Olen käynyt puoli vuotta psykoterapiassa, kelan kustantamana. Täytyy sanoa, että tähän asti ollut aivan turhaa lässytystä. Mitä minä hyödyn siitä, että kerron uudestaan ja uudestaan itsestäni, mitä teen vapaa-aikanani jne. Terapeutti vaan kyselee, mutta ei tuo asioihin mitään uutta näkökulmaa tms. Sama kun kertoisin asioita tutuille. Alkaa olla jo todella turhautunut olo. Esim. kun mulla oli tulossa 30 v bileet, niin helvatun monta istuntoa terapeutti käytti kyselemiseen, mitä puen päälle, ketä kutsun, pitääköhän joku puheen, mitä tarjoan, mitä toivon lahjaksi jne ihan tyhjänpäiväistä jauhamista, mitä voi puhua kavereiden kanssa. Tietääkö joku, voiko terapeuttia vaihtaa vai onko kaikkien terapeuttien taktiikka vaan kysellä tyhmiä, mutta eivät itse tuo mitään uutta?? Tuntuu, kun minä olisin se, joka tässä antaa, minä kerron elämästäni ja terapeutti saa kuunnella ja kysellä mitä häntä kiinnostaa.
Psykoterapia turhaa lässytystä
106
14132
Vastaukset
- terapian tarpeessa
Itse käyn myös ja oon ajatellu asian niin, että...
Se oon minä jonka täytyy vaadittu ajatustyö tehdä, terapeutti ei voi mun puolesta ratkoa ongelmia vaan, olla apuna, peilaamassa mun ajatuksia.
JA minä olen hänen asiakkaansa ja maksan (vaikkakin myös KELAn tukemana), saan itse päättää mistä asioista puhun. --> yksinkertaisesti sanon, että tänään mulla oli mielessä tää juttu mikä häiritsee/vaivaa.
Mulle ainakin jo alkuhaastattelussa selitettiin, että hän ei tule heti hyökkäämään asian ytimeen, vaan saan itse määrätä tahdin ja mistä puhutaan.
Jos tunnet, että olet itse valmis puhumaan oikeista ongelmista, sano se hänelle. Jos olet hänen palveluunsa tyytymätön, sinun tulee kertoa se, ei terapeutitkaan ajatuksia lue.- ap vastaa
Olen toki kertonut terapeutille, minkä vuoksi terapiaan hakeuduin ja lukeehan se siinä kelan lähetteessäkin. Mun mielestä terapeutin pitäis keskittyä niihin syihin, mutta aina jotenkin ohjaa juttelun kevyemmille vesille. Välillä toki kysleee multa myös niistä oikeista ongelmista, mutta vaan kyslee, ei tuo mitään uutta. Mä pohdiskelen näitä asioita muutenkin niin paljon ja juttelen muidenkin ihmisten kanssa, niin en koe, että terapeutti on tuonut tähän mitään uutta näkökulmaa. Kognitiivisessahan nimenomaan pitäis oppia muuttamaan omia ajatuskuvioita, mutta ainakaan vielä ei mitään ole tapahtunut, kun terapeutti kyselee tyhmiä. Hänen peruskoulutus on psykologi, olen miettinyt, olisko psykiatri jotenkin parempi??
- Anonyymi
2,5 vuoden kokemuksella, turhan päiväistä paskan jauhantaa, että toisella ihmisellä juoksee palkka. Mielenterveydenhoito" ja "moniammatillinen yhteistyö" on systeemi, joka on tehty työllistämistarkoitusta varten, ei potilaille. Että harakoilla juoksee liksa.
- gygkjj
Ihan sama kokemus mullakin. Turhaa lässytystä 65 €/kerta. Mitään uutta näkökulmaa ei tule. Jutella joka päiväisistä asioista josta vielä maksaa, ihan älytöntä.
Olen lukenut jostain että jos hyvän, itselleen sopivan terapeutin löytää niin se olisi sama kuin löytäisi neulan heinäsuovasta. Olen rankasti pettynyt. Samat ongelmat ovat vielä ihan yhtä todellisia kuin terapian alkaessakin. Mutta se siitä.- DSHjkshlksjdfhgkdj
Auttaisikohan se, että alkaisit puhua niistä ongelmistasi siellä terapiassa, etkä vain puhuisi terapeutille niitä näitä?
- putinki
Kysymykaillään terapeutti ohjaa asiakkaansa ajattelua. Niiden tulee olla asiakkaan kokonaistilanteeseen liittyviä, älykkäästi suunniteltuja. Tuntuu siltä, ettei esim. tiedustelulla juhlien tarjoilusta tai asiakkaan pukeutumisesta saavuteta tuloksia. Terapeuttejakin on monenlaisia - huonoimmat putoavat pian pois- asiakkaat eivät tilaa aikoja toheloilta.
- yksi kokemus
Oma kokemukseni terapiasta/terapeutista: terapeutti istuu kuin mykkä paska 45 minuuttia ja laskuttaa täyden hinnan siitä ettei ole tehnyt mitään. Näin siitä huolimatta, että terapian alussa kerroin heti, että minulta pitää kysellä asioita, jotta saisin sanottua niitä. Itse vietin sen 45 minuuttia tuijotellen kengänkärkiäni ja matossa olevia raitoja. Sanomattakin selvää, että lakkasin kaatamasta rahaa terapeutin taskuun.
- Sdhjdsflaksdjfh
Ai pitäisikö terapeutin tietää, mikä sinua vaivaa? Kerro hänelle, mikä sinua vaivaa, sillä se hoituu.
- Master mind
Sdhjdsflaksdjfh kirjoitti:
Ai pitäisikö terapeutin tietää, mikä sinua vaivaa? Kerro hänelle, mikä sinua vaivaa, sillä se hoituu.
Pitkästä koulutuksesta huolimatta psykoterapeuteille ei kehity ajatustenlukutaitoa.
- Kylläkyseleee
Tietysti on terapeutin vastuulla on, että terapia etenee. Terapeutti kyselee avaava kysymyksiä ja luo vuorovaikutustilanteen. Ehkä jotkin psykoanalyytikot on hiljaa, mutta ei kognitiivinen tai ratkaisu esim. Kyllä terapeutti kyselee.
- hfdssssesw
No, ei voi noinkaan ajatella. Psykoterapiassa pyritään laajemminkin siihen, että ohminen ITSE ottaisi vastuuta itsestään ja elämästään, valinnoistaan. Terapeutti voi auttaa, tuoda omia näkemyksiä asioihin, mutta ei neuvoa paljoa suoraan tai olla vastuussa, muuten kuin terapiasopimukseen liittyvistä asioista.
- Anonyymi
hfdssssesw kirjoitti:
No, ei voi noinkaan ajatella. Psykoterapiassa pyritään laajemminkin siihen, että ohminen ITSE ottaisi vastuuta itsestään ja elämästään, valinnoistaan. Terapeutti voi auttaa, tuoda omia näkemyksiä asioihin, mutta ei neuvoa paljoa suoraan tai olla vastuussa, muuten kuin terapiasopimukseen liittyvistä asioista.
Kuka helkkari lähtee hakemaan apua jos pystyy ottamaan sitä vastuuta?
Ainakin omasta terapiasta tulisi huomattavan tylsä tapahtuma en minä osaa diagnosoida itseäni millään tavalla pitäisi kai alkaa lukea psykologiaa että osaisi sitten puhua puuta heinää.
- yksi kokemus
Oma kokemukseni terapiasta/terapeutista: terapeutti istuu kuin mykkä paska 45 minuuttia ja laskuttaa täyden hinnan siitä ettei ole tehnyt mitään. Näin siitä huolimatta, että terapian alussa kerroin heti, että minulta pitää kysellä asioita, jotta saisin sanottua niitä. Itse vietin sen 45 minuuttia tuijotellen kengänkärkiäni ja matossa olevia raitoja. Sanomattakin selvää, että lakkasin kaatamasta rahaa terapeutin taskuun.
- neurootikko..
tulin juuri parituntia sitten psykoterapiasta, jossa olen käynyt nyt suunnilleen 2,5kk.
Itsekkin ihmettelen sitä joskus kun terapeutti kyselee vain tavallisia asioita, mitenkä päivä on mennyt ja miten töissä on mennyt jne,, ei siihenkumminkaan niin kovin isoasiivua ajasta mene.
kuuluisiko se tuohon terapiaan jollain tavalla.... - Märket
Itselläni on myös kokemuksia "mykästä paskasta". joskus nuorempana kävin YTHS:n psykologilla, joka istui vastapäätä silmät kiinni sanomatta sanaakaan... Kerran kävin työpsykologilla, joka totesi siihen, kun kerroin pakko-oireistani, että täällä on tarkoitus puhua työasioista.. Tänä vuonna (nelikymppisenä) aloitin psykoterapian. Löysin hyvän terapeutin, n. 60-vuotias naispsykiatri, psykoanalyytikko. Ei tosiaan mitään kevyttä jutustelua. Jos alan itse päivittelemään esim. Ruotsin kuningashuoneen asioita, hän keskustelee asiasta jonkin aikaa kanssani ja sitten kysyy, että onko jokin syy, miksi otan nämä asiat esille terapiassa. Hän johdattelee keskustelua hyvin, olen saanut oivalluksia itsestäni ja oppinut ymmärtämään itseäni paremmin. Terapeuteilla on eroa.
- .....
Minulla on ollut pidemmän aikaa terapeutin etsintä työn alla. Ongelmana on se, että en oikein
hahmota eri terapiasuuntauksien eroja.
Mielenterveyshoitajani on suositellut minulle kognitiivista terapiaa, mutta en välttämättä ole aivan
samaa mieltä asiasta.
Voisiko näin kärjistetysti ajatella, että kognitiivinen terapia on juuri tuota mihinkään johtamatonta
"lässytystä". Ja psykoanalyyttinen terapia on sitä oikeaa terapiaa, jossa todella pureudutaan vaikeisiin asioihin? Vai olenko ihan hakoteillä? - ------
..... kirjoitti:
Minulla on ollut pidemmän aikaa terapeutin etsintä työn alla. Ongelmana on se, että en oikein
hahmota eri terapiasuuntauksien eroja.
Mielenterveyshoitajani on suositellut minulle kognitiivista terapiaa, mutta en välttämättä ole aivan
samaa mieltä asiasta.
Voisiko näin kärjistetysti ajatella, että kognitiivinen terapia on juuri tuota mihinkään johtamatonta
"lässytystä". Ja psykoanalyyttinen terapia on sitä oikeaa terapiaa, jossa todella pureudutaan vaikeisiin asioihin? Vai olenko ihan hakoteillä?käsitän asian juuri päinvastoin, kognitiivisessa terapiassa käsittääkseni pureudutaan ongelmiin esimerkiksi antamalla kotitehtäviä asiakkaalle, psykoanalyyttinen on enemmän sellaista missä terapeutti jättäytyy tasustalle, ja kestoltaan se on pidempää kuin kognitiivinen. Siis tämä mun maallikkokäsitykseni, mutta katso esim. Seppo Kähkösen toimittava kognitiivinen psykoterapia-teos, siitä saat käsitystä tämän terapiamuodon käytöstä.
- ukkopukkokukko
..... kirjoitti:
Minulla on ollut pidemmän aikaa terapeutin etsintä työn alla. Ongelmana on se, että en oikein
hahmota eri terapiasuuntauksien eroja.
Mielenterveyshoitajani on suositellut minulle kognitiivista terapiaa, mutta en välttämättä ole aivan
samaa mieltä asiasta.
Voisiko näin kärjistetysti ajatella, että kognitiivinen terapia on juuri tuota mihinkään johtamatonta
"lässytystä". Ja psykoanalyyttinen terapia on sitä oikeaa terapiaa, jossa todella pureudutaan vaikeisiin asioihin? Vai olenko ihan hakoteillä?Tiina Tikkanen,Psykoterapiaopas.
