Kovaa peliä 70- ja 80-luvuilla
70- ja 80-lukujen korruptio huipentui kolmeen tapaukseen: Salora, Noppa ja metro.
Salora-jutulla tarkoitetaan pääosin vuosiin 1970-77 ajoittuvaa tapahtumasarjaa, jossa Saloran toimitusjohtaja Jouko Nordell voiteli poliitikkoja ja virkamiehiä lahjastereoilla ja -matkoilla. Nordell tuomittiin 1979 vankeuteen veropetoksista.
Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen ja ylijohtaja Aake Mesimäki tuomittiin sakkoihin, koska he olivat ottaneet vastaan matkoja Nordellilta, vaikka olivat tietoisia Saloran verosotkuista. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos tuomittiin virkavirheestä 1980, mutta häntä ei erotettu. Stereoita saaneita ministereitä - muun muassa Johannes Virolaista (kesk) ja Kalevi Sorsaa (sd) - taas ei syytetty.
Epäilyt rakennusliike Nopan vuosia jatkuneesta lahjonnasta ja pimeästä vaalirahoituksesta tulivat julkisuuteen marraskuussa 1982, kun keskusrikospoliisi pidätti rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin (kesk) ja neljä muuta virkamiestä sekä kaksi keskustapuolueen entistä toimihenkilöä. Krp etsintäkuulutti myös Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan, joka tuolloin oli Sdp:n jäsen.
Sassi menetti virkansa 1984 ja hänet tuomittiin lahjuksista - mm. virkistysmatkoista - vuoden ehdolliseen vankeuteen. Nopan entinen toimitusjohtaja sai ehdotonta vankeutta. Keskustan johto vapautettiin syytteistä.
Metrojuttu oli yksi 1970- ja 1980-lukujen merkittävimmistä skandaaleista. Korkein oikeus tuomitsi Helsingin metrotoimiston johtajan Unto Valtasen 1987 vuoden ja 9 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Metron rakennuttamista suurin valtuuksin johtanut Valtanen oli ottanut 1970-luvulla Siemensiltä lahjuksina 80 000 markkaa ja moottoriveneen.
Turmelus kukoistaa idänkaupassa
Idänkaupassa oli paljon korruption piirteitä. Neuvostovirkamiehet pyysivät ja saivat kalliita lahjoja suomalaisilta yrityksiltä. Noustuaan Nkp:n johtoon Mihail Gorbatšov yritti juuria pois korruptiota. Hänen johdollaan Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeriössä tehtiin 1986 suuri ”puhdistus”, jossa monet suomalaisille tutuiksi käyneet virkamiehet saivat potkut. Samalla koko ulkomaankaupan järjestelmä mullistettiin.
Neuvostoliiton kaaduttua Venäjän valtio alkoi periä rajalla tuontimaksuja. Silloin idänkauppaan ilmaantui rikollinen ”kaksoislaskutus”, jolla tullimaksuja kierretään - suurelta osin ilmeisesti venäläisten virkamiesten tieten ja avulla.
70- ja 80-lukujen korruptio huipentui kolmeen tapaukseen: Salora, Noppa ja metro.
Salora-jutulla tarkoitetaan pääosin vuosiin 1970-77 ajoittuvaa tapahtumasarjaa, jossa Saloran toimitusjohtaja Jouko Nordell voiteli poliitikkoja ja virkamiehiä lahjastereoilla ja -matkoilla. Nordell tuomittiin 1979 vankeuteen veropetoksista.
Verohallituksen pääjohtaja Mikko Laaksonen ja ylijohtaja Aake Mesimäki tuomittiin sakkoihin, koska he olivat ottaneet vastaan matkoja Nordellilta, vaikka olivat tietoisia Saloran verosotkuista. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos tuomittiin virkavirheestä 1980, mutta häntä ei erotettu. Stereoita saaneita ministereitä - muun muassa Johannes Virolaista (kesk) ja Kalevi Sorsaa (sd) - taas ei syytetty.
Epäilyt rakennusliike Nopan vuosia jatkuneesta lahjonnasta ja pimeästä vaalirahoituksesta tulivat julkisuuteen marraskuussa 1982, kun keskusrikospoliisi pidätti rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin (kesk) ja neljä muuta virkamiestä sekä kaksi keskustapuolueen entistä toimihenkilöä. Krp etsintäkuulutti myös Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan, joka tuolloin oli Sdp:n jäsen.
Sassi menetti virkansa 1984 ja hänet tuomittiin lahjuksista - mm. virkistysmatkoista - vuoden ehdolliseen vankeuteen. Nopan entinen toimitusjohtaja sai ehdotonta vankeutta. Keskustan johto vapautettiin syytteistä.
Metrojuttu oli yksi 1970- ja 1980-lukujen merkittävimmistä skandaaleista. Korkein oikeus tuomitsi Helsingin metrotoimiston johtajan Unto Valtasen 1987 vuoden ja 9 kuukauden ehdottomaan vankeuteen. Metron rakennuttamista suurin valtuuksin johtanut Valtanen oli ottanut 1970-luvulla Siemensiltä lahjuksina 80 000 markkaa ja moottoriveneen.
Turmelus kukoistaa idänkaupassa
Idänkaupassa oli paljon korruption piirteitä. Neuvostovirkamiehet pyysivät ja saivat kalliita lahjoja suomalaisilta yrityksiltä. Noustuaan Nkp:n johtoon Mihail Gorbatšov yritti juuria pois korruptiota. Hänen johdollaan Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeriössä tehtiin 1986 suuri ”puhdistus”, jossa monet suomalaisille tutuiksi käyneet virkamiehet saivat potkut. Samalla koko ulkomaankaupan järjestelmä mullistettiin.
Neuvostoliiton kaaduttua Venäjän valtio alkoi periä rajalla tuontimaksuja. Silloin idänkauppaan ilmaantui rikollinen ”kaksoislaskutus”, jolla tullimaksuja kierretään - suurelta osin ilmeisesti venäläisten virkamiesten tieten ja avulla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.