Yritys ymmärtää Kari Enqvistiä
Juha Himanka
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2743
"Taustalla on kirjani Se ei sittenkään pyöri (Tammi 2002), jossa hämmästelen sitä kuinka esimerkiksi Enqvist kannattaa absoluuttista, aurinkokeskistä mallia aurinkokunnasta, vaikka luonnontieteessä yleisesti
hyväksytyn näkemyksen mukaan liike on suhteellista."
"Edmund Husserlin argumentaatio, että maa ei voi kuulua liikkeen/levon piiriin, koska se on niiden mahdollisuuden ehto, on kokonaisuutena harvinaisen perusteellinen ja johdonmukainen."
"Fenomenologisesta asenteesta käsin maa on ainutlaatuinen ja koko ihmiskunnalle perustavalla tasolla yhteinen – ihmiskunnan kannalta Husserlin väitteellä ei juuri suurempaa merkitystä voisi olla ja se ansaitsee pinnallisesta outoudestaan huolimatta huolellisen tarkastelumme. Itse argumentti tosiaan on järkyttävän asiallinen."
Jatkuu:
Kuka katsoo kaukoputkeen? Enqvistin aurinkokeskisyyden selitys
Juha Himanka
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/3645
" Itse asiassa Enqvistin jäsennys tukee ja havainnollistaa fenomenologista näkökulmaa. Vastauksessaan hän
järkevästi lieventää omaa näkökantaansa ja tuo sen tueksi nyt ensi kertaa perustelun. Perusteluna
toimii luonnontieteilijän intuitio siitä, että Auringon ja Maan massaeron täytyy näyttäytyä systeemin
dynaamisessa ymmärryksessä. On kuitenkin osoitettu, että suhteellisuusteoria pätee myös
dynamiikassa."
Kirjoittaja on teoreettisen filosofian dosentti ja
pedagoginen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.
Juha Himanka
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/2743
"Taustalla on kirjani Se ei sittenkään pyöri (Tammi 2002), jossa hämmästelen sitä kuinka esimerkiksi Enqvist kannattaa absoluuttista, aurinkokeskistä mallia aurinkokunnasta, vaikka luonnontieteessä yleisesti
hyväksytyn näkemyksen mukaan liike on suhteellista."
"Edmund Husserlin argumentaatio, että maa ei voi kuulua liikkeen/levon piiriin, koska se on niiden mahdollisuuden ehto, on kokonaisuutena harvinaisen perusteellinen ja johdonmukainen."
"Fenomenologisesta asenteesta käsin maa on ainutlaatuinen ja koko ihmiskunnalle perustavalla tasolla yhteinen – ihmiskunnan kannalta Husserlin väitteellä ei juuri suurempaa merkitystä voisi olla ja se ansaitsee pinnallisesta outoudestaan huolimatta huolellisen tarkastelumme. Itse argumentti tosiaan on järkyttävän asiallinen."
Jatkuu:
Kuka katsoo kaukoputkeen? Enqvistin aurinkokeskisyyden selitys
Juha Himanka
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/view/3645
" Itse asiassa Enqvistin jäsennys tukee ja havainnollistaa fenomenologista näkökulmaa. Vastauksessaan hän
järkevästi lieventää omaa näkökantaansa ja tuo sen tueksi nyt ensi kertaa perustelun. Perusteluna
toimii luonnontieteilijän intuitio siitä, että Auringon ja Maan massaeron täytyy näyttäytyä systeemin
dynaamisessa ymmärryksessä. On kuitenkin osoitettu, että suhteellisuusteoria pätee myös
dynamiikassa."
Kirjoittaja on teoreettisen filosofian dosentti ja
pedagoginen yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
,,niin Herra minua siltä varjelkoon.
Muistaakseni ne, jotka väittivät Auringon kiertävän Maata, väittivät muiden planeettojen sekä tähtien tekevän samoin. Filosofimme on näköjään yksinkertaistanut tapauksen niin, että siitä voi tuolla tavoin filosofoida.
tulipa luettua tuo koko artikkeli.
