Suomi aikoo vähentää köyhien määrää 150 000:lla. Asiaan painostaa EU, joka vaatii jäsenmailtaan selkeää köyhyysohjelmaa. Tavoitteet on jätettävä marraskuun alkuun mennessä, tarkemmat toimenpiteet ensi huhtikuussa. Suomessa köyhyysrajan alapuolella elävien kansalaisten määrä on kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamiehen Arto Kohon mukaan köyhyysohjelmassa ovat tärkeässä osassa työllistäminen ja aktivointi (MTV:n uutiset 7.11.2010).
Hallitus joutuu siis laatimaan köyhyysohjelman. Tarkoittaakohan se sitä, että Suomessa rikkausohjelman toteuttamisesta luovutaan, että ihan kaikkia EK:n ja MTK:n tavoitteita eivät kepu ja kok toteutakaan?
Mistä suomalaisten köyhyys johtuu? Tietääköhn sen neuvotteleva virkamies Arto Koho sosiaali- ja terveys- ministeriöstä kun hänen mielestään tärkeitä ovat työllistäminen ja aktivointi...
Hallitus yrittää työllistää työttömiä jakamalla verohelpotuksia yrityksille ja yritysten omistajille. Velkaa otetaan ulkomailta "silmät-korvat-täyteen" rikkaiden verohelpotuksiin ... mutta työttömyys sen kun kasvaa ja pätkätyöt lisääntyvät. Erityisen ongelmallista ovat sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys, jotka jatkavat kasvuaan. Eipä auta työurien pidentäminen nuorisotyöttömyyteen eikä pitkäaikaistyöttömyyteen, jotka ovat suuria köyhyyden kasvattajia...
Rikkaiden asumista hallitus tukee monin eri tavoin. Lainojen korot voidaan vähentää verotuksesta. Varainsiirtovero on poistettu. Omistusasunnon myyntivoitosta ei veroteta. Kotitalousvähennyksiä tehdään. Omistusasuntojen verotusarvoja aliarvostetaan...
Asuminen tekee suomalaisista köyhistä entistä köyhempiä. Suomessa ylimmässä tulokymmenyksessä olevilla talouksilla asumismenorasite oli (v. 2008) vain 8 %.
Alimmassa tulokymmenyksessä asumismenojen tulo-osuus on erittäin korkea eli 40 %.
Tukitarve on siis erittäin suuri. Asumismenojen osuus olisi vieläkin suurempi, jollei asumistukijärjestelmä kohdistaisi tukia pienituloisiin.
Pitäisiköhän köyhyysohjelmassa tasata asumismenoja myös verotuskeinoin, eli vain rikkaiden saamat asmisverohuojennukset lopettaa. Nyt köyhien asumismenot ovat siis 40 % tulo-osuudestaan - kun taas rikkaiden vain 8 % tulo-osuudestaan - asumistukijärjestelmän jälkeenkin.
Pitäisikö köyhyysohjelmassa huomioida myös köyhien puutteellinen terveydenhoito. Yhteiskunnan terveydenhuoltopalvelujen ulkopuolella jäi kirkon diakoniatyöntekijöiden mukaan noin 150.000 köyhää (vuonna 2008). Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjetelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja Espoon piispa Mikko Heikkan mukaan, joka on Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää, kirjoitti piispa Heikka HS:ssa.
- ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Ketä näistä ryhmistä sos. ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Koho haluaisi aktivoida? Pitäisikö aktivoida hallitusta ja muistuttaa kansanedustajia perustuslaista, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät terveyspalvelut jokaiselle. Pitäisikö sosiaali- ja terveysministeriön huolehtia köyhien ihmisoikeuksista?
Suomessa sosiaaliturva on tarveharkintainen - toisin kuin maataloustukiaiset.
Sosiaalietuuksista maksetaan veroa toisin kuin maataloustukiaisista. Maataloustukiaisia maksetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella ja tätä varten kunnissa on maatalousneuvojia, jotka neuvovat hakemusten tekemisessä.
Sosiaaliturvan hakijoita juoksutetaan luukulta toiselta. Kuitteja ja tiliotteita (jotka maksavat) vaaditaan eli köyhien on todistettava köyhyytensä. Neuvojia ei köyhyyden todistamisessa ja monimutkaisen tukiviidakon selvittelyssä ei ole. Maataloustukiaisia maksetaan sen sijaan esim. Björn Nalle Wahlroosille, joka on Suomen rikkaimpia, jonka ei tarvitse tukiaistarvettaan todistella.
