Monet surut ottavat Belgian esimerkiksi kaksikielisestä maasta ja siitä että ranskankielisten on opeteltava flaamia (hollantia) ja flaaminkielisten ranskaa, on kuitenkin muistettava että flaaminkielisiä on n. 59% belgialaisista ja ranskankielisiä n. 40%. Ja myöskin ranska on suuri maailmankieli ja hollannin puhujia on kaikkiaan n. 23 milj. maailmassa eli huomattavasti enemmän kuin esim. ruotsinkielisiä.
Jos Suomessa suhde olisi suomenkielisiä 60% ja ruotsinkielisiä 40%, niin ymmärtäisin erittäin hyvin että kaikista suomalaisista pitäisi tehdä jos vain mahdollista kaksikielisiä, eli sekä suomen-että ruotsinkielisiä, mutta kun suhde on sellainen että suomenkielisiä ja muunkielisiä on 96% Suomen asukkaista ja suomenruotsinkielisiä vain n.4%, niin on täysin selvää että pienen vähemmistön on opeteltava maan pääkieli eli suomi, kuten uussuomalaiset tekevät, ja kun ruotsi on samanlainen kääpiökieli kuin suomi katsottuna yleismaailmallisesti, mutta Suomen sisällä suomenkieli ei ole kääpiökieli vaan päinvastoin, täysin suvereeni kieli. Siispä suomenruotsinkieliset, hopi, hopi , opetelkaa suomenkieli, kuten muutkin vähemmistöt tekevät Suomessa!
Jos Suomessa suhde olisi suomenkielisiä 60% ja ruotsinkielisiä 40%, niin ymmärtäisin erittäin hyvin että kaikista suomalaisista pitäisi tehdä jos vain mahdollista kaksikielisiä, eli sekä suomen-että ruotsinkielisiä, mutta kun suhde on sellainen että suomenkielisiä ja muunkielisiä on 96% Suomen asukkaista ja suomenruotsinkielisiä vain n.4%, niin on täysin selvää että pienen vähemmistön on opeteltava maan pääkieli eli suomi, kuten uussuomalaiset tekevät, ja kun ruotsi on samanlainen kääpiökieli kuin suomi katsottuna yleismaailmallisesti, mutta Suomen sisällä suomenkieli ei ole kääpiökieli vaan päinvastoin, täysin suvereeni kieli. Siispä suomenruotsinkieliset, hopi, hopi , opetelkaa suomenkieli, kuten muutkin vähemmistöt tekevät Suomessa!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Belgiassa on kolmaskin virallinen kieli, saksa, koska maan itäosassa asuu muutama kymmenen tuhatta saksankielistä. Mitään "pakkosaksaa" ei maassa kuitenkaan ole, vaikka Saksa on Euroopan talouden suurvalta ja kieltä puhuu maanosassamme 100 miljoonaa puhujaa. Ainoa kaksikielinen osa maassa on Brysseli, jossa on kaksi virallista kieltä: hollantia tuossa erittäin monikielisissä kaupuginssa puhuu noin viidennes ja loput ranskaa.
Belgia on kuningaskunta ja federaatio, joka koostuu kahdesta liki itsenäisestä osavaltiosta, hollanninkielisestä Flanderista ja ranskankielisestä Valloniasta. Lisäksi alueita ovat edellä mainitut saksankielinen maa-alue sekä pääkaupunki. Yhteisiä puolueita ei kieliryhmillä ole.
Hollanti oli vuosisatojen ajan samassa asemassa kuin suomi Ruotsissa/Suomessa eli se oli kyökkikieli. Katsottiin että vain ranskalla voi harjoittaa kulttuuria ym. Niinpä säätykierrossa nousseet ranskankielistyivät kuten monet suomenkieliset ruotsalaistuivat. (Huomio. Edelleenkin jokunen huonosta itsetunnosta kärsivä suomalainen. esim. Lipponen, laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Osittain koska ruotsinkielellä saa privilegioita ja osittain koska he eivät elä tällä vuosisadalla eivätkä todellakaan ole "hyviä eurooppalaisia".) Muutos kielitilanteeseen Belgiassa alkoi 1800-luvulla samaan aikaan kuin Suomessa ja muualla Euroopassa. Samat oikeudet hollanninkielisille kuin ranskankielisille! Toisen maailmansodan jälkeen Flanderi on ollut väkirikkaampi ja vauraampi kuin Vallonia, ja suuri osa flaameista haluaa täyttä itsenäisyyttä.
Ymmärrän flaameja hyvin. Minäkin haluaisin itsenäisen Suomen. Haluaisin että Suomi vihdoinkin itsenäistyisi Ruotsista. Tämä on suuri unelmani!
Belgia on hajoamistilassa, eli tuskin kovin mallikas esimerkki kaksikielisyydestä. Yksi kieli, yksi kansa, niin se vaan menee, katsokaa vaikka Afrikan konflikteja.
Suomesta yksikielinen ja ruotsinkielisille samat oikeudet kuin mitkä esimerkiksi suomenkielisillä on Ruotsissa.