Miksi Suomi ja Saksa eivät panostaneet tarkka-ampujiin? Lahjakkuutta selvästi oli kuten Sutkus ja Häyhä hyvin osoittivat. Sutkuksella nimenomaan tuotti Saksassa hankaluuksia että omituisesti syrjivät puoliveriseksi.
Toisaalta jospa Saksa koki että Leningradin ja Baltian rintamilla ei tarvita tarkka-ampujia niin paljon kuin muualla.
Toisaalta käsittääkseni Saksan parhaimmat tarkka-ampujat palveli kyllä Leningradin rintamallakin.
Toisaalta jospa Saksa koki että Leningradin ja Baltian rintamilla ei tarvita tarkka-ampujia niin paljon kuin muualla.
Toisaalta käsittääkseni Saksan parhaimmat tarkka-ampujat palveli kyllä Leningradin rintamallakin.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Jokaisessa komppaniassa oli tarkka-ampujaryhmä. Heille järjestettiin kursseja ja hankittiin aseita ja muita välineitä. Tulokset olivat hyviä.
Saksalla oli samanlainen järjestelmä ja mm. erityinen tarkka-ampujakoulu.
Esität jatkuvalla syötöllä typeriä väitteitä.Vai onko teitä useampia?
Kyllä tarkka-ampujia koulutettiin, mutta kuinka paljon heitä sitten käytettiin. Isänikin oli koulutuksessa asemasodan aikana, mutta ei niitä taitoja kuitenkaan tarvittu. Olisiko ollut sitten sopivasta kalustosta puute?
Eihän tietenkään sellaiset toimet sotaa ratkaise, mutta helpottavat joskus oman porukan tilannetta.
Se tarkka-ampujakoulutus oli sitä, että miehet pääsivät samalla kevätkylvölomille 1940 viikoksi pariksi. Jatkosodan aikaan sitten jo pahasti haavoittuneille, mutta vielä sotaintoisille keksittiin yhdeksi huviksi tarkka-ampujan tehtäviä.
Homma perustui pitkälle muutaman yksilösuorittajan (Häyhä, Varismäki, Magga joiden asioita kai vieläkin opetuksessa vaahdotaan ja käydään videolla läpi?) maineelle.
Armeija oli täynnä ukkoja, jotka ampuivat Ukko-Pekan jyvä-hahlo-avotähtäimillä 500 m pystyssä olevia tiiliskiviä rikki paremmin, kuin nämä tusinakoulutetut kiikarijutuillaan.
Itse 1972 sain "koulutusta", joka perustui pelkästään siihen, että vääpeli ja kapu höpättivät 3 viikkoa päästyään "pitää pitää pyssy pystyssä". Sitten taas kerrattiin, kuinka tähtäin toimii vain pystyssä oikein.
Ammuin piruuttani sillä venäläisellä snaipperilla täyden sarjan pitämällä asetta sivuttain. Suuret "kouluttajat" eivät tienneet, että siinä kiikarissa on se ristikon toinenkin asteikko ja se toimii. Piippu vain pitää olla suora ja suojapeite ei saa heilua, on sala-ampujan ainoa toive.
Jäi kertomatta, että muutama kesä taaksepäin olin sukulaispoikien ilmapyssyllä ampumassa. Se oli erikoinen peli (olisko ollut kiinalainen?). Luoti oli erikoinen 5,5 mm ja väitettiin sen lähtönopeudeksi 404 m/s! Rakenne oli eräänlainen jousi/pumppu, sivulta pumpattava. Luoti kulki koko piipun matkan 950 mm!
Ammuttiin noin 200 askelta kaukana olleisiin aidon minkin kokoisiin tauluihin. Pääsin perille siitä hemmetin valovoimaisesta kiikarista muutaman laakin jälkeen. Piti uskoa, että missä oli ristikko, niin siihen ilmestyi pahvissa reikä.
Muutaman vuoden aitatolppana olleesta kakkosnelosesta sen luoti meni läpi molemmista suunnista! Pojat väittivät ampuvansa sillä lähijoelta sorsia aina päähän. Seudun Seurahuone osti sorsat pakkaseen, kun tiesivät, että niistä ei löydy hauleja.
