mikä lie konsepti missä eronnutta pappia odottaa sanktiot.
En käsitä että jos papin vaimo ottaa eron miksi papin pitäisi siitä kärsiä?
Vai pitääkö papin olla viimeiseen asti uskollinen avioliitolleen millä hinnalla hyvänsä ja tyytyä kohtaloonsa jos toinen eroaa?
Miksi sitten pappi menettää virkansa jos avioituu uudelleen, siksikö että ei saa ajatella omaa hyväänsä?Jos näin miksi sitten papeille koko avioliitto on sitten ollenkaan sallittu?
Onko tämä pelkkää kanonista oikeutta vai jotain tapakulttuuria.
Eihän kirkko saisi syrjiä pappeja jotka toimivat vakaumuksensa mukaisesti.Rankaiskoot niiden vaimoja esimerkiksi.
Tämä siis siinä tapauksessa että pappi itse ei mene sotkemaan avioliittoansa.
Eikös tämä kanooninen laki ole ihmisen tehtailema ja ylläpitämä eli tapakulttuuria?
Minusta on väärin jos papin vaimo on löyhäpäinen ja vakaamukseton että papin pitäisi siitä kärsiä.Vakaumus on vakava asia jota tulisi kunnioittaa.
En käsitä että jos papin vaimo ottaa eron miksi papin pitäisi siitä kärsiä?
Vai pitääkö papin olla viimeiseen asti uskollinen avioliitolleen millä hinnalla hyvänsä ja tyytyä kohtaloonsa jos toinen eroaa?
Miksi sitten pappi menettää virkansa jos avioituu uudelleen, siksikö että ei saa ajatella omaa hyväänsä?Jos näin miksi sitten papeille koko avioliitto on sitten ollenkaan sallittu?
Onko tämä pelkkää kanonista oikeutta vai jotain tapakulttuuria.
Eihän kirkko saisi syrjiä pappeja jotka toimivat vakaumuksensa mukaisesti.Rankaiskoot niiden vaimoja esimerkiksi.
Tämä siis siinä tapauksessa että pappi itse ei mene sotkemaan avioliittoansa.
Eikös tämä kanooninen laki ole ihmisen tehtailema ja ylläpitämä eli tapakulttuuria?
Minusta on väärin jos papin vaimo on löyhäpäinen ja vakaamukseton että papin pitäisi siitä kärsiä.Vakaumus on vakava asia jota tulisi kunnioittaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kaiketi johtuvat siitä, että papin työ on niin vaativa ja aikaavievä, ettei perheille tahdo jäädä riittävästi aikaa ja nykyajan vaimot kyllästyvät siihen, ettei ukko ole koko ajan pentuja paimentamassa ja vieressä nyhjäämässä! Siitä sitten rangaistaan pappia selibaatilla lopuksi iäkseen! Vaimoilla on siinä vaiheessa jo uusi katsottuna eikä varmasti pappi! Saattaapi olla jo lapsiakin tulossa vaikkei ero vielä edes valmis.
Pappien avioerot johtuvat siitä että heidän on pakko löytää vaimo saadakseen papinviran ja vihkimyksen. Pitäisikin joidenkin kohdalla puhua osakeyhtiösäännäistä ja toimintaperiaatteista. Rakkaus onkin sitten toinen asia.
Uudelleen avioituminen onkin papille sitten harvojen herkkua.
sydämmessä ja suurta nöyryyttä elämän eri tilanteissa pitäisi kenenkään mennä naimisiin.Tai tehdä lapsia.
toista avioliittoa muuta kuin maallikoille suotuna myönnytyksenä. Kristityllä tulee siis olla koko elämänsä aikana vain yksi puoliso. Papin kohdalla tästä yksiavioisuudesta pidetään kiinni, koska UT:ssa (pastoraalikirjeissä) ja kanoneissa sanotaan, että seurakunnan kaitsijan tulee olla yhden vaimon mies. Jos pappi jää leskeksi tai vaimo jättää hänet ja ottaa avioeron, pappi ei saa avioitua uudestaan. Meidän oloissamme pappi kuitenkin saa jatkaa seurakuntapappina eikä häntä velvoiteta menemään luostariin. Jos pappi itse on syyllinen avioeroon esim tekemällä huorin, hän menettää pappeutensa. Nämä säännöt voivat tuntua kovilta, mutta pappeus ei olekaan joka miehen, ja pappi on asetettu "paljon haltijaksi".