Itse pidän parhaina kirjoina ja terapiamuotoina Viktor franklinin kehittämää logoterapiaa.Huonimpana Freudin tuotantoa,jota olen lukenut tylsistyneenä monta sataa sivua........karmeeta paatosta ja asioiden mystifiointia. - Lalllaaaalllaaaa
Minullakin on hyvä kokemus terapeutista, joka osasi asiansa. Minun terapeuttini oli melko nuori psykologi ja kognitiivis-konstruktiivinen psykoterapeutti. Osasi todella auttaa.
Terapeuteissa on eroa, mutta niin on heidän asiakkaissakin. - Terapiat vertailussa
ukkopukkokukko kirjoitti:
Tiina Tikkanen,Psykoterapiaopas.
Itse pidän parhaina kirjoina ja terapiamuotoina Viktor franklinin kehittämää logoterapiaa.Huonimpana Freudin tuotantoa,jota olen lukenut tylsistyneenä monta sataa sivua........karmeeta paatosta ja asioiden mystifiointia.Nyt on myös uudempi kirja eri psykoterapiasuuntauksista, suosittelen lämpimästi!
Psykoterapiaan? /Mikael Saarinen (Edita, Mielenterveyden keskusliitto 2010) - räksy
ukkopukkokukko kirjoitti:
Tiina Tikkanen,Psykoterapiaopas.
Itse pidän parhaina kirjoina ja terapiamuotoina Viktor franklinin kehittämää logoterapiaa.Huonimpana Freudin tuotantoa,jota olen lukenut tylsistyneenä monta sataa sivua........karmeeta paatosta ja asioiden mystifiointia.Jos löydät psykoterapeutin, joka tekee freudilaista psykoterpiaa 2011, olet löytänyt muumion.
- K. Mattila
räksy kirjoitti:
Jos löydät psykoterapeutin, joka tekee freudilaista psykoterpiaa 2011, olet löytänyt muumion.
Olen jokseenkin samaa mieltä. Kyllä analyyttinen koulukunta alkaa vedellä viimeisiään: liian paljon kaikenlaisia oletuksia ja huuhaata teoriassa. Vastapuolella taas ovat tieto, kognitio- ja behavioralistiseen tutkimuksen perustuvat terapiat, jotka ovat kaikkein tutkituimpia ja todettu tehokkaiksi erilaisten häiriöiden hoidossa. Tosin monet psykodynaamiset terapeutitkin ovat havahtumassa, rippuu aina kuitenkin siitä, seuraako terapeutti aikaansa.
- räksy
K. Mattila kirjoitti:
Olen jokseenkin samaa mieltä. Kyllä analyyttinen koulukunta alkaa vedellä viimeisiään: liian paljon kaikenlaisia oletuksia ja huuhaata teoriassa. Vastapuolella taas ovat tieto, kognitio- ja behavioralistiseen tutkimuksen perustuvat terapiat, jotka ovat kaikkein tutkituimpia ja todettu tehokkaiksi erilaisten häiriöiden hoidossa. Tosin monet psykodynaamiset terapeutitkin ovat havahtumassa, rippuu aina kuitenkin siitä, seuraako terapeutti aikaansa.
Tarkoitin sitä, että psykoanalyyttinen terapia on kehittynyt koko tämän sadan vuoden aikana eteenpäin eikä kukaan enää tee analyytistä/psykodynaamista psykoterapiaa kuten Freud teki. En voi ymmärtää, miksi tämä aina unohdetaan ja jankutetaan, että freudilaista, freudilaista. Kannattaa lukea esimerkiksi Jonathan Shedlerin ajatuksia nykyaikaisesta psykodynaamisesta terapiasta.
- Macy00
Mulle on osunut sitten valtavan hyvä terapeutti, pienestäkin vinkistä se osaa kysellä niin nappiin osuvia kysymyksiä, että välillä oikein hengästyttää. Mä määrään tahdin, mutta ei me olla missään vaiheessa terapiaa juteltu vain niitä näitä. Olen käynyt terapiassa 9kk. Se tuntuu valtavan hyvältä, ei se asioiden puiminen aina miellyttävää ole, mutta olen hirmuisen tyytyväinen siihen. Vaikeistakin asioista puhuttiin tosi pian, kun mä aloin niitä enemmän miettiä terapian alettua, esim. insestistä. Terapeuttini on koulutukseltaan sairaanhoitaja, teologian maisteri ja vaativan erityistason psykoterapeutti. Terapia on psykoanalyyttistä.
Eräällä tuttavallani oli kovin erilaisia kokemuksia terapiastaan, ja hän vaihtoi terapeuttia n. 6kk jälkeen. Otti siis yhteyttä psykiatriinsa ja keskusteli siitä. Kelan kanssa siitä ei tullut ongelmia. Tietenkin siitä kannattaa puhua ihan ensin myös sen terapeutin kanssa, jonka luona on käynyt. - Saanut tarpeekseen.
Itse olen monta vuotta joutunut juoksemaan tyhjänpäiviäisissä istunnoissa ja mihinkään homma ei edisty. Mutta kun mielenterveysalan erikoislääkäri kerran kysyi multa: Käytkö kaupassa, vastasin että kyllä, pari kertaa viikossa ostan ruokatarvikkeita ja mitä milloinkin tarvitsee, seuraava kysymys oli että ostanko itse vessapaperia, siihen sanoin että kyllä, nekin kun alkavat loppumaan niin tulee ostettua, seuraava kysymys oli että onko mulla facebook -profiilia, sanoin että ei, en luota siihen enkä halua vanhojen koulukavereiden yhteydenottoja koska ne ajat ovat menneet, niihin ei ole paluuta. Siihen erikoislääkäri sanoi että et sinä ole terve, sinä olet sairas.
En luota enää psykologeihin. En pätkääkään. Nyt eräs idioottimainen psykologi haluaa juoksuttaa ties missäkin kaupassa ja kahvilassa mua ja minä kun en halua mennä vähiä rahoja niihin käyttämään, joten poissaolojani on kertynyt paljon ja se taas pahentaa minun diagnooseja. -Jotka ovat tekaistuja. Lääkäri teki huolimattomasti kaikki tutkimukset eikä huomioinut kaikkia keskusteltuja asioita. Lisäksi kun kuntoutuksella olen joutunut olemaan, niin lääkäri jätti kirjoittamatta muutamalta kuukaudelta kela-rahat jotta varmasti minun pankkitili on tyhjä eikä elämästäni tulisi parempaa. Nämä henkilöt vain rahastavat EU:ta ja kuntia ja pilaavat sellaisten ihmisten elämän jotka haluavat saada edes jonkinlaisen elämän. Minä luulen että lopetan loputkin käynnit ja saakoot määrätä suljetulle osastolle koska viime käyntien jälkeen on alkanut keittää siihen malliin että jos sanakin tulee psykologilta liittyen ystävyyssuhteisiin ja toisten hyväksyntään niin jumalauta heitän sen lääkärin kolmannen kerroksen ikkunasta välittömästi ulos! - ukkopukkokukko
Tuo sun tilanne on hyvin tyypillinen ja kun sulla oma älli leikkaa,niin osaat kysenalaistaa terapian.Tosin sun terapeutti on sitä mieltä,että jos torjut hänen terapian ja haluat vaihtaa toiseen terapiaan,hän tulkitsee tekosi torjunnaksi ja se vahvistaa hänen omaa käsitystä,että on osunut oikeaan ja sinun tulee jatkaa hänen kanssaan.Jos kritiikki käännetään aina itseään vastaan ja vahvistavaksi merkiksi,miten terapiaa voi kritisoida?
Pompi vauhdilla kirjastoon hakemaan seuraavat kirjat.
Marko Hamilo,Älkää säätäkö päätänne,häiriö on todellisuudessa.
Elisabeth Lukas,Elämän voimat.- Todellista apua
Totta kai häiriö on ollut todellisuudessa, mutta koko lapsuuden ja nuoruuden aikana ihmistä kohdannut häiriö on rakentanut tämän ihmisen käsityisen omasta minästään, koko psyyken ja persoonallisuuden. Tämän takia häiriö on sekä todellisuudessa että ihmisen sisällä, mielessä ja tunteissa (mielenterveyden häiriöt sekä tunne-elämän häiriöt).
Psykoterapia auttaa korjaamaan omassa itsessään olevat häiriöt. Sitten kun ne on korjannut, voi alkaa korjata todellisuutta.
Turha siis huudella kaikille muille, jos oma terapia ei onnistunut. Suurimmalla osalla se onnistuu.
Jos terapeutista ei tunnu olevan apua, sitä voi vaihtaa, kannattaakin ehkä.
Jos itse ei suostu katsomaan omaan itseensä, omaan käyttäytymiseen ja muistoihin ym. niin ei siinä yksikään terapeutti voi auttaa.
Terapeutti voi auttaa vainopettamalla asiakasta auttamaan itseään. - Anonyymi
Juuri näin psykodynaaminen terapia on sellainen kudelma että sen kritisointi on tehty mahdottomaksi
"Tosin sun terapeutti on sitä mieltä,että jos torjut hänen terapian ja haluat vaihtaa toiseen terapiaan,hän tulkitsee tekosi torjunnaksi ja se vahvistaa hänen omaa käsitystä,että on osunut oikeaan ja sinun tulee jatkaa hänen kanssaan.Jos kritiikki käännetään aina itseään vastaan ja vahvistavaksi merkiksi,miten terapiaa voi kritisoida?"
- 6353345
Todella osuvaa
- Toinen_kokenut
>Turha siis huudella kaikille muille, jos oma terapia ei onnistunut. Suurimmalla osalla se onnistuu.
Joo, ja turha mennä terapiaan, kun useimmat pärjäävät ilmankin... Lisäksi täällä ei kukaan liene missään kadulla huudellutkaan, vaan keskustellut aiheeseen sopivalla nettipalstalla. Terapiasuhde ei ole mikään yksinkertainen juttu, koska sen teho perustuu niin vahvasti persoonatason vuorovaikutukseen. Siksi terapeutin ammattitaito ja potilaan motivaatio eivät riitä takaamaan onnistunutta lopputulosta. Ja siksi myös on hienoa, että ihmiset ovat halukkaita hyödyntämään toisten kokemuksia.
>mielenterveyden häiriöt sekä tunne-elämän häiriöt
Mikä ihmeen jaottelu tuo on? Tunne-elämän häiriöt ovat myös mielenterveyden häiriöitä.
>Psykoterapia auttaa korjaamaan omassa itsessään olevat häiriöt. Sitten >kun ne on korjannut, voi alkaa korjata todellisuutta.
Tuossa tuli jälleen kerran esiin se yleinen väärinkäsitys, että jako psyykkisesti terveen ja sairaan välillä olisi yksikäsitteinen. Siten terapiassa käyminen olisi merkki laaja-alaisesti puutteellisesta arvostelukyvystä ja esim. yhteisöllisen vaikuttamisen voisi aloittaa vasta "normalisoiduttuaan". Ilmaisusi on myös kielellisesti hieman outo: kai terapiaprosessissa aina jotakin myös terapiamuodon "häiriöistä" opitaan, mutta tätä et varmastikaan tarkoittanut. - Terapia auttaa monia
Tuo puheenvuorosi vaikuttaa varsinaiselta viisastelulta, turhien asioiden lohkomiselta ja besservisseröinniltä.
>Useimmat pärjäävät ilman terapiaa, mutta eivät läheskään kaikki. Esimerkiksi ne, jotka ovat kasvaneet persoonallisuushäiriöisten (5-15% väestöstä) vanhempien lapsina, eivät yleensä pysty kasvattamaan tervettä minäkuvaa ja itsetuntoa. "Häiriö" periytyy myös heidän lapsille ja ketju voi olla sukupolvia pitkä. Mm. he tarvitsevat psykoterapiaa, koska ovat tod.näk. traumatisoituneet lapsena. Suurin osa ihmisistä ei luonnollisestikaan tarvitse terapiaa.
>MIelenterveyden häiriöt ja tunne-elämän häiriöt
Tuskinpa oli tarkolitettu jaotteluksi. Onko sinusta tunteet ja mieli sama asia? Ne toimivat tiiviisti yhdessä (keho, tunteet ja mieli/psyyke), mutta ovat kuitenkin eri asia.
