(Siirretty ilkivallan takia tämän uuden otsikon alle)
EDESSÄ ALTTARITAULUN
Edessä alttaritaulun jäin hiljaa miettimään,
Kuulin jostain kaukaisen laulun jonka sanat alkoi elämään.
Ne soivat kuin helisevät tiu`ut kuin tähtöset tuikkivat,
Ja alttari oli kuin viulut jotka juhlaa soittivat.
Sitä kuuntelin hartain mielin nous syömeeni aatokset,
Kuin kanteleen taivaisin kielin nous syömeltäin kiitokset.
Ja loisti alttaritaulu kuin tuhannet kynttilät
Niin syntyi enkelten laulu johon kirkkaudessa yhtyivät.
, Nous taulusta rakkauden tuoksu kuin voitelu taivainen
Ja sydämestä ilo ja riemu kans laulavain enkelten.
Täyttyi niin pyhyydestä kirkko tää Temppeli Jeesuksen,
Tuo alttarikuvan kiilto niin syöpyi mun syömehen.
Oli tullut nyt pyhäin hetki ja kellot ne hartaasti soi,
Kävi tuo pyhäin nyt retki luo Herran jok rauhan näin toi.
Ja alttaritaulun eessä mun polveni notkistui
Ja taivaallisessa veessä mun sieluni puhdistui.
Siinä viivyinkö aikaa kauan sitä ajatellut en,
Vaan maistoin taivaallisen rauhan eessä Herran Jeesuksen.
Hän levon, rauhan antoi sydämelle ihmisen,
Ja sylissään Hän kantoi kuin karitsan pienoisen.
Kun heräsin kaikesta tuosta näin alttaritaulun sen,
Oli poissa karitsa, oli poissa Jeesus ja kirkkaus taivainen.
Oli taulussa valkoinen kyyhky joka kohosi ylöspäin,
Mutta sydämessäni äsken minä toisen kuvan näin.
Tuota kuvaa minä kannan rukousalttarillain,
Sen muillekin lahjaksi annan koska itse sen lahjaks sain.
Edessä tuon alttaritaulun ken polvistua ei vois
Ken ei kuulis enkelten laulun ja siihen myös yhtyä vois
Kun lahjaksi olemme saaneet niin lahjaksi antakaa,
Ja sydäntenne alttaritaulua sitä kalliina kantakaa.
Ei kullasta ole se tehty ei löydy siitä hopeaa,
Vaan naulat ja orjantappura piikit sitä taulua koristaa.
Ja kuitenkin taulussa tuossa on elämä ikuinen
On siinä pikkuinen vohla sylissä Voittajan, Jeesuksen..
Hän meidät jokaisen kantaa läpi ristin koetuksen,
Ja lahjaksi meille antaa elon kalliin iäisen.
EDESSÄ ALTTARITAULUN
Edessä alttaritaulun jäin hiljaa miettimään,
Kuulin jostain kaukaisen laulun jonka sanat alkoi elämään.
Ne soivat kuin helisevät tiu`ut kuin tähtöset tuikkivat,
Ja alttari oli kuin viulut jotka juhlaa soittivat.
Sitä kuuntelin hartain mielin nous syömeeni aatokset,
Kuin kanteleen taivaisin kielin nous syömeltäin kiitokset.
Ja loisti alttaritaulu kuin tuhannet kynttilät
Niin syntyi enkelten laulu johon kirkkaudessa yhtyivät.
, Nous taulusta rakkauden tuoksu kuin voitelu taivainen
Ja sydämestä ilo ja riemu kans laulavain enkelten.
Täyttyi niin pyhyydestä kirkko tää Temppeli Jeesuksen,
Tuo alttarikuvan kiilto niin syöpyi mun syömehen.
Oli tullut nyt pyhäin hetki ja kellot ne hartaasti soi,
Kävi tuo pyhäin nyt retki luo Herran jok rauhan näin toi.
Ja alttaritaulun eessä mun polveni notkistui
Ja taivaallisessa veessä mun sieluni puhdistui.
Siinä viivyinkö aikaa kauan sitä ajatellut en,
Vaan maistoin taivaallisen rauhan eessä Herran Jeesuksen.
Hän levon, rauhan antoi sydämelle ihmisen,
Ja sylissään Hän kantoi kuin karitsan pienoisen.
Kun heräsin kaikesta tuosta näin alttaritaulun sen,
Oli poissa karitsa, oli poissa Jeesus ja kirkkaus taivainen.
Oli taulussa valkoinen kyyhky joka kohosi ylöspäin,
Mutta sydämessäni äsken minä toisen kuvan näin.
Tuota kuvaa minä kannan rukousalttarillain,
Sen muillekin lahjaksi annan koska itse sen lahjaks sain.
Edessä tuon alttaritaulun ken polvistua ei vois
Ken ei kuulis enkelten laulun ja siihen myös yhtyä vois
Kun lahjaksi olemme saaneet niin lahjaksi antakaa,
Ja sydäntenne alttaritaulua sitä kalliina kantakaa.
Ei kullasta ole se tehty ei löydy siitä hopeaa,
Vaan naulat ja orjantappura piikit sitä taulua koristaa.
Ja kuitenkin taulussa tuossa on elämä ikuinen
On siinä pikkuinen vohla sylissä Voittajan, Jeesuksen..
Hän meidät jokaisen kantaa läpi ristin koetuksen,
Ja lahjaksi meille antaa elon kalliin iäisen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos!
VOITON TIE
Usko minulla kilpenä on
miekkana sana voittamaton
jousena uskonvoima on
huolena totuus muuttumaton.
Olen arvoltani sotilas
palvelija herran sodassa
seisonen rinnalla veljien
uskon eestä taistelen.
Kaatuvat essämme viholliset
ovat joukkomme taivaalliset
ja pystypäin, näin seisomme
kun Jeesus Kristus on Herramme.
Ei vihollinen meistä voittoa saa
meitä Isä Taivaan puolustaa
tappioita tunne ei HÄN lain
siksi voiton ikuisen HÄN sai.
Kuolemakin meille voitto on
siksi sen eessä en ole voimaton
vaan eteenpäin tieni vie
se tie on meille Kristus tie.