Esittäisin tällä palstalle seurakuntavaaleihin ja ruotsinkielen asemaan liittyvän kysymyksen seurakuntavaaliehdokas Heikki Talalle.
Miksi evankelilais-luterilaista kirkkoa koskeva kirkkolaki kieltää suomenkieliset seurakunnat Ahvenanmaalla?
Aikaisemmin Ahvenanmaalla oli 3 kaksikielistä seurakuntaa, mutta kirkkolakia muutettiin 1997 sitten siten, että seurakuntien pitää olla Ahvenanmaalla yksikielisesti ruotsinkielisiä. Suomenkielinen väestöosuus Ahvenanmaalla on kuitenkin suhteellisesti korkeampi (yli 5%) kuin ruotsinkielisten osuus Suomen mantereella.
Kirkolliskokouksessa Turussa syksyllä 1997 oli esitys suomenkielisten seurakuntien perustamisesta Ahvenanmalla. Kirkolliskokous äänesti ehdtuksen kumoon ruotsinkielisen arkkipiispan John Vikströmin johdolla. Siinä meni arkkipiispan humaaniuden raja. Ruotsinkielisellä emeritus -arkkipiispamme omistaa kesähuvilan Ahvenanmaalla.
Kirkolliskokouksen 1997 yhteydessä havaitiin kirkkolaissa oleva suomenkielisen mentävä reikä ja kirkkolakia muutettiin Ahvenanmaan ja RKP :läisten vaatimuksesta siten,että suomenkieliset seurakunnat on tätä nykyä kiellettyjä. Suomenkieliset seurakunnat voidaan siis kieltää Suomessakin. Se on siis mahdollista. Ahvenanmaalla ei voi näkyä suomenkielisen seurakunnan kirkon tornia. Sen sijaan minareetteja ei voida kieltää Suomessa.
Kaikkien suomenkielisten seurakunnan pappien tulee mm. Helsingissä suorittaa ruotsinkielen virkamiestutkinto. Siitä huolimatta, että Helsingissä toimii erikseen ruotsinkielisiä seurakuntia, jonka jäseninä kaikki ruotsinkieliseksi rekisteröityneet kirkkoon kuuluvat automaattisesti ovat. Ruotsinkieliset seurakunnat kuuluvat Porvoon hiippakuntaan, eikä ruotsikielisten seurakuntien papistolla ole mitään velvollisuutta hallitata suomenkieltä. Ruotsinkielisten seurakuntien papit voivat periaatteessa (jopa Ruotsista kotoisin) olla täysin suomen kielen taidottomia. Miten tämä voi näin mennä?
Suomenkielisten seurakuntien pappeina voi toimia (ja käytännössäkin toimii) äidinkieleltään ruotsinkielisiä henkilöitä, jotka eivät edes ymmärrä suomenkielen hienoimpia vivahteita ja jotka kohtelevat suomenkielisiä kuin ruotsalainen herra suomenkielistä keittiöpiikaansa. Mainitaanpa vain entinen arkkipiispa John Vikström sekä Helsingin Lauttasaaren entinen kirkkoherra Kaj Engström. Jos ja kun suomenkielen on osoitettu olevan myrkkyä ruotsinkielisissä seurakunnissa, voisimme odottaa ruotsinkielisellä papistolla olevan edes sen verran häveliäisyyttä, että pysyttelisivät itse poissa suomenkielisten seurakuntien tehtävistä.
Kyllä kansankirkkomme on nyt selityksen velkaa aate- ja arvomaailmastaan. Onko ehdokas Heikki Talan agendassa nostaa kielikysymyksiä pöydälle myös tulevana seurakuntaneuvoston jäsenenä?
Miksi evankelilais-luterilaista kirkkoa koskeva kirkkolaki kieltää suomenkieliset seurakunnat Ahvenanmaalla?