>"Tuossa tuli jälleen kerran esiin se yleinen väärinkäsitys, että jako psyykkisesti terveen ja sairaan välillä olisi yksikäsitteinen." Aivan käsittämätön päätelmä, joka syntyi vain omassa päässäsi. Kyse ei minun käsitykseni mukaan ollut arvostelukyvystä eikä normalisoitumisesta.
Kyse oli varmaankin siitä, että koko ulkomaailma näyttää erilaiselta psykoterapian jälkeen, koska omat mieli, tunteet, merkitykset ja käsitykset muuttuvat: näin ollen myös koko ihmisen käsitys ulkomaailmasta (vs. sisäinen maailma, tunteet, ajatukset, tulkintaprosessi) muuttuu, myös reaktiot eri ulkomaailman tapahtumiin.
>Psykoterapia auttaa ihmistä (parhaimmillaan) toimimaan aivan uudella tavalla myös yhteiskunnan jäsenenä, koska hänen toimintakykynsä yleensä paranee. Ehkä tätä tarkoitti tuo häiriön korjaaminen todellisuudessa.
Mutta mitä ihmettä tarkoitti tuo "terapiamuodon häiriö"? - voi vaihtaa...
Kyllä terapeutti voi olla väärä. Voi vaihtaa ja kannattaa vaihtaa jos ei kemiat toimi. Mutta kannattaa toki yrittää josko puhuisit vain niistä tärkeistä asioista. Jos se ei auta ja terapeutti hölisee vain tyhjänpäiväisiä niin vaihda sitä terapeuttia. Voi myös sanoa että me puhumme nyt mielestäni turhanpäiväisistä asioista.
Ennen lopettamista terapeutti haluaa tietää miksi homma ei toiminut hänen kanssaan, jolloin joudut kertomaan mikä teidän terapiasuhteessa mättää. - voi vaihtaa...
Tuo on muuten ihmisten turhaa syyllistämistä, jos kuvitellaan että aina terapia onnistuu. Kyllä niissä terapeuteissakin on sellaisia jotka eivät alalle sovi, ja ehkä tärkeintä potilaan ja terapeutin kemiat ei sovi.
Tällöin on turha mielestäni jatkaa kuluttavaa terapiaa jos hommasta ei yksinkertaisesti tule mitään. Vai väitättekö että kaikki terapeutit on täyspäisiä? Eihän missään ammatissa ole 100% asiallisia ja osaavia henkilöitä. - maljojen_prinsessa
Terapeutitkin ovat tunnetusti ihmisiä, joilla on monenlaisia tilanteita ja ongelmia omassa elämässäänkin, ongelmatonta ihmistä kun ei ole olemassakaan. Totta kai voi olla, että joskus terapeutti ei ole ihan 100% täydellisessä kunnossa, eihän kukaan muukaan ole töissään joka ikinen päivä eläkeikään asti parhaassa terässä. Se ei tietenkään taas tarkoita sitä, etteikö terapeutti tekisi työtään eli hoitaisi vastuutaan ammattilaisena.
Psykoterapeuteilla tulee olla Suomessa työhönohjaaja (toinen terapeutti), joka antaa työhönohjausta. Tällä varmistetaan se, että homma niin sanotusti toimii.
Sitten täytyy ottaa vielä huomioon se, että kaikki terapiassakävijät eivät ole välttämättä erityisen motivoituneita käymään terapiassa eli tekemään itse töitä oman terveytensä ja hyvinvoinnin puolesta. Terapeutit eivät ole taikureita, vaan tekevät koulutuksensa saamilla tiedoilla ja keinoilla työtä asiakkaan kanssa. Jos asiakas ei ole vastaanottavainen vaan vastustaa terapiaa, niin mitä siinä sitten on tehtävissä?
Ja täytyy vielä sanoa, että varsinkin aluksi terapia on vaikeaa asiakkaalle, se täytyy vain yrittää hyväksyä, ja muistaa, että hetken päästä alkaa jo helpottaa.
Ja terapeuttia voi vaihtaa, jos ei tunne saavansa apua. Pari kuukautta ei kuitenkaan ole vielä sellainen aika, jona selviäisi, että onko terapiasta apua.
Ja sitten täytyy vielä muistaa, että eri psykoterapiakoulukunnilla on erilaisia terapeutteja. Jos terapia ei tunnu auttavan, kannattaa ehkä kokeilla toisenlaisen koulutuksen saanutta terapeuttia.- gypgyp
Mä olin ainakin helvetin motivoitunut kun omalla rahalla maksoin 65 €/ kerta. Yhteensä meni noin viis tonnia. Apua juurikaan en saanut koska tää juntti ei tajunnut mitään mutta rahat kelpasi, OLi pakko lopettaa koska koko hommassa ei ollut mitään järkeä. Tää terapeutti ei olis mitenkään halunnut luopua musta.
Ahdistus vain lisääntytyi tästä jätkästä. Olo on helpottunut koko ajan kun olen päässyt tästä kahelista eroon. Niin kuin sanoin tälle puupäälle, istuin kädet ristissä;" kiitän Jumalaa ett'ä pääsen sinusta eroon". Todellakin kiitän Jumalaa että minulla on järkeä ja omaa arvostelukykyä että en ole kaiken maailman hullujen hallittavissa. Viimeinen kerta kun haen maksullista ammattiapua.
Kaikki jotka toimivat mielenterveystyössä eivät todellakaan ole ihan terveitä. Tästä on ammattikirjallisuudessa mainintaa koska asiaa on tutkittu. - maljojen_prinsessa
gypgyp kirjoitti:
Mä olin ainakin helvetin motivoitunut kun omalla rahalla maksoin 65 €/ kerta. Yhteensä meni noin viis tonnia. Apua juurikaan en saanut koska tää juntti ei tajunnut mitään mutta rahat kelpasi, OLi pakko lopettaa koska koko hommassa ei ollut mitään järkeä. Tää terapeutti ei olis mitenkään halunnut luopua musta.
Ahdistus vain lisääntytyi tästä jätkästä. Olo on helpottunut koko ajan kun olen päässyt tästä kahelista eroon. Niin kuin sanoin tälle puupäälle, istuin kädet ristissä;" kiitän Jumalaa ett'ä pääsen sinusta eroon". Todellakin kiitän Jumalaa että minulla on järkeä ja omaa arvostelukykyä että en ole kaiken maailman hullujen hallittavissa. Viimeinen kerta kun haen maksullista ammattiapua.
Kaikki jotka toimivat mielenterveystyössä eivät todellakaan ole ihan terveitä. Tästä on ammattikirjallisuudessa mainintaa koska asiaa on tutkittu.Voi kökkö, harmi että sulla meni noin. Olen kyllä ihan samaa mieltä, että kaikki mielenterveystyötä tekevät eivät liiku ihan selvillä vesillä. Pari sellaista olen matkallani kohdannut. Jotenkin luotan hieman enemmän kuitenkin psykoterapeutteihin, joiden on pakko käydä oma terapiansa ennen kuin voivat alkaa tehdä terapiatyötä. Tämä ei siis koske psykiatreja, psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, joille oman terapian käymisen vaatimusta ei ole (jotkut ovat tietenkin käyneet omankin terapiansa). Eräskin psyk.sairaanhoitajanainen joutui vankilaan tehtyään pari raakaa pahoinpitelyä... (katso ketju "Psykiatrian uhrit")
- vhfsffzzz
Ottakaa selvää, missä psykoterapiskoulutuksissa vaaditaan oikeasti myös terapeutin oma hoito. Joissakin se "verhotaan" opiskelutovereiden kanssa "puheluun", joka ei todellakaannoke mitään omaa hoitoa!! Jotkut terapeutit väittävät, etteivöt he tarvitse omaaa hoitoa, joka myös aika hämärää ajattelua. Silloin ei terapeuttikaan tiedosta omaa mieltänsä..
- Psykoterapeutti
maljojen_prinsessa kirjoitti:
Voi kökkö, harmi että sulla meni noin. Olen kyllä ihan samaa mieltä, että kaikki mielenterveystyötä tekevät eivät liiku ihan selvillä vesillä. Pari sellaista olen matkallani kohdannut. Jotenkin luotan hieman enemmän kuitenkin psykoterapeutteihin, joiden on pakko käydä oma terapiansa ennen kuin voivat alkaa tehdä terapiatyötä. Tämä ei siis koske psykiatreja, psykologeja ja psykiatrisia sairaanhoitajia, joille oman terapian käymisen vaatimusta ei ole (jotkut ovat tietenkin käyneet omankin terapiansa). Eräskin psyk.sairaanhoitajanainen joutui vankilaan tehtyään pari raakaa pahoinpitelyä... (katso ketju "Psykiatrian uhrit")
Terapiakoulutuksessa vaaditaan aina oma psykoterapia ja sen on edellytys, niin lääkäreillä, teologeilla, sairaanhoitajilla, niinkuin muilakin ammattiryhmillä....
- maljojen_prinsessa
Tuosta "yhteiskunta maksaa" -ajatuksesta vielä sen verran, että jos ympäristö eli yhteiskunta ja kaikki sen toimijat ovat saaneet aikaan masennuksen niin kyllä sen kaiken oikeustajun mukaan kuuluukin maksaa terapia. Joku roti pitää olla yhteiskkunnassakin.
- ekkutar
Joskus ihminen voi olla niin yksin, että se psykologi, terapeutti tms. on ainut kenen kanssa oikeastaan puhua mistään yhtään mitään. Kallistahan se tavallaan on, mutta hän on kuitenkin koulutuksen saanut ja 'puolueeton' ihminen kuuntelemaan pieniäkin asioita.
Joskus puhumalla vain jäsentää omat ajatukset ja asiat 'lokeroihinsa'.
Itsellä on ihan hyviä kokemuksia, tosin on matkan varrella ollut esim. tilanne kun raskaudenkeskeytyksen jälkeen puhuin miespsykologin kanssa. Sanoin hänelle ettei hän voi täydellisesti ymmärtää tilannetta koska on mies. Tästä psykolgi kirjoitti jotain todella negatiivista papereihini. Hänen luona en käynyt enää. - Avun saanut
Oletteko kokeilleet koskaan ratkaisukeskeisen psykoterapeutin luona käymistä. Ei todellakaan tarvi istua hiljaa kun mykkä ja vielä riittää puuhaa siksikin aikaa kun odottaa seuraavaa kertaa. Suosittelen ihmisille, jotka todella haluavat muuttaa elämäänsä!! suosittelen lämpimästi!!
- Avun saanut
Arvoisa "kognitiivinen auttaa"! Tiedätkö mihin suuntauksen alaan ratkaisukeskeisyys kuuluu? Voin vastata kognitiiviseen suuntaukseen! En ala kanssasi väittelemään mikä on huuhaata ja mikä ei. Minulle tärkeintä oli se kuka oli se ihminen kenen luona kävin ja hänen ammatillinen taustansa. Itse kun olen mies, niin minulle sopi miesterapeutti, jolla pitkä kokemus mielenterveys ja kriisityöstä. Omaa elämää jo paljoti elettynä ja perspektiiviä siihen. Toi Mot-ohjelman juttu ei minua liikuta pätkän vertaa. Oma terapeuttini oli saanut koulutuksen Tampereella ja on Kelan ja Valviran hyväksymä. Kun luin ehdottamaasi keskusteluketjua, niin osa kirjoittajista ei ole tajunnut mitä terapia ylipäätään on: Se ei ole passiivista ruikuttamista siitä kuinka mulla on karmea elämä: pelasta minut, tee minut terveeksi, annat vääränlaista terapiaa minulle jne. Mielestäni terapia on mm. tukevaa, vahvuuksia löytävää, pikkuhiljaa sopivasti etenevää paranemisprosessia, jossa pyritään löytämään omia voimavaroja jne. Kävin itse kolme vuotta 1. vuosi intensiivisemmin, toinen vuosi n.1 x viikossa ja kolmas vuosi 1-2 x kuukaudessa. Terapiani aikana uitiin todella syvissä vesissä ja käytettiin varmaan kaikkia terapiamenetelmiä. Mm. paha paniikkihäiriöni on lähes oireeton ja siitä voin todella kiittää ratkaisukeskeiseen terapiaan kuuluvia harjoituksia ja tehtäviä. Pystyn pysäyttämään alkavan paniikkioireen, jos niitä yrittää tulla oppimani tekniikan avulla jne. Toivon kaikille ihmisille kauniita kevään päiviä. Muistakaa kateus ja katkeruus ovat pahimmat itsetuhon lähteet , ne syövät ihmistä sisältä. Lukekaa vaikka ylläolevan kirjoittajan antamaa viestiketjua. siellä huutavat suu ammollaan katkerat ja kateelliset ihmiset.