Just niin! Ei päde kyllä tuo sääntö.
Poikkeukset myöntää piispa.
Mitkähän ovat syyt että piispa myöntää erivapauden? Ettei vaan olisi jokin "lehmäkauppa." Mielivaltaa!
Tai sitten piispa on dementoitunut.
"Useimmiten pappien avioerot kaiketi johtuvat siitä, että papin työ on niin vaativa ja aikaavievä, ettei perheille tahdo jäädä riittävästi aikaa ja nykyajan vaimot kyllästyvät siihen, ettei ukko ole koko ajan pentuja paimentamassa ja vieressä nyhjäämässä!"
Juuri tästä syystä katolisen kirkon roomalaisessa riituksessa on katsottu, että papin on hyvä olla selibaatissa. Mikään ehdoton pakko tämä ei ole, ja on myös naimissa olevia roomalaisen riituksen pappeja, ne ovat kuitenkin poikkeus. Jokainen roomalaisen riituksen pappi on itse vapaaehtoisesti luopunut avioliiton mahdollisuudesta omistautuakseen seurakunnalle eikä kyseessä siis ole pakko, sillä ketään ei pakoteta papiksi.
Kun taas katolisen kirkon muissa riituksissa kuten esim. bysanttilaisessa riituksessa papit ovat useimmin naimisissa kreikkalaisen käytännön mukaan. Vain harvat ovat vaivautuneet opiskelemaan sen verran, että tietäisivät tämän vertaa.
seurakunnan kaitsijan tulee olla yhden vaimon mies= ei ole moniavioinen...
..toista avioliittoa muuta kuin maallikoille suotuna myönnytyksenä.
Kristityllä tulee siis olla koko elämänsä aikana vain yksi puoliso..
Miksi sitten on maallikoille asetettu täälläinen ja miksi?
Mistä tämä eriarvoisuus uskon asioissa? Eikö uskova olekaan tasa-arvoisessa asemassa Jumalaansa nöhden siinä kuin toinenkin uskova?
Eikös ne kanonit ole ihmisten sävellyksiä...?
Ihmisiä ne ovat papitkin vaikka toimivatkin Jumalan välittäjinä.Totta sekin on että ovat paljon haltijoita.Ei varmasti ole maailman helpoimpia kutsumuksia ja eihän se kaikille sovellukkaan.Mutta kyse nyt oli siitä epäarvoisesta asemasta että.. joutuu sisarensa (vaimonsa siis) puolesta maksamaan tuollaisen hinnan.
Minä kuolisin siihen paikkaan jos puoliso veisi minulta vakaumuksellisen työni.Ei Jumala varmasti noin ole tarkoittanut.Moraalisesti täysin absurdi ajatus.Tätä ei voi verrata mihinkään muuhun kuin marttyyriaan.
Kun nyt en ole pappi niin varmasti kuulostaa helposti sanotulta.. en ikinä kuuna päivänä menisi naimisiin jos tuollainen mahdollisuus olisi!
Miksi papeilla on siten tämä naimisiinmeno oikeus.Olen keskustellut ruotsalainen katolilaisen papinkin kanssa asiasta kun se on tullut täälläkin vai missähän se nyt olikaan esille.
En kyllä aio mennä itsekkään.. saati mitään muutakaan.
Ei oikein vieläkään tämä asia valkene logiikaltaan täysin.Mutta tarvinneekohan se kun en ole pappi ja naimisiinkaan en mene.Sääliksi vain käy jos noin kävisi kenellekkään.Hirvittävä harmi.