Tämä toinen vedättäjä tekee niin paljon kirjoitusvirheitä, että ehkä asialla on joku toinen höpöttäjä. Eihän kiinalaiset osaa tehdä kunnollisia ilmakivääreitä.
joo ei ne kiinalaiset mitään osaa.... olympialaisten ilma-asekilpailujen 18 kultamitalista meni 14 kiinalaisvalmisteisille, joita käyttivät Kiina, Venäjä, Japani ja Koreat.
ja näyttely Suomalaisista tarkk`ampujista. Jatkosodassa parhaat aseet olivat suomalaisia varustettuna venäläisiltä otetuilla kiikareilla. Venäläinen puoliautomaatti oli altis häiriöille ja mosinnagant kuumetessaan epätarkka. Mauserin koekivääreillä ei saanut "rupiaakaan ryssänperseelle" . Konekivääreitä ja pesäkkeitä tuhotessa käytettiin sitten tilanteen salliessa norsupyssyä tarkka-ammuntaan. Norsupyssyn säilyttämistä ja kehitämistä olisi ollut hyvä jatkaa. Näin kertoivat kolmesotaa tarkka-ampujana toimineet. Siviilissä nämä miehet eivät harrastaneet ammuntaa vuosittaista sianlopetusta enempää, puhumattakaan metsästystä jota he pitivät työnvieroksuntana.
Norsupyssyjä oli niin vähän, että niitä olisi riittänyt 90 kilometrin välein rintamalle. SVT ei ollut latausvirheelle alttiimpi, kuin mikään muukaan, jos osat pesi ja voiteli dieselissä tai petroolissa. Silloin meidän pöljät hoki ukoille, että "sitä suomalaista jäykkää aserasvaa niihin on laitettava"!
Kuinkahan moni menetti ainoansa, kun juoksuhaudassa kokosi ja purki aserasvaista lukkoa jäisin sormin? Igor ehti Talvisodassa sellaisen purkajasankarin seivästää.
Olet oikeassa. Vasta Jatkosodassa uskottiin, että rasva on käytettävän aseen pahin vihollinen talvella ja hiekkamyrskyssä. Varastot ovat asia erikseen.
Järkevät konepistoolimiehet ainoastaan kastoivat männän ja jousen petrooliin ja valuttivat pois. Sitten ase kokoon ja se toimi. Piippukin työnnettiin petroolirätillä märäksi.
Petroolissa ja dieselissä on juuri sopiva määrä omaa rasvaa. Bensa sen taas liottaa pois, kertoi isäni, joka piti itsensä elossa konepistooleineen 1939-44 Talvisodassa Kiviniemen sillan tappelusta Kemin valtaukseen Lapinsotaan.
sivuraiteelle, mutta menköön.
Onko sinulla perimä tai muuta tietoa siitä Kiviniemen rautatiesillan korvassa tapahtuneista taisteluista.Sitä autokorjaamon kellariahan "valloitettiin" toista viikkoa ja jopa divisioonan esikuntapäällikkö pääsi hengestään.
Jutusta on tullut vastaan ainoastaan hyvin yleisluonteisia kuvauksia Talvisodan historiasta tms.
Onko sinulla tiedossa tarkempaa kuvausta tilanteesta.
"Talvisodassa Kiviniemen sillan tappelusta "
Ei muita, kuin faijan ryyppykaverien, siis sotaryyppykaverien, suusta kuulemaani "tarinaa" siitä, kun venäläinen pystyi terässiltaan ampumaan pst-tykeillä suorasuuntaa 12-16 laukausta minuutissa. Sirpaletta siis oli koko ajan ilmassa. Miesten piti siinä kyykkiä ja pyrkiä puolustamaan käsiasein (luultavasi 1 maxim, muutama Emma ja loput viidestilaukeavia/konepistoolit). Tiedettiin, että silta mahdollisesti räjäytetään ja väärällä puolen oli vielä kompanjallinen omia. Joissakin rannan tiilirakennuksissa toimi muutama suomalainen pesäke. Uimalla rikkinäisessä jääsohjossa pelastui ne ainoat elossa yli tulleet. Vangiksi jäänee siis potentiaali jäänee muutamia. Silta jäi silloin talvella melko ehjäksi, koska sitä pitkin ukot kesällä -41 kipitti taas itäänpäin.