Kun Suomessa on noin miljoona köyhää. Kun huono-osaisissa perheissä on syrjäytymisvaarassa 155.000 lasta ja nuorta... niin hallitus noudattaa rikkaita suosivaa rikkausohjelmaansa. Köyhillä ei ole ostovoimaa, joten työttömyys kasvaa. Leipäjonoissa jonottavat eivät osta suomalaisia tuotteita... mutta se ei nykyistä hallitusta huoleta.
Hallitus joutuu siis laatimaan köyhyysohjelman. Tarkoittaakohan se sitä, että Suomessa rikkausohjelman toteuttamisesta luovutaan, että ihan kaikkia EK:n ja MTK:n tavoitteita eivät kepu ja kok toteutakaan?
Mistä suomalaisten köyhyys johtuu? Tietääköhn sen neuvotteleva virkamies Arto Koho sosiaali- ja terveys- ministeriöstä kun hänen mielestään tärkeitä ovat työllistäminen ja aktivointi...
Hallitus yrittää työllistää työttömiä jakamalla verohelpotuksia yrityksille ja yritysten omistajille. Velkaa otetaan ulkomailta "silmät-korvat-täyteen" rikkaiden verohelpotuksiin ... mutta työttömyys sen kun kasvaa ja pätkätyöt lisääntyvät. Erityisen ongelmallista ovat sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys, jotka jatkavat kasvuaan. Eipä auta työurien pidentäminen nuorisotyöttömyyteen eikä pitkäaikaistyöttömyyteen, jotka ovat suuria köyhyyden kasvattajia...
Rikkaiden asumista hallitus tukee monin eri tavoin. Lainojen korot voidaan vähentää verotuksesta. Varainsiirtovero on poistettu. Omistusasunnon myyntivoitosta ei veroteta. Kotitalousvähennyksiä tehdään. Omistusasuntojen verotusarvoja aliarvostetaan...
Asuminen tekee suomalaisista köyhistä entistä köyhempiä. Suomessa ylimmässä tulokymmenyksessä olevilla talouksilla asumismenorasite oli (v. 2008) vain 8 %.
Alimmassa tulokymmenyksessä asumismenojen tulo-osuus on erittäin korkea eli 40 %.
Tukitarve on siis erittäin suuri. Asumismenojen osuus olisi vieläkin suurempi, jollei asumistukijärjestelmä kohdistaisi tukia pienituloisiin.
Pitäisiköhän köyhyysohjelmassa tasata asumismenoja myös verotuskeinoin, eli vain rikkaiden saamat asmisverohuojennukset lopettaa. Nyt köyhien asumismenot ovat siis 40 % tulo-osuudestaan - kun taas rikkaiden vain 8 % tulo-osuudestaan - asumistukijärjestelmän jälkeenkin.
Pitäisikö köyhyysohjelmassa huomioida myös köyhien puutteellinen terveydenhoito. Yhteiskunnan terveydenhuoltopalvelujen ulkopuolella jäi kirkon diakoniatyöntekijöiden mukaan noin 150.000 köyhää (vuonna 2008). Syrjäytymisen syyt liittyvät terveydenhuollon rakenteisiin. Terveydenhuollosta vastaavat Suomessa terveyskukset, työterveyshuolto ja yksityiset lääkäriasemat. Kolmen rinnakkaisen järjetelmän malli vahvistaa kansalaisten terveyseroja Espoon piispa Mikko Heikkan mukaan, joka on Kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja.
Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää, kirjoitti piispa Heikka HS:ssa.
- ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
- toinen ryhmä ei osaa hakea apua
- kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettäneet luottamuksensa yhteiskunnan hyvinvointipalveluihin
- neljännen ryhmän muodostavat näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
Ketä näistä ryhmistä sos. ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Koho haluaisi aktivoida? Pitäisikö aktivoida hallitusta ja muistuttaa kansanedustajia perustuslaista, jonka mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät terveyspalvelut jokaiselle. Pitäisikö sosiaali- ja terveysministeriön huolehtia köyhien ihmisoikeuksista?
Suomessa sosiaaliturva on tarveharkintainen - toisin kuin maataloustukiaiset.
Sosiaalietuuksista maksetaan veroa toisin kuin maataloustukiaisista. Maataloustukiaisia maksetaan yli 200 eri tukimuodon perusteella ja tätä varten kunnissa on maatalousneuvojia, jotka neuvovat hakemusten tekemisessä.
Sosiaaliturvan hakijoita juoksutetaan luukulta toiselta. Kuitteja ja tiliotteita (jotka maksavat) vaaditaan eli köyhien on todistettava köyhyytensä. Neuvojia ei köyhyyden todistamisessa ja monimutkaisen tukiviidakon selvittelyssä ei ole. Maataloustukiaisia maksetaan sen sijaan esim. Björn Nalle Wahlroosille, joka on Suomen rikkaimpia, jonka ei tarvitse tukiaistarvettaan todistella.