Maailmassa on kuitenkin vakaumuksellisia uskovia todella vähän ja rehellisiä itselleen vielä vähemmän.
saudeissa on muutama dementikko jos ei nyt sitten ihan mt- ongelmainen.. ja koska heillä on auktoriteetti myönnetty kaikki heitä kuuntelevat eivätkä koskaan kyseenalaista.. entäs iranissa..
käsitellään nyt ortodoksisen kirkon riitusta! Meille ei mitenkään kuulu, miten katolinen kirkko on omat asiansa järjestänyt - tai mikään muukaan ns. kirkko. Turhia siis nuo pitkät selostukset katolisuudesta, jolla ei ole mitään tekemistä ortodoksisessa kirkossamme. Kirjoittele katolisten palstalle, älä tänne!
ole mikään maallinen "tasa-arvola". Tottakai papeille asetetaan kovemmat vaatimukset, kuin tavallisille maallikoille. Papeille asetettu kielto avioitua uudestaan esim leskeksi jäätyään, johtuu siitä, että on katsottu hyväksi, ettei synny sellaista tilannetta, jossa pappi etsiskelisi itselleen vaimoa seurakuntalaistensa joukosta. Nuorten naistenkin pitää voida kääntyä papin puoleen ilman pelkoa, että pappi alkaisi heitä vikitellä. Kielto avioitua uudestaan on siis luonteeltaan pastoraalinen. Tiedän kuitenkin Karjalan hiipppakunnasta yhden papin, joka on avioitunut uudestaan arkkipiispan luvalla ja silti säilyttänyt pappeutensa. Tämä on poikkeustapaus, mutta en tiedä miksi tällainen ekonomia on myönnetty.
Papin avioliiton tulee olla solmittu ennen vihkimystä (tarkemmin sanoen alidiakoniksi vihitty ei enää saa avioitua vihkimyksensä jälkeen). Ortodoksisessa kirkossakin on ns selibaattipappeja, joista useimmat, mutta eivät aivan kaikki, ovat myös munkeiksi vihittyjä.
Helsingin hiippakunnassa on myös (ainakin) yksi tapaus.
ei meitä veljiemme synneistä tuomita... vai tuomitaanko jos niin ihmiset sen tekevät?
Parempihan se kai olisi seurakuntalainen ja uskovainen kuin joku muu.Henk.kohtaisesti ajatellen ei tuo olisi minusta ongelma se ihminen ripittäytyisi jollekkin muulle papille.No jaa.. ihan käypä selitys tuo kertomasi on.
En osaa tuohon ali ja yli diakoni asiaan otaa kantaa en tiedä konseptia.
Jaah.. sekä papin että neitokaisen tulee hallita himonsa.. ne kun voivat olla siellä mielessäkin ja mitä todennäköisimmin ovatkin.Ei virka tee siinä mitään eroa ja takuuvarmasti molemmilla osapuolilla sellainen käy mielessä joskus.Hengellisesti kehittyneempi tietenkin otta asiasta enemmän vastuuta kuin myös jokainen itsestään kykyjensä mukaan.
Siihen velkojen maksuun ottaisin kantaa viitaten tuohon alapuoliseen viestiin perisynneistä.Ei sen aviomiehen tarvitse hänen synneistään vastata.
En menisi naimisiin jos olisin pappi.En pystyisi siihen.En kykenisi erottelemaan tai elämään maallisten ilojen ja hengellisen elämäni kanssa sopusoinnussa.Tai sitten se olisi minun mielelleni erittäin ristiriitaista.Harrastaa monipuolista seksiä ja samalla yrittää olla tyydyttämättä omia lihallisia tai muita maallisia haluja ja tarpeita.Olen onneton sen verran mustavalkoinen ihminen.
Korostaisin asiassa jokaisen omaa vastuuta sekä uskonnollista vastuuta ja kunnioitusta toisen hengellistä elämää kohtaan.
En tiedä.. avioelämä on kuitenkin aika rietasta täyteen hartauteen verrattuna.Siinä on muuttujia mukana :)
Pappeus on minulle merkityksellistä se on asia ja asema joka minusta on pois maallisesta ja maallisista asioista.
Puhdas on puhdas ja likainen on likainen.
En tiedä johtuneeko tämän uskontomatkailijan edellisista seurakunnista vai mistä tälläinen näkemys minulle on oikein muovautunut.
pitäisi periaatteessa kuulua ns läntinen haara jota johtaa Rooman paavi?
Jos se kuuluisi yhä kirkkoon, niin pakottettaisiinko latinalaiset luopumaan pappien selibaatista? Jotkuthan täällä väittävät että pappien selibaatti on jopa luonnotonta.