Kiviniemen sillan Talvisodan taistelu ei kai ole mietnkään sankaritarina. Siksi siitä ei ole "muistelijaupseerit" eikä poikansa kirjoitelleet supersankaritarinoita. Miehet luultavasti itse osasivat luontaisesti sen parhaan puolustuksen ja perääntymisen. Upseerit kai oli jo Imatralla silloin..... loppu on samaa katkeruutta, kuin siellä sillalla olleiden puheet vielä 1960-luvulla.
>>suomalaista jäykkää aserasvaa
"Norsupyssyjä oli niin vähän, että niitä olisi riittänyt 90 kilometrin välein rintamalle."
Niinkö? Siis noin 10-20 kpl, vai ?
Jatkosodan historian 1. osan mukaan 8-14 mm pst-kiväärejä 1.7. 41 oli 424 ja 20 mm aseita 487. Puute määrävahvuudesta oli 551, mutta kyllä niitä riitti 1-2 joka komppanialle.
Rintama oli toista tuhatta kilometriä! Osaatko jakolaskua? Etkö tosiaan! 1200/90 = n.13 ja otetaan liioittelu pois ja saksalaisten pätkä niin, ei joka toisellekaan kilometrille.
Sun kannattaisi perehtyä tietoihin vuosien 1939-45 tapahtumiin asiallisista kirjoista ja sitten vain painaa mieleen. Myöhemmin sitten keskityt siihen, että osaat -miellyttää vanhempaa upseeriherrasmiestä takaapäin.
vastuulla oli noin 500 km. LIsäksi tietysti vesistöjä. Aseita oli siis noin 900 eli karkeasti 1-2 km kohti tasan jaettuina. Painopistealueille riitti varmasti useita/km, sillä laajoja korpialueita oli vähällä miehityksellä.
Puolestani suosittelen perehtymista alkeismatematiikkaan ja tietojen hankkimista esimerkiksi viime sotien perustutkimuksista eikä omasta lahosta päästä.
Rivouksiin siirtyminen on aina lahjomaton todiste tietojen loppumisesta.
Ei se ole rivoa, että miellytät noin poikasena upseeri"herrasmiestä".
Viipurinlahdesta Petsamoonko oli Talvisodassa vain 500 km? Ime kuule lisää ja lue Korkkaria!
kyse jatkosodasta, avauksesat alkaen. Silloin Suomen vastuulla oli tuskin puolet maarajasta.
Talvisodan alkaessa ei pst-kiväärejä ollut. Sodan aikana niitä saatiin lännestä 130 kpl kaliiperi 8-14 mm. Niillä ei juuri ollut rintamalla merkitystä.
Voisit ensin ottaa selvää perusasioista. Rivoudet kertovat vain teidän onnettomien alkeellisesta tiedon tasosta.
kyse jatkosodasta, avauksesta alkaen. Silloin Suomen vastuulla oli tuskin puolet maarajasta.
Talvisodan alkaessa ei pst-kiväärejä ollut. Sodan aikana niitä saatiin lännestä 130 kpl kaliiperi 8-14 mm. Niillä ei juuri ollut rintamalla merkitystä.
Voisit ensin ottaa selvää perusasioista. Rivoudet kertovat vain teidän onnettomien alkeellisesta tiedon tasosta.
>>Niillä ei juuri ollut rintamalla merkitystä
Tämä kuva unohtui äskeisestä pois.
http://www.paalupaikka.com/reindeershit/raate/IMG_0035.jpg
1. Äitisi oli tyhmä, kun ei puhkonut rautalangalla sinua jo kohtuunsa!
2. Sinä olet pirun kateellinen -luultavasti evakkojen jälkeläinen Vantaalta.
3. Vaistonvaraiset hallusanatiosi ovat kovasa kiireessä!
4. Luultavasti ole pysähtynyt ensimmäisen isäinsestisi ikäkehitykseen 14 vuotta
Täällä sitä piisaa katseltavaa sinullekin...
http://heninen.net/view_f.htm?F=raatteentie&P=245
http://www.raatteenportti.fi/paa_kuvat_vaunu.jpg
http://www.raatteenportti.fi/paa_kuvat_seka.jpg
http://www.raatteenportti.fi/galleria.htm
Yhtä ja samaa kuvaa eri kulmista? Tuohan oli maalina vuosikymmenen Parolassa ja vietiin 1982 lojumaan tuonne. Sellaista se on kun vähällä älyllä olevaa kusetetaan!