- tervejärkinen
Huomasin kirjoituksesi ja kävin uteliaisuuttani ratkes ry.n sivuilla. Aika kovat ovat vaatimukset opettajaksi, joten en tiedä miksi höpiset huijauksesta. Taidat olla jonkun toisen suuntauksen psykoterapeutti >onko asiakkaasi lähtenyt ratkaisukeskeisesti suuntautuneille psykoterapeuteille vai mistä katkeruus?
Alla oleva kaveri näyttää ainakin avun saaneen.
Tässä kopioituna sivun teksti:
Ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaatti
Ratkes ry. on myöntänyt yhdistyksen määrittelemät laatukriteerit täyttäville hakijoille ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaatteja vuosina 2000–2008. Erillinen kouluttajasertifikaattikollegio on arvioinut hakemukset, ja yhdistyksen hallitus on tehnyt päätökset kollegion suosituksesta. Sertifikaatin on saanut 16 kouluttajaa.
Ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaattivaatimukset (tarkistettu versio vuodelta 2005):
Pohjakoulutus Sosiaali- tai terveydenhuollon tai muu vastaava soveltuva alan ammatillinen, vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen koulutus.
Psykoterapeuttista ja pedagogista teoreettista koulutusta 600 tuntia Vähintään 600 tuntia ratkaisu- ja voimavarakeskeistä tai vastaavaa teoreettista koulutusta. Koulutuksen tulee kuulua vähintään yksi 1–3 vuotta pitkä prosessinomainen koulutusjakso. Myös pedagogisia opintosuorituksia edellytetään.
Saatua työnohjausta 200 tuntia Työnohjaus voi olla ryhmä- ja yksilötyönohjausta. Työnohjaajien tai vertaisryhmään kuuluvien on oltava psykoterapeutteja tai vastaavan asiantuntemuksen omaavia.
Annettua työnohjausta 200 tuntia Hakijan antamaa psykoterapiaan rinnastettavaa ratkaisu- tai voimavarakeskeistä työnohjausta ryhmille tai yksilöille. Osa voi olla myös konsultaatioluonteista työnohjausta.
Omakohtainen psykoterapia / koulutusterapia / itsensä kehittäminen 200 tuntia Omakohtainen psykoterapia voi olla itse hankittua psykoterapiaa tai psykoterapiakoulutukseen kuuluvaa koulutusterapiaa tai ratkaisukeskeistä itsensä kehittämistä. Terapian antajien ja itsensä kehittämisryhmissä on oltava psykoterapeutteja tai vastaavan asiantuntemuksen omaavia.
Omatoimisia opintoja 200 tuntia Omatoiminen opiskelu voi sisältää ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä kirjallisia töitä, artikkeleita, opintopiirejä, vertaisryhmätyöskentelyä, opintokäyntejä tmv. Opinnoista on esitettävä yksilöity selvitys.
Psykoterapeuttista asiakas/potilastyötä 600 tuntia Asiakas/potilastyötunnit voi laskea kohtuullisessa määrin kokopäivätyön tunneista tai esimerkiksi työtilastoista. Laskelmista on annettava selvitys.
Kouluttajakokemusta 400 tuntia Yksilöity selvitys ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajana toimimisesta sekä muu kokemus kouluttajana. Kouluttajakokemusta ovat esitelmät, luennot, workshopit tmv. tilaisuudet, joissa hakija itse on toiminut kouluttajana. Kouluttajakokemuksia on oltava vähintään viideltä vuodelta.
Muita psykoterapiaan ja kouluttamiseen liittyviä ansioita Muita ansioita voivat olla psykoterapiaan liittyvä tieteellinen työ, projektinjohto, kehittäminen, taiteellinen ja julkinen vaikuttamistoiminta.
Henkilökohtainen soveltuvuus Sertifikaatin myöntäminen edellyttää lisäksi, että sertifikaattikollegio pitää hakijaa soveltuvana toimimaan ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajana, minkä selvittämiseksi kollegio voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä ja/tai kutsua hakijan henkilökohtaiseen haastatteluun.
Yhteensä vähintään 2 400 tuntia - Onnea matkaan
tervejärkinen kirjoitti:
Huomasin kirjoituksesi ja kävin uteliaisuuttani ratkes ry.n sivuilla. Aika kovat ovat vaatimukset opettajaksi, joten en tiedä miksi höpiset huijauksesta. Taidat olla jonkun toisen suuntauksen psykoterapeutti >onko asiakkaasi lähtenyt ratkaisukeskeisesti suuntautuneille psykoterapeuteille vai mistä katkeruus?
Alla oleva kaveri näyttää ainakin avun saaneen.
Tässä kopioituna sivun teksti:
Ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaatti
Ratkes ry. on myöntänyt yhdistyksen määrittelemät laatukriteerit täyttäville hakijoille ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaatteja vuosina 2000–2008. Erillinen kouluttajasertifikaattikollegio on arvioinut hakemukset, ja yhdistyksen hallitus on tehnyt päätökset kollegion suosituksesta. Sertifikaatin on saanut 16 kouluttajaa.
Ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajasertifikaattivaatimukset (tarkistettu versio vuodelta 2005):
Pohjakoulutus Sosiaali- tai terveydenhuollon tai muu vastaava soveltuva alan ammatillinen, vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen koulutus.
Psykoterapeuttista ja pedagogista teoreettista koulutusta 600 tuntia Vähintään 600 tuntia ratkaisu- ja voimavarakeskeistä tai vastaavaa teoreettista koulutusta. Koulutuksen tulee kuulua vähintään yksi 1–3 vuotta pitkä prosessinomainen koulutusjakso. Myös pedagogisia opintosuorituksia edellytetään.
Saatua työnohjausta 200 tuntia Työnohjaus voi olla ryhmä- ja yksilötyönohjausta. Työnohjaajien tai vertaisryhmään kuuluvien on oltava psykoterapeutteja tai vastaavan asiantuntemuksen omaavia.
Annettua työnohjausta 200 tuntia Hakijan antamaa psykoterapiaan rinnastettavaa ratkaisu- tai voimavarakeskeistä työnohjausta ryhmille tai yksilöille. Osa voi olla myös konsultaatioluonteista työnohjausta.
Omakohtainen psykoterapia / koulutusterapia / itsensä kehittäminen 200 tuntia Omakohtainen psykoterapia voi olla itse hankittua psykoterapiaa tai psykoterapiakoulutukseen kuuluvaa koulutusterapiaa tai ratkaisukeskeistä itsensä kehittämistä. Terapian antajien ja itsensä kehittämisryhmissä on oltava psykoterapeutteja tai vastaavan asiantuntemuksen omaavia.
Omatoimisia opintoja 200 tuntia Omatoiminen opiskelu voi sisältää ratkaisu- ja voimavarakeskeisiä kirjallisia töitä, artikkeleita, opintopiirejä, vertaisryhmätyöskentelyä, opintokäyntejä tmv. Opinnoista on esitettävä yksilöity selvitys.
Psykoterapeuttista asiakas/potilastyötä 600 tuntia Asiakas/potilastyötunnit voi laskea kohtuullisessa määrin kokopäivätyön tunneista tai esimerkiksi työtilastoista. Laskelmista on annettava selvitys.
Kouluttajakokemusta 400 tuntia Yksilöity selvitys ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajana toimimisesta sekä muu kokemus kouluttajana. Kouluttajakokemusta ovat esitelmät, luennot, workshopit tmv. tilaisuudet, joissa hakija itse on toiminut kouluttajana. Kouluttajakokemuksia on oltava vähintään viideltä vuodelta.
Muita psykoterapiaan ja kouluttamiseen liittyviä ansioita Muita ansioita voivat olla psykoterapiaan liittyvä tieteellinen työ, projektinjohto, kehittäminen, taiteellinen ja julkinen vaikuttamistoiminta.
Henkilökohtainen soveltuvuus Sertifikaatin myöntäminen edellyttää lisäksi, että sertifikaattikollegio pitää hakijaa soveltuvana toimimaan ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajana, minkä selvittämiseksi kollegio voi tarvittaessa pyytää lisäselvityksiä ja/tai kutsua hakijan henkilökohtaiseen haastatteluun.
Yhteensä vähintään 2 400 tuntiaKaikkia ihmisiä ei auta psykoterapia! Mikä sitten auttaa, sitä pitää monesti miettiä. Joitain ei mikään? Täytyy olla halu ottaa itsestä selvää ja avoimuus kertoa kipeitä asioita terapeutille. Hyvin koulutettu terapeutti osaa kuunnella monella tasolla ja säädellä esim. ahdistuksen määrää eri tunneilla. Hän varmasti pohtii sitä jos terapoitava puhuu ihan niitä näitä tunneilla, eli asioita jotka eivät liity hänen ongelmiinsa ja siihen miksi on yleensä lähtenyt prosessiin joka vaatii kyllä paljon, mutta onnistuessaan antaa paljon. Luultavasti tunnet itsesi paremmin käytyäsi terapiassa ja osaat käsitellä hankalia asioita. Valita hyvien ja huonojen tekijöiden välillä jne. Psykoterapeuttien koulutuksessa on valitettavasti eroja ja niistä on hankalaa ottaa selvää maallikkona. Mukava ihminen on jo paljon, mutta kyllä en menisi kenellekään ratkis-tyypille jos olisin vuosikausia kärsinyt ongelmistani. Hyvin terve ihminen voi varmaan hyötyä näistä ratkaisuista ja neuvoista. Tutkimustietoa on psykoanalaattysestä/psykodynaamisesta terapiasta ja kognitiivisesta terapiasta. Suosittelisi tutustumaan. Kognitiivisiakin on hyvin eritavalla työskenteleviä. On myös kognitiivisanalyyttisiä, jotka tekevät ilmeisesti lyhyehköjä hoitoja enimmäkseen.
- Pettynyt neuvoihin
Onnea matkaan kirjoitti:
Kaikkia ihmisiä ei auta psykoterapia! Mikä sitten auttaa, sitä pitää monesti miettiä. Joitain ei mikään? Täytyy olla halu ottaa itsestä selvää ja avoimuus kertoa kipeitä asioita terapeutille. Hyvin koulutettu terapeutti osaa kuunnella monella tasolla ja säädellä esim. ahdistuksen määrää eri tunneilla. Hän varmasti pohtii sitä jos terapoitava puhuu ihan niitä näitä tunneilla, eli asioita jotka eivät liity hänen ongelmiinsa ja siihen miksi on yleensä lähtenyt prosessiin joka vaatii kyllä paljon, mutta onnistuessaan antaa paljon. Luultavasti tunnet itsesi paremmin käytyäsi terapiassa ja osaat käsitellä hankalia asioita. Valita hyvien ja huonojen tekijöiden välillä jne. Psykoterapeuttien koulutuksessa on valitettavasti eroja ja niistä on hankalaa ottaa selvää maallikkona. Mukava ihminen on jo paljon, mutta kyllä en menisi kenellekään ratkis-tyypille jos olisin vuosikausia kärsinyt ongelmistani. Hyvin terve ihminen voi varmaan hyötyä näistä ratkaisuista ja neuvoista. Tutkimustietoa on psykoanalaattysestä/psykodynaamisesta terapiasta ja kognitiivisesta terapiasta. Suosittelisi tutustumaan. Kognitiivisiakin on hyvin eritavalla työskenteleviä. On myös kognitiivisanalyyttisiä, jotka tekevät ilmeisesti lyhyehköjä hoitoja enimmäkseen.