Aikaisemmin Ahvenanmaalla oli 3 kaksikielistä seurakuntaa, mutta kirkkolakia muutettiin 1997 sitten siten, että seurakuntien pitää olla Ahvenanmaalla yksikielisesti ruotsinkielisiä. Suomenkielinen väestöosuus Ahvenanmaalla on kuitenkin suhteellisesti korkeampi (yli 5%) kuin ruotsinkielisten osuus Suomen mantereella.
Kirkolliskokouksessa Turussa syksyllä 1997 oli esitys suomenkielisten seurakuntien perustamisesta Ahvenanmalla. Kirkolliskokous äänesti ehdtuksen kumoon ruotsinkielisen arkkipiispan John Vikströmin johdolla. Siinä meni arkkipiispan humaaniuden raja. Ruotsinkielisellä emeritus -arkkipiispamme omistaa kesähuvilan Ahvenanmaalla.
Kirkolliskokouksen 1997 yhteydessä havaitiin kirkkolaissa oleva suomenkielisen mentävä reikä ja kirkkolakia muutettiin Ahvenanmaan ja RKP :läisten vaatimuksesta siten,että suomenkieliset seurakunnat on tätä nykyä kiellettyjä. Suomenkieliset seurakunnat voidaan siis kieltää Suomessakin. Se on siis mahdollista. Ahvenanmaalla ei voi näkyä suomenkielisen seurakunnan kirkon tornia. Sen sijaan minareetteja ei voida kieltää Suomessa.
Kaikkien suomenkielisten seurakunnan pappien tulee mm. Helsingissä suorittaa ruotsinkielen virkamiestutkinto. Siitä huolimatta, että Helsingissä toimii erikseen ruotsinkielisiä seurakuntia, jonka jäseninä kaikki ruotsinkieliseksi rekisteröityneet kirkkoon kuuluvat automaattisesti ovat. Ruotsinkieliset seurakunnat kuuluvat Porvoon hiippakuntaan, eikä ruotsikielisten seurakuntien papistolla ole mitään velvollisuutta hallitata suomenkieltä. Ruotsinkielisten seurakuntien papit voivat periaatteessa (jopa Ruotsista kotoisin) olla täysin suomen kielen taidottomia. Miten tämä voi näin mennä?
Suomenkielisten seurakuntien pappeina voi toimia (ja käytännössäkin toimii) äidinkieleltään ruotsinkielisiä henkilöitä, jotka eivät edes ymmärrä suomenkielen hienoimpia vivahteita ja jotka kohtelevat suomenkielisiä kuin ruotsalainen herra suomenkielistä keittiöpiikaansa. Mainitaanpa vain entinen arkkipiispa John Vikström sekä Helsingin Lauttasaaren entinen kirkkoherra Kaj Engström. Jos ja kun suomenkielen on osoitettu olevan myrkkyä ruotsinkielisissä seurakunnissa, voisimme odottaa ruotsinkielisellä papistolla olevan edes sen verran häveliäisyyttä, että pysyttelisivät itse poissa suomenkielisten seurakuntien tehtävistä.
Kyllä kansankirkkomme on nyt selityksen velkaa aate- ja arvomaailmastaan. Onko ehdokas Heikki Talan agendassa nostaa kielikysymyksiä pöydälle myös tulevana seurakuntaneuvoston jäsenenä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miten kirkko yleensä suhtautuu siihen, että suruseurakunta käyttää rahaa paljon yli omien varojensa?
Vantaan pieni ruotsinkielinen seurakunta vaati ja sai rakentaa itselleen ikioman seurakuntaKESKUKSEN, koska ikioma siipi yhteisestä keskuksesta ei kelvannut. Hankkeeseen menee miljoonia euroja, joita ei suinkaan kateta parin tuhannen kirkollisveroa maksavan surun kukkarosta,
Helsingin suurin kirkko, Johanneksen kirkko, luovutettiin salakähmäisten kabinettineuvottelujen tuloksena Helsingin ruotsalaisille seurakunnille. Johanneksen kirkko on ollut valmistumisestaan saakka suomenkielisten seurakuntien käytössä ja rakennettu suomenkielisten seurakuntien varoilla.