Sinä katselet liikaa juutalais-amerikkalaisia väkivaltavideoita. Ne latistaa ja pilaa goijinpojun ajatusmaailman. Siksi niitä tuotetaan 40 päivässä sulle tuijotettavaksi.
http://www2.6net.fi/alavus/perinnehuone/index.html
Talvisodan Kiviuniemensillalla tappeli viimeiseksi LAurilan rykmentin rippeit. Pyti katselemaan noita Eteläpohjalaisten pitäjien muistosivuja, kuten tuossa Alavus. Siinä joku kertoo juur Kiviniemen sillasta.
Kiviniemen sillanpäähän määrätiin eversti A. Blickin komentama taisteluosasto, johon kuuluivat ErP 6, II/JR 30 sekä 6. ja 7. RajaK. Osastolla oli kaksi pst-tykkiä ja sitä tuki kaksi kevyttä patteristoa. Kyseessä oli siis vajaata rykmenttiä vastaava osasto. Blickin komentopaikka oli koko ajan sillan eteläpuolella, kuten joukkojen pääosakin.Irtautuminen tapahtui 6.12. 8.D:n käskyllä.
Paavo Susitaival kuvaa taistelun tarkasti kirjassaan "Karjalainen pataljoona Talvisodassa."
Otsikolla "reikiä tuli" on kerrottu pääasiassa valheita.
Taistelujen aikana Laurilan rykmentti oli Taipaleessa. Siitä ei ollut Kiviniemessä ainoatakaan miestä.
--"Talvisodan Kiviuniemensillalla tappeli viimeiseksi LAurilan rykmentin rippeit"---
Mistähän tuo valehtelu oikein johtuu? Tyhmyydestä, tietämättömyydestä vai tarkoituksesta?
Väitätkö sinä, että tämä Blidos antautui siinä sillalla jo Talvisodan heti alussa 6. joulukuuta?
vastaus paitsi, että sinä vastasit väärälle henkilölle ja täydellisesti asian syrjästä.
Varsinainen kysymys alunperin koski venäläisten suorittamaa Kiviniemenkosken ylitystä rautatiesillan raunioita myöten.
Ylityksen jälkeen venäläiset pesiytyivät rautatiesillan viereisten rakennusten kellareihin ja kivijalkoihin (Mustosen autokorjaamo). Heidän karkottamiseen Kiviniemenkosken pohjoispuolelta vei noin viikon ja niiden taistelujen aikana kaatui 8.D:n esikuntapäällikkö majuri Sahlgren.
Sinun kohdalla epäillään tyhmyyttä ja tietämättömyyttä .
"Mistähän tuo valehtelu oikein johtuu? Tyhmyydestä, tietämättömyydestä vai tarkoituksesta? "
taistelusta. Siitä on esitetty tuolla ylempänä täysin vääriä tietoja ilmeisesti tarkoituksella valehdellen. Joukot vetäytyivät joen taakse 5.12. illalla. Viimeisenä tuli ryhmä upseereita. ( se upseerien pakoväitteestä ---"Upseerit kai oli jo Imatralla silloin"---)
Sillat räjäytettiin aamuyöllä 6.12. Venäläiset on ne tietysti välirauhan aikana korjanneet.
--" Uimalla rikkinäisessä jääsohjossa pelastui ne ainoat elossa yli tulleet."--
Joukot perääntyivät siis sillan yli ennen sen räjäyttämistä.
Mikä "Blidos" ja mikä antautuminen?
Joukot vetäytyivät joen taakse. Sillat räjäyettiin.
Tapahtunut todellisuus ei kohtaa satuasi juuri muussa, kuin paikan nimessä. Luehan lisää sankarikirjoista siitä rautaisesta sillasta Kiviniemessä!
pohjasakka on pilannut historiafoorumin puolessa vuodessa vaikka se ei sitä ennenkään häävi ollut.
Heikoilla ollaan ellei elämässä ole mitään muuta tavoitetta kuin vetää muutkin siihen samaan saastaan missä itse eletään.
Talvisodan historian 2. osan ss 86-87 mukaan.