Mitä hiton ITSENSÄ KEHITTÄMISTÄ? Kyllä oikea psykoterapeutti tarvitsee ihan oikean oman hoidon koska varsinainen työ on niin vaativaa. Tämä on tätä, näillä ratkislaisilla on vähän sinne päin nämä vaatimukset...
- Avun saanut
Onnea matkaan kirjoitti:
Kaikkia ihmisiä ei auta psykoterapia! Mikä sitten auttaa, sitä pitää monesti miettiä. Joitain ei mikään? Täytyy olla halu ottaa itsestä selvää ja avoimuus kertoa kipeitä asioita terapeutille. Hyvin koulutettu terapeutti osaa kuunnella monella tasolla ja säädellä esim. ahdistuksen määrää eri tunneilla. Hän varmasti pohtii sitä jos terapoitava puhuu ihan niitä näitä tunneilla, eli asioita jotka eivät liity hänen ongelmiinsa ja siihen miksi on yleensä lähtenyt prosessiin joka vaatii kyllä paljon, mutta onnistuessaan antaa paljon. Luultavasti tunnet itsesi paremmin käytyäsi terapiassa ja osaat käsitellä hankalia asioita. Valita hyvien ja huonojen tekijöiden välillä jne. Psykoterapeuttien koulutuksessa on valitettavasti eroja ja niistä on hankalaa ottaa selvää maallikkona. Mukava ihminen on jo paljon, mutta kyllä en menisi kenellekään ratkis-tyypille jos olisin vuosikausia kärsinyt ongelmistani. Hyvin terve ihminen voi varmaan hyötyä näistä ratkaisuista ja neuvoista. Tutkimustietoa on psykoanalaattysestä/psykodynaamisesta terapiasta ja kognitiivisesta terapiasta. Suosittelisi tutustumaan. Kognitiivisiakin on hyvin eritavalla työskenteleviä. On myös kognitiivisanalyyttisiä, jotka tekevät ilmeisesti lyhyehköjä hoitoja enimmäkseen.
Kysyisin vielä mitä tarkoitat lyhyillä hoidoilla?
- tervejärkinen
Pettynyt neuvoihin kirjoitti:
Mitä hiton ITSENSÄ KEHITTÄMISTÄ? Kyllä oikea psykoterapeutti tarvitsee ihan oikean oman hoidon koska varsinainen työ on niin vaativaa. Tämä on tätä, näillä ratkislaisilla on vähän sinne päin nämä vaatimukset...
Voitko "pettynyt neuvoihin" vastata, mitkä ovat muiden terapiasuuntaukseen kouluttautuneiden vaatimukset? Ratkaisukeskeiset terapeutit käyvät läpi myös oman terapian ja heillä täytyy olla jatkuva työnohjaus.
Mikä tai kuka on oikea terapeutti? Mistä päättelet että esimerkiksi psykoanalyyttisen terapeutin työ on vaativaa? Nehän istuu mykkänä lähes koko istunnon ajan, tekevät jotain johtopäätöksiä.
Elämä on itsensä KEHITTÄMISTÄ ehkä joskus opit ymmärtämään mitä se tarkoittaa? - hullujärkinen
Psykoanalyyttinen psykoterapeutti ei istu hiljaa. Hiljaisuus ei kuulu psykoanalyysiin eikä ole kuulunut vuosikymmeniin. Jos joku psykoanalyytikko on hiljaa, se on hänen oma valintansa ja tyylinsä.
Ihme, että kuva psykoanalyysistä edelleen on kuva Freudista, joka vaikutti kuitenkin 100 vuotta sitten. Eikä muuten Freudkaan hiljaa (osannut) istunnoissaan olla. Kuvittelevatko ihmiset tosiaan, ettei ol emodernia psykoanalyysia, ettei ala ole ollenkaan kehittynyt, luopunut vääriksi ja turhiksi todetuista opeista? Jessus taas tätä... - otaselvää
Onnea matkaan kirjoitti:
Kaikkia ihmisiä ei auta psykoterapia! Mikä sitten auttaa, sitä pitää monesti miettiä. Joitain ei mikään? Täytyy olla halu ottaa itsestä selvää ja avoimuus kertoa kipeitä asioita terapeutille. Hyvin koulutettu terapeutti osaa kuunnella monella tasolla ja säädellä esim. ahdistuksen määrää eri tunneilla. Hän varmasti pohtii sitä jos terapoitava puhuu ihan niitä näitä tunneilla, eli asioita jotka eivät liity hänen ongelmiinsa ja siihen miksi on yleensä lähtenyt prosessiin joka vaatii kyllä paljon, mutta onnistuessaan antaa paljon. Luultavasti tunnet itsesi paremmin käytyäsi terapiassa ja osaat käsitellä hankalia asioita. Valita hyvien ja huonojen tekijöiden välillä jne. Psykoterapeuttien koulutuksessa on valitettavasti eroja ja niistä on hankalaa ottaa selvää maallikkona. Mukava ihminen on jo paljon, mutta kyllä en menisi kenellekään ratkis-tyypille jos olisin vuosikausia kärsinyt ongelmistani. Hyvin terve ihminen voi varmaan hyötyä näistä ratkaisuista ja neuvoista. Tutkimustietoa on psykoanalaattysestä/psykodynaamisesta terapiasta ja kognitiivisesta terapiasta. Suosittelisi tutustumaan. Kognitiivisiakin on hyvin eritavalla työskenteleviä. On myös kognitiivisanalyyttisiä, jotka tekevät ilmeisesti lyhyehköjä hoitoja enimmäkseen.
Tämä ratkiskoulutus on ilmeisesti tauolla, THL ja Valvira laittanu selvitystilaan. Yhdessä MOT:ssa oli tästä juttua. Paikan bosse ei edes terveydenhuollon ammattilainenkaan!
- Avun saanut
Hei!
Onpa outo käsitys "onnea matkaan" nimimerkillä kirjoittavalla ratkaisukeskeisestä terapiasta. Annat sanan ratkaisukeskeinen hämätä. Ratkaisukeskeisyydessä näkökulma on eri siinä, annetaan työkaluja ihmiselle, jotta hän selviää ja tulee tietoiseksi ongelmistaan ja niistä johtuneista syistä.
Psykoanalyyttinen terapia on jäänne jostain menneisyydestä. Terapeutti istuu ja kuuntelee puhumatta mitään. Mitä ihmeen terapiaa se on? Kokemusta on ja vaihdoin ratkaisukeskeiseen terapeuttiin, jolla kävin, kuten yllä lukee kolmisen vuotta. Suosittelen todellakin ratkaisukeskeistä tai kongnitiivista terapiaa, jossa saa apua. Ongelmia meikäläisellä riitti ja mm. seksuaalista hyväksikäyttöä paniikkihäiriön lisäksi, olen kokenut. Ongelmia ja asioita joille ei voi mitään on, mutta olen löytänyt niihin uuden näkökulman tai ole saanut käsiteltyä ne terapian aikana. Ratkaisukeskeisestä terapiasta löytyy myös tutkimusnäyttöä sen tehokkuudesta. Voitko "maallikkona" kertoa miksi et menisi ratkis tyyppiseen terapiaan, jos et tunne terapioita? Onko sinulla vain" mutu tuntu"? Minulla on kokemusta ja olen vakuuttunut ratkaisukeskeisen terapian ja ajattelutavan tehokkuudesta myös tämän hetkiseen elämääni. Jokainen joka haluaa terapiaa ja käy tutustumassa eri terapeutteihin kokeilkaa ratkaisukeskeistä terapeuttia, jos haluatte ratkaisua ongelmiinne. Osa meistä ei halua ja heille sopii hyvin tällainen psykodynaaminen lässyn lässy. - terapiaanko?
Maailma muuttuu ja onneksi myös auttamiskeinot, Parilla tutullani on ollut täällä hämeessä ratkaisukeskeinen terapeutti ja he ovat erittäin tyytyväisiä olleet. Itse pohdin tällä hetkellä mitä tehdä. Voisinko mennä samalle terapeutille? On ollut aika paska nuoruus ja kaikkea muuta. Tarvitsisin apua ja uusia näkökulmia ja psykiatri jolla käyn on nolla. Liirum laarum on hänen juttunsa. Voisin todella ajatella ratkaisukeskeistä terapiaa, se sopisi ehkä minulle. Voisko joku ehdottaa minulle jotain aktiivista terapeuttia Tampereella? Laitan sähköpostiosoitteeni tähän. [email protected]
ps. toivomukseni olisi että hän on miespuolinen, se sopisi minulle - psykoterapiasta
Hei,
Niinkuin joku edellä sanoikin, kaikille jotka etsivät psykoterapiaa olisi hyödyllistä tutustua kirjallisuuteen jossa avattaisiin terapiasuuntausten eroja (esim. Tikkasen psykoterapiaopas).
Terapeutin valinnasta: kannattaa käydä tai vähintäänkin soittaa eri terapeuteille ja sopia "tutustumiskäynti" (/käyntejä) ennen kuin tekee lopullisen päätöksen psykoterapeutin valinnasta. Oma sisäinen fiilis siitä, kenelle haluaisi asioitaan kertoa, on hyvä lähtökohta.
Mitään yksittäistä terapiasuuntausta ei ole yksiselitteisesti osoitettu "parhaaksi", siksi on olemassa erilaisia suuntauksia. Myös psykoanalyyttisestä terapiasta on olemassa "päivitetty", dynaaminen muoto. Useilla psykoterapeuteilla terapiaote on integratiivinen, missä yhdistellään eri terapiamuotoja asiakkaan tarpeiden mukaan.
Terapeutin kanssa kannattaa olla rehellinen ja nostaa tarvittaessa asialistalle myös terapiasuhteen ongelmat. - Juhani mattila
Lukekaa hyvät ihmiset Juhani Mattilan kirja Uupunut nainen, niin saatte hyvän käsityksen terapiasta joka auttoi potilasta. Kirja löytyy melkein joka kirjastosta, vinkki
Ps. Juhani Mattila on kylläkin psykoanalyyttinen psykoterapeutti, jota psykoterapiasuuntausta tässä viestiketjussa kovin haukuttiin. Kuulostaa siltä että sinun kannattaisi harkita terapeutin vaihtoa sensijaan että tuomitset koko psykoterapian hyödyllisyyden.
- terapeuttivalittavah
Terapeuteissa on eroa! Suosittelen lämpimästi useamman haastattelemista ennen varsinaisen aloittamista.
Suosittelevat nykyään kognitiivista ja se sopiikin sellaiselle ihmiselle, joka itsekin on oirehallinnan kannalla, uskoo että muuttamalla ajatuksia muuttaa käytöstä ja muuttamalla käytöstä muuttaa tunteita, etteivät tunteet ole totta ja ajatuksiaan ja käytöstään voi hallita ja siten vain niiden muokkaamiseen tulee keskittyä. Sillä miksi oirehtii ei ole merkitystä jne... ja moni hyötyy juuri sellaisesta täsmähoidosta!
Jos taas sattuu olemaan sitä maata, että haluaa ymmärtää asioita, pohtia niitä, analysoida, niin ehkäpä kannattaa harkita integratiivisen tai analyyttisen suunnan puolelta.
Jos tietää, että suurin osa ongelmista on suoraan jostain traumasta (yksittäisestä tai pitempikestoisesta) lähtöisin niin traumaterapeutit, jotka ovat lähtökohtaisesti integratiivisia myös voisi olla paras tapa. He eivät ainakaan käytä aikaa pyörittelemällä turhia, tai muutenkaan turhan passiivisella otteella.
Myös diagnoosin mukaan on joku yrittänyt miettiä suuntauksia ja ainakin jotkin persoonallisuushäiriöiset ovat ryhmä, joille olisi tärkeää, että terapeutti on aktiivinen ja ns.oikea ihminen eikä hiljainen, passiivinen, salaileva, joka välttää paljastamasta omasta elämästään tai ajatuksistaan mitään.