Asiasta ei kysytty seurakuntalaisten mielipidettä, vaan heidän kotikirkkonsa annettiin pois.
Asiaa ajoi aktiivisesti tuomiorovasti Matti Poutiainen, joka erinäisten poliittisten lehmänkauppojen jälkeen ajoi asian läpi Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostossa. Käytännössä asia oli jo etukäteen päätetty Helsingin ruotsinkielisten seurakuntien kanssa. Järjestelyyn liittyi puoluepolitiikka ja hyvä-veli toimintaa, jonka avulla käytiin vaihtokauppa siitä, kuka Kokoomuksen aktiivinen nokkamies järjestettiin 1. vaalisijalla eräässä Helsingin paikallisseurakunnassa käydyssä kirkkoherran vaalissa. Lauttasaaren suomenkielisen seurakunan entinen kirkkoherra, (ruotsinkielinen !) Kaj Engström toimi asiassa puuhamiehenä ja taustavaikuttajana.
Vantaalla oli periaatepäätös että kaikilla seurakunnilla on oma seurakuntakeskus. Kun kaikki muut (=suomenkieliset) olivat saaneet omansa ja joillakin jopa kaksi keskusta päätös ei enää pitänyt paikkansa. Nyt Vanda svenska on sijoitettu tiloihin joita on todettu terveyriskiksi ja siellä toimineelle suomenkieliseelle seuarkunnan työntekijöille on järjestetty terveydelle terveellisemmät tilat. Mutta ruotsinkielisille ne sitten eivät olisi yhtä vaarallisia?! Niin se sitä väittämsätäsi omasta rakennetusta keskuksesta...
Johanneksen kirkkoon sitten... Ehkä sinun nyt vähän kannattaisi taas hankkia tietoja ennekuin kirjoitat.
"Johanneksen kirkko on ollut valmistumisestaan saakka suomenkielisten seurakuntien käytössä ja rakennettu suomenkielisten seurakuntien varoilla."
- kirkko valmistui 1891. Silloin Helsingissä oli yksi jakamaton seurakunta. Helsinkiin perustettiin ensimmäinen suomenkielinen seurakunta 1910. Kirkko on siis rakennettu kaikkien helsinkilläisten köyttöön kielestä riippumatta.
- siihen aikaan puolet helsinkiläistä olivat ruotsinkieliset. Niin väite että kirkko on rakennettu suomnkielisten seurkauntien varoilla on täysin väärin. Se on rakennettu yhtä paljon ruotsinkielisten seurakuntajäsenten varoilla.
- Helsingin kaikki kirkot ovat koko ajan olleet sekä ruotsin- että suomenkielisten seurakuntalaisten käytössä.
- Kun kunnan alueella toimii monta seurakuntaa ne muodostavat seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymälle kuuluu kaikki kirkot. Yhtymässä seurakunta ei omista rakennuksia eikä kirkkoa ollenkaan vaan ne ovat seurakuntayhtymän.
- Yhtymälle tulee kaikkien seurakutnalaisten verot. Ja yhtymä jakaa sitten jäsenten verot seurakunnille. Ja yhtymään kuuluu myös ruotsinkieliset seurakunnat koska lain mukaan eivät saa muodostaa omaa yhtymää.
- Yhtymän sisällä sitten jaetaan tiloja ja kirkkoja. Lain mukaan seurakunnalle kuuluu yhden pääkirkon. Ruotsinkielisillä seurakunnilla ei ole ollut pitkään omia pääkirkkoja samalla tavalla kuin jokaisella suomenkielisellä seurakunnalla oli. Vaikka sekä tuomikirkko että Vanha kirkko rakennettiin silloisen huomattavan ruotsienemmistöisten seurakuntalaisten varoin. Jopa Kallion kirkon rakennuttaessa Kallion alueen ruotsinkieliset olivat noin 40% asukkaista.