Kun Blickin joukot olivat vetäyytyneet sillanpäästä 5.12. illalla ja sillat räjäytetty 6.12. aamuyöstä, jäi rautatiesilta osin eheäksi, ja venäläiset pääsivät sitä pitkin sulana virtaavan joen yli. Se selvisi puolustuksessa olevalle JR 24:lle vasta 9.1.2. Taistelua käytiin sitten 13.12. asti, jolloin autokorjaamon kellarissa antautui 34 kurjassa kunnossa olevaa punasotilasta. Mitään suomalaisten vetäytymistä joen yli ei tähän vaiheeseen liittynyt, koska toisella puolella ei meikäläisiä ollut.
kirjahyllystä Talvisodan historia osa kahden ja vaikka lisätä edelliseen, että venäläiset saattoivat tulla yli jo 07.12.1939.
Yksityiskohtia siitä kaivataan kuinka venäläiset saattoivat oleskella suomalaisten asemien sisällä melkein viikon.
Mitä suomalaiset tekivät tuon viikon aikana. Virkkasivat villasukkia???????????.
vaan pureutuivat raunioihin ja taistelivat vimmatusti tykistön tukemana suomalaisten yrittäessä tuhota heitä. Ilmeisesti ei uskottu sillan raunioiden mahdollistavan ylitystä.
Mikset lue Talvisodan historiaa? Kyllä sieltä faktat löytyvät ja aivan toisella tasolla kuin palstan valehtelijoilta.
se Talvisodan Historia (I-IV) on tuossa vieressä pöydällä, mutta se on liian yleisluonteinen useimpien asioiden suhteen.
Historia kertoo aivan riittävän tarkasti, mistä oli kyse. Tosin luettu pitää ymmärtääkin ja siinä sinun ongelmasi näkyy olevan.
Kun omat tappiot ovat 17 kaatunutta ja haavoittunutta, niin se kertoo sitkeästä lähitaistelusta.
viikossa ovat 17 kaatunutta ja haavoittunutta, niin johan siinä onkin käyty verisiä taisteluja. Mitä tekivät sillä välin rautatiesillan molemmin puolin sijaitsevat kantalinnoitetut kk-kasemaatit tai Kiviniemenkosken niskalla sijainnut kosken suuntaisesti ampunut tykkikasemaatti.
löydä niiden kasemaattien paikkoja muuten, niin minä annan sinulle koordinaatit.
KK-1=N60.68254 ja E30.00792
KK-2=N60.68216 ja E30.00694
Tykkikasemaatti=N60.67849 ja E30.00100
Lähteenä.
Uitto, Antero Mannerheim-linja : talvisodan legenda / Antero Uitto, Carl-Fredrik Geust
Yritätä edelleen valehdella?
Kyse oli 4-5 päivän taistelusta pienellä alueella, ehkä parin komppanian voimin III/JR 24:stä. Ei koko JR 24:stä. Kun tunnetusti sitkeästi taistelevia venäläisiä antautui 34, niin kyseessä on ollut ainakin sadan vihollisen joukko. Ei sitä noin vain tuhota kaamoksen pimeydessä ja lähitaistelussa.
Tietysti JR 24 puolusti koko lohkoaan samanaikaisesti. Kos et sitäkään ymmärrä, niin olet todellinen tollo.
Älä missään nimessä enää yritä selittää mitään sotahistoriaan liittyvää.
hyvin pitkälle samanlaisia kuin tuo virtsaaminen nykyisellään. Osa menee pyttyyn ja pääosa lattialle.
että et käsitä taistelusta mitään. Et edes ymmärrä, mitä käyttöä linnoitetuilla asemilla on puolustustaistelussa!
---"Mitä tekivät sillä välin rautatiesillan molemmin puolin sijaitsevat kantalinnoitetut kk-kasemaatit tai Kiviniemenkosken niskalla sijainnut kosken suuntaisesti ampunut tykkikasemaatti."---
Hyvä, että yrität siirtyä solvauksiin. Se todistaa kyvyttömyydestä keskustella sotahistoriasta. Se on jo aiemmin kyllä käynyt selväksi.
Jatka vain solvailuja. Kovin tasokas et ole siinäkään.
täysin pytyn viereen. Ei muuta kuin luutu käteen ja toimeksi.