Seallaista tyhjänpäiväistä filosofointia, johon ei uskoiisi tuolla taoslla enää alennuttavan.
Ei ihme, jos filosofien arvostus on aika kyseenalaista.
Vai tuolla tasolla filosofia makaa. Minusta se oli epätoivoinen yritys selittää, ettei Maa todellisuudessa muka kiertäisi Aurinkoa, vaan että kaikki riippuisi siitä, mistä asiaa tarkastellaan. Jos Maa valitaan koordinaatiston nollapisteeksi, joudutaan kuitenkin ylitsepääsemättömiin ongelmiin muiden fysiikan lakien kanssa, jos maan liikettä Auringon ympäri ei huomioida. Esim. tuossa jälkimmäisen linkin piirroskuvassa havaitsijan täytyisi jatkuvasti kiihdyttää liikettään kyetäkseen säilyttämään asemansa ja jos havaitsija siirtyisi tarpeeksi kauas tuolla suoralla, lopulta hän ei mitenkään voisi enää pysyä tuolla linjalla valonnopeuden asettamien rajoitusten takia.
Perusongelma maa-keskeisessä koordinaatistossa on se, että maailmankaikkeus nimenomaan ei kiertäisi maapalloa, vaan maapallon akselia, mikä asettaisi maan akselin eritysominaisuuksille melko vaikeasti selitettäviä filosofisia(kin) ongelmia.
Itse pidän Himangan selityksiä naurettavana humpuukina ja osoituksena vain siitä, millaisia näennäisesti vakuuttavia väitteitä taitava kirjoittaja kykenee esittämään, vaikka väitteille ei ole mitään totuuspohjaa. Tuossa muuten Enqvistin mainio vastine ensimmäiseen linkkiin:
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/2793/2561
"Niinpä jos vetoa pitäisi lyödä, itse panisin rahani sille vaihtoehdolle, että sadan vuoden kuluttua Husserl on alaviite filosofian historiassa, mutta Maa kiertää edelleen Aurinkoa likipitäen ellipsinmuotoista rataa."
Jos tuo on filosofian terävintä kärkeä, niin johan on harvinaisen elämälle vierasta spekulointia.
Tiivistettynä voi sanoa, että aurinkokuntaa voi käsitellä fysiikan lakien mukaan toimivana kokonaisuutena ja tällä tavalla sen osasten keskinäiset liikkeet on ymmärrettävissä ja ennustettavissa. Tällä tavalla tarkasteltuna aurinkokuntamme on aurinkokeskeinen.
Tai sitten aurinkokunnan (jos pitäydytään vain aurinkokunnassamme) liikkeitä voi tarkastella suhteellisina MINKÄ TAHANSA mielivaltaisesti valitun tarkkailupaikan suhteen. Silloin muiden kappaleiden liikeeitä voi tarkastella suhteessa tähän tarkkailupaikkaan - esimerkiksi Tellukseemme. Tässäkin tapauksessa muiden kappaleiden liikkeiden ennustaminen edellyttää käytännössä palaamista fysiikan lakeihin ja aurinkokeskeiseen malliin.
Eli aurinkokeskeinen malli on loogisesti perusteltu ja fysiikan laeista lähtevä malli. Maakeskeinen malli on sen sijaan mielivaltainen ja täsmälleen yhtä hyvin/huonosti perusteltu valinta kuin Mars-keskeinen, Pluto keskeinen, Saturnus keskeinen, Phobos-keskeinen jne malli tarkastella muun aurinkokunnan liikkeitä.
Lisäksi voi vielä todeta, että fysiikan lakeihin perustuvaa mallia voidaan soveltaa mihin tahansa muuhun universumin aurinkokunnista. Makeskeinen malli taas ei sovellu muihin aurinkokuntiin, vaan ensin tuosta toisesta aurinkokunnasta pitää valita "maa", joka keskuspisteenä tuon aurinkokunnan liikkeet halutaan nähdä.