- Kun sisäkaupungin suomenkielinen seurakunta (tuomikirkkoseurakunta) totesi että heille käy sisäisten vuokrien takia kaikkien kirkkojen käyttö käy liian kalliiksi, tehtiin arvio mistä kirkosta voisi parhaiten luopua. Lopputulos oli että se oli Johanneksen kirkko. Joko kirkko myytäisiin ulkopuolisille tai otettaisiin muun yhtymän käyttöön.
-Samaan aikaan yhdistettiin Södra svenska (jolle jaettuna pääkirkkona Johannes oli toiminut), Norra svenska (jaettuna pääkirkkona Vanha kirkko) sekö Tomas (pienenä omana pääkirkkona Tomas Mejlahden kirkon vieressä).
- Koska sisäkaupungin suomenkielinen srk halusi keskittää toimintansa vielä enemmän Agricolaan sekä myös Vanhaan kirkkoon sekä Bulevardin tiloihin (missä myös ruotsinkielisen srk:n seurkauntatilat olivat) syntyi ratkaisu missä ruotsinkielisen seurakunnan tiloiksi tuli Johanneksen tiloja kun taas Bulevardista, Agricolasta sekä Vanhasta kirkosta tuli täysin suomenkielisten käyttöön.
- Johannes on edelleen kuten kaikki Helsingin kirkot kaikkien helsinkiläisten käytössä esim. vihkikirkkona kielestä riippumatta.
- Kirkosta maksetaan kuten kaikki muutkin serakunnat yhtymälle sisäinen vuokra joka perustuu kiinteistöjen kuluihin.
Nimimerkki "fridur" tyhjensi pajatson :-)
Faktat vastaan persu-myytit 6 - 0 !
Helsingin seurakunta kyllä jaettiin suomen ja ruotsinkielisten kesken v.1905.
Johanneksen kirkko on valmistunut 1891 ja on Suomen suurin kivikirkko ( 2600 paikkaa) ja siis Helsingin ruotsinkielisen seurakunnan hallussa.
Helsingissä suomenkieliset tulivat enemmistöksi v.1890, aivan kuten "fridur" totesi, " - siihen aikaan puolet helsinkiläistä olivat ruotsinkieliset." :-)
Kuitenkin he saivat omaksi parhaan ja suurimman kivikirkon koko maassa vaikka oli nähtävissä että heidän osuutensa pienenisi.
Suomen suurin kirkko on muuten Kerimäen puukirkko ( valm. 1847) jossa on istumapaikkoja 3000 .
Törkeää!!!!
Ruotsinkieli on hävitettävä Suomesta!!
Surupapillakin kieliaate menee uskon edelle!
Suomenruotsalaisuuden korottaminen ja suomenkielen haukkuminen on suomenruotsalaisten rakkain uskonto!
Kiihkeä kiihkofenno ei osaa kirjoittaa omaa äidinkieltään. Kamalia yhdyssanavirheitä joka virkkeessä.
Olisiko jotain lisättävää itse substanssikysymykseen? Eikö?
Mikä oli substanssikysymys?
Kun itte kysyy ja itte vastaa niin ei tule riitaa, vai mitä hessu?
Voisiko Herkko ja RaiPu tulla mukaan.
"Asiaa ajoi aktiivisesti tuomiorovasti Matti Poutiainen"
Poutiaisen CV näyttää, että hänen aikaisempi työuransa käsittää mm. palvelua Porvoon ruotsinkielisessä seurakunnassa ja pappina Ruotsissa.
Siinä on oikea ketale, jolle ruotsinkieliset kaverit ovat tärkeämpiä kuin omat, suomenkieliset seurakuntalaiset.