>>Mistähän tuo valehtelu oikein johtuu? Tyhmyydestä, tietämättömyydestä vai tarkoituksesta?
esitettyjä faktoja virheellisiksi? Vai oletko viimein perehtynyt edes Talvisodan historiaan? Se perustuu tutkimustuloksiin toisin kuin sinun höpinäsi.
Vastauksia: 53
Lukukertoja: 446
TEKSTIKOKO: font-sizefont-sizefont-size
Viestien esitystapa:
1. Äitisi oli tyhmä, kun ei puhkonut rautalangalla sinua jo kohtuunsa!
2. Sinä olet pirun kateellinen -luultavasti evakkojen jälkeläinen Vantaalta.
3. Vaistonvaraiset hallusanatiosi ovat kovasa kiireessä!
4. Luultavasti ole pysähtynyt ensimmäisen isäinsestisi ikäkehitykseen 14 vuotta
muutama tekstinsä faktoihin perustava asiantuntija. Näkyy useimmin olevan lähteetkin sivunumeroin osoitettuina. Jokaisen inttäjän olisi hyvä omien kuvitelmien asemesta perehtyä edes yksinkertaisimpin sotahistorian totuuksiin. Ei yleisesti tunnettuja asioita tarvitse lähtein osoittaa.
Tässäkin topicissa on asiantuntevasti ja lähteet osoittaen oiottu valeita mm. tarkka-ampujatoiminnasta, pst-kiväärien lukumääristä ja tehoista sekä Kivisillansalmen taisteluista.
Turhautua voivat tietysti omia kuvitelmiaan jauhavat valehtelijat. He tuntuvat suoltavan valheellisia avauksia aivan solkenaan. Sellainen oli tässäkin topicissa. Niitä on tullut taas lisää.
Huomattavaa on valehtelijoiden turhautuminen faktojen esittäjiin. Kiinni jääneet siirtyvät oitis solvauksiin ja rivouksiin. Eihän näillä heppuleilla tietysti muutakaan kykyä ole.
Tällaisia vastaavia PST -kivääriaseita ostettiin Ranskasta, Englannista tai Italiasta ja niitä lienee ollut Suomessa Talvisodankin aikaan käytössä. Kyllä näillä reikiä tuli silloisiin panssareihin.
Saksalaisen jalkaväen panssarintorjuntaan käyttämät aseet 2. maailmansodassa
Osa 5: Pst-kiväärit
http://www.pkymasehist.fi/pstkivaarit.html
Puhutko sinä Kiviniemen rautatiesillasta ja rautaisesta maantiesillasta? Oli muuten kaksi eri paikkaa tapella.
Ehkä parisataa metriä oli väliä ja taitaa olla vieläkin.
Narsismisi sairaana on niin pahasti pursuamassa yli, että se vaikuttaa jo todellisuuden tajuusi. Luulet olevasi aina oikeassa ja ainut ihminen, jolla on tietoja.
Kiviniemi Sakkolassa
http://www.sakkola.fi/kylat/Kiviniemi.htm
Tie ja rautatie ovat kartalla lähekkäin
http://www.sakkola.fi/kylat/x-kiviniemi.jpg
Kiviniemen sillat ennen sotia 1938
http://www.sakkola.fi/kuvavarasto/G008-700px-Kiviniemen-sillat-1938.jpg
http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/jokihaasteena/kiviniemen_silta.html
Kiviniemen silta Karjalan Kannaksella venäläisten pommittamana.
http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/sakkola/sak3463.jpg
Tarkka-ampujien määrästä ei ole tietoa.
Kumminkin nämä tykkäsivät vanhasta kolmannen linjan kivääristä tai sen suomalaisesta m30-parannetusta versiosta, oli tarkka eikä päätä tarvinnut nostaa sitä 10 cm korkeamalle kuten kiikarikiväärillä. Tulinopeudella kun ei ollut suurta väliä.
SVT-40 oli työkalu muuhun käyttöön, katsokaahan youtube-video. Eräänlainen rynnäkkökiväärin esiaste josta suomalaiset ja saksalaiset tykkäsivät. Ei niin tarkka kuin mosin-nagant mutta noin kymmenkertainen tulivoima.
Ei kestänyt venäläisen musikan käsissä ja noin puolet sotasaaliksi saaduistakin tuhoutui vaikka niistä osattiin pitää huolta. Lapuan patruuna taisi olla vähän voimakkaampi kuin venäläiset.