Kaikissa pitemmissä terapioissa menee kuitenkin helposti puoli vuotta tai vuosi ennen kuin se varsinainen terapia pääsee alkuun. Siis voidaan helpottaa oireita jos ollaan kognitiivisella puolella tai miettiä historiaa jos ollaan analyyttisella puolella, mutta vasta kun tietty määrä luottamusta ja kiintymystä syntyy, niin oikeastaan ne asiat alkavat elää siinä suhteessa. Yhtäkkiä koko suhde vain on jotain muuta kuin ystäväsuhteet ja sillä mitä tehdään tai ei tehdä on merkitystä eri tavalla. Koko terapia voikin pyöriä hyvän aikaa vain sen terapiasuhteen miettimisen ympärillä, sillä siinä itsessään tulee jossain määrin suunnasta riippumatta elettyä läpi vääristymät, syyt, historiat ja oireet...
Moni suosii myös ryhmäterapioita. Analyyttisia ja transaktioanalyyttisia ainakin löytyy.
Moniäänisille, dissosiatiiviset, persoonallisuushäiriöiset ainakin on suositeltu kognitiiviselta puolelta skeematerapiaa tai kognitiivisanalyyttista terapiaa. Mutta kognitiivisella puolella kun mennään, niin edelleen sille ei oikein anneta itsessään arvoa mistä oireet tulivat, miten historia meni - vaan keskitytään tulevaisuuteen ja tähän hetkeen. Toinen hyötyy juuri siitä, ettei vatvota menneitä ja kääritään hihat... mutta toiselle sen läpikäyminen mitä on elänyt, niin että sen saa jakaa on se mitä tarvitaan.
Lopputuloksen kannalta ei vielä yksikään tutkimus ole osoittanut, että suuntauksella olisi väliä tai edes terapeutin koulutuksella! Sen sijaan sillä kyllä, kuinka luottaa terapeuttiinsa, kuinka hyvä match ns. on. Ja valitettavasti sekin on siinä viimeisimmässä Helsingin psykoterapia tutkimuksessa todettu, että toiset terapeutit vain ovat toisia parempia! Toiset osaavat muodostaa hyvän, aidon ja aktiivisen suhteen potilaan kuin potilaan kanssa ja toiset eivät. Asia, jota ei ennen tuota tutkimusta olisi ääneen saanut sanoa, ettei koulutus tee hyvää terapeuttia, vaan jokin muu.
Muitakin muuttujia on tutkittu ja todettu että esim.nais-naisparit (siis terapeutti ja potilas naisia) keskimäärin parempia tuloksia kuin mies-naisparit jne.
Näkisin siis paljon PALJON vaivaa sen eteen, että löytäisin sen oikean terapeutin. Kuulemma "se jokin" joka kertoo, että tämän kanssa tämä homma kannattaa, joko oli löytynyt 3ensimmäisen terapiatapaamisen jälkeen tai sitten sitä ei löytynyt muulloinkaan. Aluksi voi jännittää ja olla siksi vähän vaikeaa, mutta silti se alku on useimmiten ns.paras kohta terapia yhteistyössä ja jos jo siinä kohtaa jokin takkuaa pahasti niin...
Paljon voinee tehdä itsekin, kertoa kun ärsyttää, kertoa mitä toivoo, kysyä asioita ja ottaa nyt vaikka nämä pohdinnat terapiassa esille - mutta lopulta omien tunteiden mukaan on paras ja kannattavin mennä. tässäkin asiassa.- valitseterapeuttihyv
Myös terapeuttien käytännöissä on huisia eroja! Toiset oikein suosittelevat esimerkiksi sähköposteja ilman sen suurempia rajoituksia ja toiset taas ovat sitä mieltä, ettei niitä saa olla yhtään!
Moni varmaan sijoittuu jonnekin keskivälille tässä.
Tai joku terapeutti haluaa oikeuden olla yhteydessä selän takana hoitavaan lääkäriin oman harkintansa mukaan tai vaikkapa potilaan puolisoon ja toinen taas ei sellaisia vaadi ollenkaan jne...
Kannattaa todella nähdä vaivaa sen kanssa, että löytää oikean ja sopivan terapeutin. Kemiat ja "säännöt" olisi hyvä siinä alussa saada mätsäämään. - TA-finland
valitseterapeuttihyv kirjoitti:
Myös terapeuttien käytännöissä on huisia eroja! Toiset oikein suosittelevat esimerkiksi sähköposteja ilman sen suurempia rajoituksia ja toiset taas ovat sitä mieltä, ettei niitä saa olla yhtään!
Moni varmaan sijoittuu jonnekin keskivälille tässä.
Tai joku terapeutti haluaa oikeuden olla yhteydessä selän takana hoitavaan lääkäriin oman harkintansa mukaan tai vaikkapa potilaan puolisoon ja toinen taas ei sellaisia vaadi ollenkaan jne...
Kannattaa todella nähdä vaivaa sen kanssa, että löytää oikean ja sopivan terapeutin. Kemiat ja "säännöt" olisi hyvä siinä alussa saada mätsäämään.Asikaskeskeiset, essentiaaliset ja feministiset terapiat sopisivat tasa-arvoisen yhteistyösuhteen vuoksi useammalle kuin mitä niitä on Suomessa totuttu suosittelemaan. Ja ei kognitiiviset eivät ole asiakaskeskeisiä, vaikka niin joskus virheellisesti väitetään.
- Ihan vain tiedoksi
valitseterapeuttihyv kirjoitti:
Myös terapeuttien käytännöissä on huisia eroja! Toiset oikein suosittelevat esimerkiksi sähköposteja ilman sen suurempia rajoituksia ja toiset taas ovat sitä mieltä, ettei niitä saa olla yhtään!
Moni varmaan sijoittuu jonnekin keskivälille tässä.
Tai joku terapeutti haluaa oikeuden olla yhteydessä selän takana hoitavaan lääkäriin oman harkintansa mukaan tai vaikkapa potilaan puolisoon ja toinen taas ei sellaisia vaadi ollenkaan jne...
Kannattaa todella nähdä vaivaa sen kanssa, että löytää oikean ja sopivan terapeutin. Kemiat ja "säännöt" olisi hyvä siinä alussa saada mätsäämään.Henkilötietolain 32 §:n 1 mom. sisältää suojaamisvelvoitteen eli normaalissa sähköpostissa terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluva EI SAA sähköpostitse asioida millään tavoin, että asiakkaan henkilöllisyys voi tulla ulkopuolisen (joka pääsee sähköpostiin käsiksi) tietoon.
Yleinen käytäntö on, että sähköpostitse ei asioida ollenkaan.
Tietosuojavaltuutettu toteaa: nomaalin suojaamattoman sähköpostiyhteyden kautta voidaan kysyä yleistä neuvontaa esim. siitä, millä edellytyksillä ja miten jotain etuutta tai palvelua voi hakea. Tällaiseen yleiseen tiedusteluun voi myös vastata sähköpostitse.
Asiakkaan ei ole suositeltavaa lähettää Internet-sähköpostin kautta arkaluonteisia henkilötietoja. Jos asiakas lähettää esimerkiksi aikavarauksen sähköpostilla, siihen tulee vastata VAIN puhelimella tai kirjallisesti. Sama koskee myös muita tiedusteluja, joihin ei voida vastata yleisellä neuvolla paljastamatta asiakkaan nimeä tai muita asiakastietoja. Viranomainen tai muu terveydenhuollon järjestäjä ei saa myöskään oma-aloitteisesti lähettää tavallisessa suojaamattomassa sähköpostissa asiakkaan nimeä tai muita terveydenhuollon asiakkuuden paljastavia tietoja asiakkaalle itselleen tai muille tahoille.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisun 12.11.2009 Dnro 704/4/08 mukaan henkilötietolain 32 §:ssä on rekisterinpitäjälle säädetty velvollisuus muun muassa riittävin teknisin toimenpitein suojata henkilötiedot sivullisilta. Tämä velvollisuus koskee myös asiakastietojen lähettämistä sähköpostitse.
Henkilötietolakia koskevassa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 96/1998 S.66) on kyseisen säännöksen osalta todettu muun muassa, että tietojen siirto on varmistettava erityisin toimenpitein, esimerkiksi siten, että siirto ei aiheuta muutoksia tietojen sisällössä ja että tietoja ei häviä siirron yhteydessä.
Esimerkiksi mikään kunnallinen palvelu ei ole riittävän suojattua eikä sähköpostitse tule asioida.
Yksityinen psykoterapeutti on velvollinen asiakkaalleen osoittamaan nen erityistoimenpiteet, joita hän on tehnyt sähköpostinsa salaukseksi.
Pitäkää itsestänne huolta ihmiset!
- Avun saanut
Itse olen edelleen ratkaisukeskeisen terapeutin kannalla, kokemusta on. Tärkeintä on kuitenkin kemioitten kohtaaminen ja psykoterapeutin elämänkokemus. Kysyisin terapeutilta jos etsisin itselleni monen muun kysymyksen lisäksi. Miksi olet opiskellut psykoterapeutiksi? Oletko itse käynyt terapian? Mikä on työkokemuksesi ja minkälaisten ihmisten kanssa? Ja yksi tärkeimmistä kysymyksistä: Kuinka monta asiakasta otat vastaan päivittäin? En usko, että terapeutti pystyy kovinkaan monta ottamaan päivässä vastaan, niin, että hän jaksaa ja pystyy paneutumaan asiakkaan asioihin. Täytyy muistaa, että asiakas ostaa palvelua. Lisäksi en haluaisi itse mennä mihinkään terapiakeskuksiin asiakkaaksi, jokainen meistä haluaa olla yksilö. Oma terapeuttini otti vastaan kauniissa kodissaan ja tunsin itseni yksilöksi ja terapeutti ei ollut kiireinen vaikka terapia aika pakkas monasti venymään yli sen tunnin.
- ei auttanu oikee
Mä kävin vuosikausia terapiassa mutta diagnoosit vaan lisäänty :(
- xxxxyyyyyyy
Eikös sekin voi olla hyvä asia, että häiriöt tulee tunnistetuksi? Sairaudessa kuin sairaudessa...
- Anonyymi
Joitain suuntauksia on kritisoitu, etta tuottavatko ne mita olettavat.
JOs terapeutti on sita mielta, etta olet moniongelmainen ja avaa vain ongelmia jotta ne saataisiin paivanvaloon.. niin ett pystyt itse parantamaan ne. Nain terapia on tehnyt tehtavansa, paljastanut potilaan ongelmat. Kaikki ne sairaudet mita potilaassa on.
Toisaalta itse omasta kokemuksestani olen taysin vakuuttunut etta tietyt suuntaukset TUOTTAVAT juuri sita ongelmaa mita olettavat. Eli et vapaudu taakastasi, vaan saat lisaa taakkoja kannettavaksi.
Terapeutti on silloin todella onnnistunut. Han on tehnyt tuntemattoman tietoiseksi ja terapia on onnistunut. ITse vastaat itsestasi ja siita kuinka kauan haluat kayda selvittamassa ITSEASI, sita kuinka paljon sinulla on ongelmia. Ratkaisuja et saa, mutta opit hyvaksymaan sen kuinka paljon sinulla on sairautta. Terapeutti ymmmartaa ja tukee sinua sairaslomassa tms.
Ja KELA maksaa palkan, sitten jaat ehka elakkeelle ja laitat elakkeesi terapiassa juoksemiseen, kun sinulla on niin paljon niita ongelmia.
Tama nain karjistaen tiettyjen suuntauksien tavoitteita ja sita, miten ne voivat tuottaa sita mita olettavat.
