida tässä tilanteessa tulla kysymykseen ?
Jos vanhempien talo myydään vapaaehtoisesti, saako siitä niin paljon, että vanhemmat saavat kuitattua velkansa ? Onko talosta mahdollista saada niin paljon enemmän, että velkojen jälkeen he voivat ostaa kerrostalokaksion ? Ei ketään jätetä taivasalle. Vanhempien asuinpaikkakunnalla on kunnalla vuokra-asuntoja.
Talon tavaroista voitte kerätä ne tärkeimmät ja loput myyntiin/roskalavalle.
Älä vain sotkeudu tuohon. Jos he eivät tähänkään asti ole hoitaneet omia velvoitteitaan, niin tuskin he maksaisivat omalle pojalleenkaan. Sinä maksaisit velkaa ja he asuisivat ilmaiseksi.
Vain teette kauppakirjat ja otat sen jos on omakotitalo velkoineen omiin nimiisi ja maksat sen kiinnelainan pois kerralla tai pikkuhiljaa kun se tulee talon mukana niin pääset helpommalla ja talo ei ole lahjoitus kun velat tulevat mukana mutta kannattaa kysyä myös pankista mitä mieltä olevat mutta jos pystyt niin kannattaa pelastaa se talo. Jos otat itse velkaa niin talo riittää vakuudeksi jos vanhempasi maksavat omat velkansa pois mitkä rasittaa kiinteistöä.
1. Tuskin edes saat 100.000 euroa velkaa, jos työpaikka on epävarma
2. Vanhempasi tuskin kelpaavat takaajiksi, kun heillä on varmaan jo maksuhäiriömerkinnät päällä
Älä sotkeudu asiaan, äläkä missään tapauksessa allekirjoita mitään sellaista mitä et ymmärrä.
Oletko ottanut selvää ketä taloa pakkohuutokauppaa. Pakkohuutokaupasta voisit jopa saada tavarat halvemmalla. Oletko neuvotellut myyntihinnasta "velkojan/pakkohuutokauppaajan" kanssa. Mikä muuten on tämä käänteinen asuntolaina, eikös siinä tavallaan myydä asunto pankille mutta sen jälkeen asutaan talossa ja maksetaan vuokraa ja korkoja vaimiten se nyt menee.
Lyhennät sitä lainaa kerran kuukaudessa kun otat pitkän maksuajan ja jos vanhempasi maksavat vielä lämmitys ja sähkökulut niin pääset helpolla ja kun vuokrasta sumplit että maksat itse lämmitykset niin ne saa vähentää verotuksessa kun vuokra on sinulle pääomatuloa ja jos mene -0 vuokra ja kulut niin ei tartte maksaa veroa ollenkaan. Sen voi tehdä kynällä että kulut menee tasan vuokran kanssa.
otat lainaa, jos saat 500 kuukausierällä. Tosin asunnon arvon kannattaa olla lähellä tuota 100 000 euroa. Ei kannata pilata elämääsi maksamalla 100000 jostakin 50000 arvoisesta asunnosta. Jos kaikki menee pieleen, myyt asunnon pois ja voit sanoa vanhuksille, että yritetty on pelastaa se mikä on suinkin voitu..
Oletko ainoa lapsi,ettei sulla siis ole sisaruksia?Tuntuu kyllä kauhealta tuollainen.Ei ole minunkaan mielestäni sinun asiasi lunastaa taloa.Ota hyvä ihminen selvää asioista,vaikka netin kautta.Sieltä voi varata ajan jollekin ja neuvotella taloasioista.Tarkoitin henkilökohtaista tapaamista.Sieltä itse haen tietoni,kun on rahavaikeuksia.Sun tapauksessa on tietty eri juttu.
Onkohan se lapsuudenkotisi,missä vanhemmat asuvat?Toki sillä on tunnearvoa sitten,tavaroilla ym.Itse olin vuosi sitten samanlaisessa tilanteessa,tosin velipoika myi meille kaikille osuutensa,kuudelle sisarukselle ja jäi siihen asumaan,koska hän oli koko ikänsä siinä asunut ja viimeksi äidin kanssa,mutta hän kuoli 1,5v sitten.
Toki veljen tarvi ottaa lainaa sitä varten,mutta se oli yksimielinen päätös.Meillä meni asiat näin,mutta vanhemmillani ei ollut velkaakaan.Kerroin vain yhden esimerkin.Toivon,että saisit asiat järjestymään.Neuvottele kunnolla vanhempien kanssa ja näytät paperin,minkä haet asiantuntijalta,ette voi taloa lunastaa.Onnea sinulle.
tuliki hyviä neuvoja. Itse en lähtisi tunnesyistä tekemään velkaa vaan ajattelisin faktoihin perustuen sitä että ostaisinko sadallatonnilla tuollaisen mahdollisen hometalon tuolta paikkakunnalta jos minulla ei ole siellä työpaikkaa tai muuten elämisen mahdollisuutta? sadantonnin velkaan tulee korkoja ja talon korjaukset sekä ylläpitokin vie rahaa. Väitän että sijoitus ei olisi niin kannattava että siihen kannattaisi lähteä. Osta sillä sadallatonnilla oma pieni yksiö Helsingistä, laita se nättiin kuntoon, asut itse käyt töissä ja kymmenen viidentoista vuoden päästä sinulla on mukava pesämuna jonka arvo tuskin kaikkien todenäköisyyksien mukaan olisi ainakaan laskenut.
On pankkilaina joka on tarkoitettu senioreille jotka eivät pärjää t´tavallisilla pankkilainoilla. Periaatr että maksetaan vain korot ja perikunta saa huolehyia lainasta. Olisiko tämä vaihtoehto vanhemmillesi. Tietty talon arvon pitäisi olla suurempi kuin lainan eikä lauhean röttelöinen talo. Mutta tämä varmaan säästäisi pakkohuutokaupalta.