Kun Suomessa on noin miljoona köyhää. Kun huono-osaisissa perheissä on syrjäytymisvaarassa 155.000 lasta ja nuorta... niin hallitus noudattaa rikkaita suosivaa rikkausohjelmaansa. Köyhillä ei ole ostovoimaa, joten työttömyys kasvaa. Leipäjonoissa jonottavat eivät osta suomalaisia tuotteita... mutta se ei nykyistä hallitusta huoleta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
EU:n ruoka-apua jaetaan avustusjärjestöille kohta kolme miljoonaa kiloa
ja ensi vuonna miljoona kiloa enemmän
Syksyn EU:n ruoka-avun jakelu avustusjärjestöille on meneillään. Maaseutuvirasto sopii toimituspäiviä postinumerojärjestyksessä, ja viimeiset lähetykset ovat perillä järjestöillä ja seurakunnilla marraskuussa. Avustusjärjestöt huolehtivat vuosittain elintarvikkeiden jakelusta vähävaraisille henkilöille.
Viljapohjaisia tuotteita jaetaan tänä vuonna yhteensä noin 2 560 000 miljoonaa kiloa ja maitojauhetta 144 000 kiloa. Tuotteet toimitetaan avustusjärjestöjen ilmoittamiin paikallisyhdistysten tai seurakuntien osoitteisiin kahdessa erässä, keväällä ja syksyllä. Syksyn jakelu alkaa syyskuun alkupuolella ja jatkuu marraskuulle.
Tuotteita jaetaan vähävaraisille niin kauan kuin parasta ennen -päiväys on edessäpäin. Valikoimassa on
- vehnä- ja sämpyläjauhoja,
- makaronia,
- kaurahiutaleita,
- näkkileipää,
- hapankorppuja,
- keksejä,
- mysliä,
- pastaa juustokastikkeella annospusseja sekä maitojauhetta.
Tuotteet valmistetaan Suomessa.
Yhteisön vähävaraisille suunnattu elintarviketukiohjelma on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. EU luovuttaa interventiovarastoistaan maataloustuotteet, joilla hankitaan elintarvikkeet ruoka-apuun. Hankinta perustuu tarjouspyyntömenettelyyn. Tuotevalikoima riippuu interventiovarastoissa olevista maataloustuotteista.
Maaseutuvirastossa markkinatukiosaston interventio - ja tuontiyksikkö hallinnoi tukiohjelmaa Suomessa ja päättää elintarvikkeiden kohdentamisesta tukea hakeneille järjestöille. Elintarviketukea voivat hakea voittoa tavoittelematonta avustustoimintaa harjoittavat rekisteröidyt järjestöt ja yhteisöt.
Lisätietoja Maaseutuviraston markkinatukiosastolta.
----
Parahin Euroopan Unioni ja sen viisaat päättäjät, arvoisat suomalaiset mepit!
Vad menar ni där i Bryssel. Programmet för fattiga... för proletärer... nej, sådant behöver vi inte, eller hur!
Meillähän jo on juu kattava "köyhyysohjelma" eli ruokaa jaetaan köyhille suuressa määrin. Jaetaan jauhoja, viljatuotteita ja maitojauhoa. Parasta inhemska tehotuotettua kotimaista ja monin eri tukimuodoin tuettua elintarviketta.
Pitäisikö vielä olla köyhyysohjelma erikseen. Hyväntekeväisyysjärjestöt jakavat vielä lisäksi kaupoista "parasta jälkeen" ruokaa ja siinä sitä sitte on ulkomaista hedelmää ja lihaakin... ovh korv, också.
Mitä vielä valitatte, köyhät, sinne vaan ruokajonoon kerjäämään. Nykyäänhän ei enää tarvitse kulkea talosta taloon kerjäämään, helppo on asettua sinne ruokajonoon oma paikka, joita on joka kunnassa, också svenskspråkiga...
Ellei omassa kunnassa vielä ole niin naapurikunnassa ainakin on.
Ei kyllä Suomeen mitään köyhyysohjelmaa tarvita. Nej, inte. Köyhiä kyllä riittää ilman ohjelmiakin. Kohta on miljoona köyhää ja lisää tulee muista maista, jos niitä täällä hyysätään EU-ohjelmien turvin. Jotta mitä ne siellä Brysselissä taas oikein hääräävät ja määräävät. Eihän Ruotsilta ja Norjaltakaan vaadita köyhyysohjelmia, vaikka niillä ei ole leipäjonoja, joiden avulla köyhistä huolehditaan. Leipäjonot ovat ihan vår egen tradition och ja parasta köyhille. Se riittää.