Pakko käydä vähän jälkijunassa heittää oma kommentti terapiamuodoista.. Itse oon kohta vuoden verran käyny kongnitiivisessa. Taustalla persoonallisuus häiriö, masennus, ahdistu, ja krooninen unettomuus. Eikä kyllä oo keskitytty vaan tähän hetkeen tai tulevaan. Ens alkuun toki, et saatiin sellasia keinoja opeteltua, joilla pystyy sitä ahdistusta lievittää, et pystyy edes kertoo asioistaan. Mut jo alku vaiheessa lähettiin puhuu myös menneistä, jotta saadaan niitä syitä omalle ajattelulle ja käyttäytymiselle. Siten voidaan sitte ettii ja opetella keinoja asioiden muuttamiseen. Miulla on kyllä käyny ihan loistava mäihä terapeutin kanssa ja jo ekan kerran jälkeen oli fiilis, et tässä on sellanen tyyppi jolle voin tulevaisuudessa krtoo kaiken. Joskus vajaa kymmenen vuotta sitte tuli käytyä myös kongnitiivisessa ja silloin ei hommasta tullu mitään, kun terapeutin sanavarastoon kuulu vaan lause, et sun pitää vaan kertoo kaikille kaikki.. Mut joo pointtina oli, et liikaa ei kannata suuntausta tuijottaa. Monikin terapeutti varmasti yhdistää eri metodeja
- jokenlujat
http://www.kalliomaaret.blogspot.fi
Kuka tahansa voi esiintyä psykoterapeuttina tai seksiterapeuttina lue tästä
onpas ihmeellisiä ammatteja?
Pelkkä ko terapeutti tai sosionomi ei koskaan ole oikea lääkäri kuka ottaa vastuun jos henkilö mokaa potilaan hoitosuhteessa tai saa aikaan muuta järjestelmällistä vahinkoa?
Elävä esimerkki Maaret Kallio joka ei ole virallinen lääkäri ja jonka liiketoimia vielä kuihtuva roskalehti Helsingin sanomat ja muut valheeseen ja petoksiin erikoistuneet roskajournalistit edistävät mutta miksi?
http://maaretkallio.com
Jo rivienkin välistä on luettavissa että Kallion motiiveja ylläpitää ainoastaan mainos ja raha ja näin harhaanjohtamisen riski on suuri.
Kallion toimia ei ylläpidä terveydenhuollon realistinen etiikka.
Silloin kun leikitään ihmisten terveydellä taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi kysymys kuuluukin onko tässä oman alansa Pirkko Jalovaara?
Bloggarit herätys "tohtori Nieminen" on päässyt mainoksen makuun annetaan sitä hänelle lue lisää tästä!!!
http://www.kalliomaaret.blogspot.fi - Terapiatoimiikyllä
Sopiva suhde on kyllä ihan A ja O, mutta silti: kysykää terapeutilta, onko hänellä oma työnohjaus, miten hän on peruskoulutustensa jälkeen kouluttautunut ja kouluttautuu....Puuttukaa myös, jos tuntuu ettei terapiaprosessi palvele teitä. Sanokaa se terapeutille - sen sanominen voi olla jo itsellekin melkoinen erävoitto, kun saa sanotuksi ettei nyt tunnut oikeen toimivan mein välinen suhde ja mitä siltä itse odottaa. Hyviä psykoterapeutteja on paljon. On harmittavaista, että monilla myös huonoja kokemuksia, jotka voivat heijastella koko terapiakenttään negatiivisesti. Onhan meillä kaikissa ammattikunnissa monenlaisia osaajia. Tsemppiä!!!!
- Kunnollista
Kyllä kannattaa kiinnittää terapeuttien koulutustahoihin huomiota. Jotkut niistä ovat useammin olleet mm. julkisuudessakin, koska toiminta ollut vähintäänkin kyseenalaista. Terapeuteista ei ole kokemukseni mukaan pulaa, kuten usein sanotaan. Vastaamossakin on joka päivä vaikka kuinka monta vapaata aikaa tarjolla. Lienee tämä "liian vähän terapeutteja" -ajattelu joidenkin kouluttajatahojen bisneksajattelusta lähtevää. Monet lähtevät opiskelemaan ajatellen alalla riittävän pilvin pimein töitä. Totuus on toinen. Pulmana on HYVIN koulutettujen ja OSAAVIEN terapeuttien saatavuus ja alueelliset katvealueet.
- ei.uutta.auringon.alla
Psykoterapia perustuu kahteen seikkaan,
a) placebovaikutukseen
b) kontaktintarpeeseen.
Psykoterapia on hyödytöntä, jos potilas ei usko siihen kuin pukki suuriin sarviinsa, olipa terapian teoria vaikka mikä. Kontaktintarpeen voisi hoitaa kuka tahansa empaattinen ihminen, jos sellainen löytyisi. Terapeutin käyttäminen kontaktin puutteessa on todella kallis korvike.
Muinaisten samaanien, poppamiesten, pappien ja kansanparantajien työ on ollut yhtä tehokasta. Onnistuivat vain, jos heihin uskoi. Kontaktintarpeen osalta onnistuivat paremmin. - Tanja__75
Tuo on totta; terapeuteista ei ole pulaa, mutta hyvistä terapeuteista on pulaa! Jos löydät terapeutin, jolla ei ole aikoja, ilmeisesti juuri tämä on kysytty terapeutti juuri sen vuoksi, että osaa hommansa. Jää jonoon. Jos aikoja on pilvin pimein, ei taida olla kovin suosittu terapeutti ja yleensä syystä. Vastaamoon en menisi kirveelläkään, kerran kävi ja se riitti. Nyt minulla on hyvä terapeutti, mies, ottaa vastaan omassa toimistossaan, ei päästä helpolla, mutta toimii!
- Anonyymi
Olen aivan samaa mieltä kilteistä terapeutti-kollegoistani. Olen kunnianhimoinen enkä päästä helpolla. Välillä jopa kuvittelen antaneeni asiakkaille "uuden lapsuuden". Aloitin työt 26.10.2020 Vastaamo, Pasila.
- Haloohaloo
Hassua, että joku vielä nykyaikana ajattelee psykoterapian perustuvan kahteen asiaan: kontaktintarpeeseen tai placebo- vaikutukseen. Tuollainen näkökulma sopii kaikkiin tieteisiin, jos yksinkertaistaa asioita. Nykyisin kannattaa jo tutustua psykoterapian osalta tutkittuun tietoon, jota kattavasti saatavilla. Muinaisten samaanien, poppamiesten, pappien ja kansanparantajien työtä ei aikanaan tutkittu ja tiedämme, miten jopa nykyajan puoskarit saavat paljon vahinkoa aikaan. Nykyisin mm. lääketiede ja psykoterapia perustuvat tutkimustietoon - samoin kuin käytetyt menetelmät. Miksi pitäisi opiskella 5-10 vuotta, jos empaattinen keskustelu ajaisi saman asian? Haloo!!!!! .
- raha-puoskarit
Yks (ent)toimittaja ja yks (ent)näyttelijä ja yks (ent)kirjailija tulee olemaan oivia terapeutteja. Ja vois tän esittää monikossakin.
Leikitäänkö lääkäriä Oon tosi motivoitunut voittamaan ujouteni ja oon kans välillä turhautunut terapeutin neuvottomaan passiivisuuteen. Kaikki oivallukset ja eteneminen on tapahtunut terapian ulkopuolella. Näin voi kai lähtökohtaisesti olettaakin. Tärkein oivallus viime aikoina on se, että aina voi valita ajatella negatiivisesti mistä tahansa asiasta. Ton pistäminen jääkaapin oveen yksinään ei kuitenkaan auta vaan se on osa isompaa oppimisprosessia mitä käyn läpi.
Suurin apu mitä olen terapiasta ikinä saanut on seuranta peilaamisen kautta. Nään itseni toisesta ihmisestä ja kuva on yleensä niin kirkas ettei sanoja edes tarvita. Voisin kuvitella, että musta ois tullu semmone mitään kyseenalaistamaton oman kokemusmaailmansa uhri ilman sitä, että joku välillä kattoo ja kuuntelee mitä puuhaan.Tuo on aika yleistä monissa psykologeissa. Yleensä ne parhaimmat avut saa yksityiseltä psykologilta, mutta nekin maksavat tavallista enemmän harmillisesti. Itsekkin olen aikoinaan kokenut ne melkeinpä heidän mielipiteisiinsä, mutta ei itse asiakkaan puolesta. Eli sen jälkeen päätin, etten mene sellaisiin enään. Jos sinulta löytyy ystävä joka kuuntelisi, ja tietäisi sinusta paljon, niin hän pystyisi todennäköisesti auttamaan enemmän (vaikka tämä on aika vanha postaus, mutta silti. Toivon mukaan on kuitenkin parempi kuitenkin sinullakin olla! :) ) .
- kuantaapikkusormen
- helppo sen huijarin sua naruttaa 10000 e/kk palkalla -- olet jo myynyt sielusi pirulle
- hgrtjhrtup9wrthup
Tiedätkö paljonko psykoterapeutin koulutus maksaa? Entä mitä kustannuksia ammatinharjoittamisesta on?
- Anonyymi
Kävin sellaisella nuoremmalla psykoterapeutti Jannalla oli kyllä ihan osaamaton .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kävin sellaisella nuoremmalla psykoterapeutti Jannalla oli kyllä ihan osaamaton .
Voisin sanoa aivan samaa yhdestä Anninasta pääkaupunkiseudulta... Huhhuh.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Voisin sanoa aivan samaa yhdestä Anninasta pääkaupunkiseudulta... Huhhuh.
Täällä bingo?! fitmind?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Täällä bingo?! fitmind?
Aivan oikein. Pikkasen tuntuu muuten ajan ja rahan haaskaukselta, että mm. istuskellaan hiljaa ja hengitellään ja harjoitellaan jotain v*tun muodikasta mindfulnessia terapiassa. Eiköhän sitä voi tehdä ihan kotonakin itsekseen jos siltä tuntuu. Toi kun ei mitään henk. koht. ohjausta todellakaan tarvitse ja aika paljon halvemmallakin/ilmaiseksi pääsee kuuntelemaan ihan samaa lässytystä muualla kun terapiassa jos sellainen kiinnostaa. Nettikin on asiasta tietoa väärällään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan oikein. Pikkasen tuntuu muuten ajan ja rahan haaskaukselta, että mm. istuskellaan hiljaa ja hengitellään ja harjoitellaan jotain v*tun muodikasta mindfulnessia terapiassa. Eiköhän sitä voi tehdä ihan kotonakin itsekseen jos siltä tuntuu. Toi kun ei mitään henk. koht. ohjausta todellakaan tarvitse ja aika paljon halvemmallakin/ilmaiseksi pääsee kuuntelemaan ihan samaa lässytystä muualla kun terapiassa jos sellainen kiinnostaa. Nettikin on asiasta tietoa väärällään.
Sama kokemus.
- Anonyymi
Jos hoito ei tehoa, niin ongelma ei aina ole hoidossa, vaan hoidettavan korvien välissä. Oma suhtautuminen, sekä halu antaa hoidolle mahdollisuus on ongelmainen alue, jossa vaaditaan joskus kärsivällisyyttä, ja myös oikeanlaista asennoitumista. Hoidon syyttäminen on aina helppoa, mutta itsensä syyttäminen joskus jopa mahdotonta.
- Anonyymi
Miksei voi vaan himassa kohdata omaa tunne-elämäänsä?
Miksi pitää avautua yksityisistä kokemuksista jollekkin?
Kaiken pahan alku on se, että paetaan sitä sisäistä pahaa oloa. Sitähän vuosikausien terapiassakin käynti on.
Että ei hyväksytä omaa itseä vaan kuvitellaan että ahdistus ja masennus ovat tunteena merkki jostain psyyken sairaudesta.
Ahdistus & masennus ovat nisäkkäille ominaisia tunteita. Aivot ovat kehittyneet biljoonia vuosia kokemaan ahdistusta ja masennusta. Niiden pakeneminen on virhe.- Anonyymi
Et taida tietää, että masennus ja useimmat muut sairaudet voidaan paikantaa häiriöksi aivojen toiminnassa. Tiedetään jo aika hyvin minkälainen aivokemian häiriö esimerkiksi masennus on. Jäi kuva, että pidät masennusta vain persoonan piirteenä, joka ei ole muuta kuin piirre. Hieman kuin musiikkimaku. Tuo on jo aidosti typerä käsitys.
- Anonyymi
Just joo! Kuulostaa että aloittajalla ei ole mitään oikeita ongelmia! Tällaiset turhat itsetuntoaan terapiaan buustaamaan menevät vievät terapia-ajat niiltä jotka sitä todella tarvitsisi! Joilla oikeasti on kaltoinkohtelua ja traumoja kannettavana. VOI JUMALAUTA!
- Anonyymi
Usein keskustelunaiheet psykoterapiassa lähtevät siitä mitä terapoitava kulloinkin haluaa käsitellä. Terapoitava tekee aloitteen ja alkaa puhua asioistaan. Se on ihan terapoitavan vastuulla mistä puhuu! Jos ei uskalla muuta kuin jauhaa paskaa siellä niin miksi sinne sitten menee Kela-rahoilla?!
- Anonyymi
Tuo on yksi ongelma tässä jutussa. Kaikki vastuu lykätään ihmiselle, joka apua tarvitsee ja se ns. terapeutti voidaan korvata vaikka mannekiinilla kaupan ikkunasta. Koko psykiatria on olemassa lähinnä työllistääkseen terapeutteja sun muita loisia.
- Anonyymi
Sain jonkinasteisen aivovaurion psyykenlääkevieroituksen seurauksena. Se diagnosoitiin tietysti masennustilaksi, jota alettiin kiireesti "hoitamaan" entisellä ja uudella "lääkkeellä". Menetin täysin tunnekokemukseni, persoonani ja yhteyden sieluuni. Muistini oli huono jo lääkityksellä ollessani, nyt se on vielä huonompi. Itsetuhoiset ajatukset eivät jätä rauhaan hetkeksikään. Syitä jatkaa olemassaoloani ei enää ole. Olen vankina kehossani, tämä on jatkunut jo liian pitkään.
Minulla on täysin hyväksyttävät syyt tehdä itsemurha. Lääkäreiden suhteen olen menettänyt toivoni jo aikaa sitten, heiltä ei ymmärrystä tule. "Se on masennusta ja ahdistusta".
Kävin lyhytpsykoterapian Kelan kustantamana. Yritettiin suostutella 3 vuoden psykoterapiaan. Arvelin jo etukäteen, ettei terapiasta tule olemaan minulle mitään hyötyä. Arvasin oikein. Mitä ihmeen hyötyä siitä voisi olla kun tunnekokemus puuttuu ja käydyistä keskustelustakin jää korkeintaan puolet mieleen?
Harkitkaa siis ihmiset hyvin tarkkaan ennen kuin aloitatte psyykenlääkityksen. Lääkärin suusta ette kuule totuutta, kuinka vaarallisia nämä "lääkkeet" oikeasti ovat. Monet meistä ovat saaneet kokea sen, kuinka kylmä, raaka ja paha psykiatria voi olla. Potilaat ovat mielenterveysteollisuutta varten, eikä päinvastoin. - Anonyymi
Mun psykoterapeutti on ite joku mielenterveys potilas. Luulee olevansa niin kaunis ja viisas. Kauhean teennäinen JM .
- Anonyymi
Sama juttu yhden Anninan kanssa. Jos on pk-seudulta vinkata hyvää terapeuttia, niin kiitos. Ärsyttää tuollainen ylimielinen m*lkku terapeuttina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama juttu yhden Anninan kanssa. Jos on pk-seudulta vinkata hyvää terapeuttia, niin kiitos. Ärsyttää tuollainen ylimielinen m*lkku terapeuttina.
Hyvän terapeutin saaminen on ihan tuurista kiinni. Olen vaihtamassa terapeuttia ja hirveä homma vapaiden terapeuttien löytämisessä ja taustojen selvittämisessä. Onneksi näissä keskusteluissa törmää ainakin epäilyttäviin tapauksiin, kiitos niistä. Esim täällä mainitulla Fitmindilla ei näköjään ole puhtaat jauhot pussissa. Kandee siis selvittää mahdolliset varoitukset ja huomautukset avista/valvirasta, ne kun ei julkisesti näy missään!
Vastaamon tapauksessakin kävi selväksi, että vastuuton toimija voi aiheuttaa todella suurta harmia ja potilailla ei vissiin ihan hirveästi oikeuksia ole, jos jotain sattuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama juttu yhden Anninan kanssa. Jos on pk-seudulta vinkata hyvää terapeuttia, niin kiitos. Ärsyttää tuollainen ylimielinen m*lkku terapeuttina.
Jep, ihan paskaa.
- Anonyymi
Missäpäin? Onko Espoossa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama juttu yhden Anninan kanssa. Jos on pk-seudulta vinkata hyvää terapeuttia, niin kiitos. Ärsyttää tuollainen ylimielinen m*lkku terapeuttina.
Onko tämä Espoossa? Juuri tämä ylimielisyys muita ihmisiä kohtaan tuntuu erityisen vastenmieliseltä
- Anonyymi
Taitaa olla Espoossa? Ainakin tämä kuvaus osuus niin hyvin. Juuri tämä teennäisyys oksettaa ja se kuinka hän korottaa itseään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa olla Espoossa? Ainakin tämä kuvaus osuus niin hyvin. Juuri tämä teennäisyys oksettaa ja se kuinka hän korottaa itseään
Pitää nykyään terapiaa vantaalla. On vastenmielinen akka kyllä. Selfieitä löytyy facebookista firman tililtä vaikka kuinka... :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa olla Espoossa? Ainakin tämä kuvaus osuus niin hyvin. Juuri tämä teennäisyys oksettaa ja se kuinka hän korottaa itseään
Pk- seudulla joo. Narsistinen, ammattitaidoton, sekä tuntuu suuttuvan heti, jos on jostain eri mieltä. Kannattaa etsiä terapeutti muualta, jos siihen leikkiin haluaa lähteä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pk- seudulla joo. Narsistinen, ammattitaidoton, sekä tuntuu suuttuvan heti, jos on jostain eri mieltä. Kannattaa etsiä terapeutti muualta, jos siihen leikkiin haluaa lähteä.
Samaa mieltä ja on koittanut luoda itsestään kuvaa jonain ihmeen superihmisenä. Jotain ihmeellisiä terapeuttikoutsi päivityksiä facebookissa ja itsensä esittelyä on ollut. Nauttii huomiosta ja siitä, että joku on hänestä riippuvainen. Terapia ihan väärä paikka tuollaisille leikeille.
Suomessa terapia sekoitetaan auktoriteettiin. Ben Furman 2017: Psykiatriaa ei ole luotu potilasta varten.
- Anonyymi
Terapia on kun huorissa kävisi. Maksat siitä terapeutille, että saat jonkun täyden huomion ja luottamuksellisen keskustelukumppanin, mutta hän ei ole sitä kuitenkaan "oikeassa elämässä". Terapia oli ihan hirveä pettymys ja ei ollut mua varten se. Jotenkin se lässytys tuntui tosi lapselliseltakin.
- Anonyymi
Mulla oli väkivaltainen lapsuus ja en saanut vanhemmiltani kuin vihamielistä huomiota. Olin myös koulukiusattu. En ole siirtänyt omaa lastani kohtaan tätä paskaa vaan yritän olla hänen tukena kaikissa asioissa. Vanhempiini välit on aina olleet etäiset.
Olin ennen sosiaalinen ja ulospäinsuuntaunut, elämästä hävisi pohja kun sairastuin fyysisesti. Kaikki on romahtanut itsetuntoa ja taloutta myöten. Vihaan ja häpeän itseäni, pelkään muiden ihmisten katseita ja arvostelua, kavereita saati ystäviä ei enää ole. Kaikki ovat kadonneet. Kärsin pahoista paniikkikohtauksista, jo ovesta ulos meneminen on vaikeaa kun sydän hakkaa ja tärisen ja pelkään että joku näkee minut. Haluan olla vaan yksin ja näkymätön, jos minulla ei olisi lasta niin tappaisin itseni.
Kukaan tai mikään taho ei huomaa miten paha olo mulla on, koska pystyn peittämään sen lyhyitä hetkiä kunnes pakenen kotiin ja laitan korvatulpat etten kuule naapureita (koska silloin tiedän että ne kuulevat myös mun liikkeeni). Yritän töihin paluuta kokoajan väkisin, vaikka en jaksaisi nousta edes sängystä. Nukuttua en saa ja itken kaiken ajan kun lapseni tai kukaan muu ei näe.
Pitäisikö tässä hakeutua johonkin sairaalaan vai mihin? En haluaisi sairaalaan koska hävettää niin paljon. Ja tämä ei (valitettavasti) ole trolli vaan kylmää tosiasiaa, tämä oli ainut kanava mihin voin kertoa tilanteestani josta kellään ei ole mitään hajuakaan.
Anteeksi.. - Anonyymi
Psykoterapeutin voi aina vaihtaa ja etsiä uuden. Mielipalveluilla ja Terapiatalo Nosteella on useampia eri psykoterapeutteja, vaihto onnistuu sisäisestikin
- Anonyymi
Psykologin kanssa juttelu on kuin onkin ventovieraan kanssa juttelua. Joidenkin harvojen kanssa juttu lentää, useimpien kanssa on enempi vähempi pakotettua ja vaivaantunutta, jopa vahingollista.
- Anonyymi
Etsin juuri itelleni psykoterapeuttia lyhytpsykoterapiaan palvelusetelillä, ja huonolta vaikuttaa muiden kokemukset tai edes mahdollisuus löytää psykoterapeutti, jolla kolmen suuntauksen kokemusta, joita tartten, noista en voi oikein tinkiäkään, jos apua haluan saati vapaata aikaa heiltä saisi. Aika huonoja kokemuksia tuntuu kaikilla kirjoittaneilla millään palstalla olleen pidemmästä tai lyhyestäkään psykoterapiasta. Väärä terapeutti vai ylipäänsä väärä suuntaus hällä? Tai ylipäänsä väärä tapa yrittää hoitaa ongelmaa? Itse tarvitsen apua, kun lääkitykset, psykologit, psykiatrit tai hoitajat eivät riitä, mutta psykoterapeutin löytäminen tuntuu myös aika mahdottomalta, enkä itse edes usko sen auttavan, kun masennuksen syy elämässä ei poistu, enkä ole ikinä oppinut sitä vuosien aikana sietämään muutenkaan. Talous meni, terveys, koulutus... Eikä edes aivan omasta syystä vaan fyysisestä sairaudesta ja vuosien vääristä diagnooseista. Ja lopulta meni sitten mielenterveys kaiken muun päälle, ei enää jaksanut taistella vastaan. Nyt sitten uusi kokeilu kaiken päätteeksi tai sen kanssa tuo lyhytpsykoterapia, toki elämässä myös nyt surua ja menetyksiä kuolemien merkeissä normaalia enemmän, mikä pahentanut koko hommaa, ja siksi siihen lisäapua haluaisinkin.
Tuli tämä mieleen siksi, että tuo ikivanha aloitus kuulostaa integratiivisen psykoterapian terapeutilla käymiseltä, sinne minuakin suositellaan parin muun suuntauksen lisäksi, mutta vaikeaa on löytää kaikille kolmelle suositellulle linjalle suuntautuvaa psykoterapeuttia, toki ehkä homma tässä about 13 vuoden aikana on muuttunut... Ehkä myös psykoterapeuttien koulutus parantunut, eriytynyt, laajentunut, erikoistunut... Mutta aika hankalalta tuntuu etsiä apua, kaikki varattuja ja homma muutenkin tehty naurettavan ulkoistetuksi julkisen puolen palveluista. - Anonyymi
Kysymys puhelin hoitoa.
Psykoterapia, hyvä ruoka, liikunta, turhat haasteelliset asiat niille joille ne kuuluu, niillä syuauku puhetta täynnä niin että on selvillä muillekin kuin papille Tippi kaikki rahat menee, nekin jotka ovat talletus suojan piirissä jos vastaa kyllä tippi s hotellit jne tippi pyyntö
Ketjusta on poistettu 14 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1923291Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha242151- 242061
Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.901925Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?701598Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se241351- 81251
Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo361247Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351207Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61198