SKP:n keskuskomitea 7.11.2010:
Peruskoulun tuntijakomuutoksella ei saa lisätä eriarvoisuutta
Suomeen luotiin 70-luvulla yhtenäinen peruskoulujärjestelmä. Oikeisto vastusti tätä vasemmiston ajamaa uudistusta ja se on jatkuvasti pyrkinyt murentamaan peruskoulun yhtenäisyyttä. Tässä tarkoituksessa koottiin jopa mustia listoja vasemmistolaisista opettajista, tutkijoista ja alan opiskelijoista. Kokoomuslaisen opetusministerin ja opetushallituksen kokoomuslaisen johtajan ajama peruskoulun tuntijaon muutos on jatkoa tälle pyrkimykselle eriarvoisempaan järjestelmään.
Opetusministerin ajamalla tuntijaon muutoksella aiotaan valinnanvapauden lisäämisen nimissä lisätä oppilaiden ja koulujen eriarvoisuutta ja markkinaehtoisuutta. Käytännössä pienemmillä kouluilla ja pienemmissä kunnissa ei ole samanlaisia mahdollisuuksia valinnaisuuden, esimerkiksi harvinaisempien kielten opetuksen lisäämiseen kuin isoissa kouluissa ja suurilla paikkakunnilla.
Kokoomuksen ajaman valinnaisuuden lisäämisen ja osaamisen tasojen, tiedollisten ja taidollisten kriteerien uudelleenmäärittely johtaisivat opetuksen lisääntyvään eriyttämiseen ja käytännössä tasokurssien kaltaiseen eriarvoisuutta lisäävään opetusjärjestelmään. Samaan aikaan kun tukea tarvitsevien erityisopetusta halutaan vähentää, siirrettäisiin lahjakkaimmiksi koearvosanoilla mitatut oppilaat omiin ryhmiin. Valinnaisuuden ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen painottaminen entistä varhaisemmin peruskoulussa lisää oppilaiden perhetaustan ja muiden eriarvoisten tekijöiden vaikutusta.
Tuntijaon uudistuksella piti alun perin vahvistaa taide- ja taitoaineiden asemaa. Opetusministerin esitys merkitsisi kuitenkin näiden aineiden jakamista pienempiin osiin ja heikentäisi kuvataiteen, käsitöiden ja musiikin opetuksen asemaa. Toisaalta esitys ei tuo korjausta yhteiskunnallisen opetuksen vähäisyyteen ja yksipuolisuuteen. Lisäksi esityksessä pidetään kiinni tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta.
Tuntijako uuteen valmisteluun
SKP:n keskuskomitean mielestä opetusministerin esittämä tuntijaon muutos on syytä laittaa perusteitaan myöten uuteen valmisteluun.
Lähtökohdaksi tulee ottaa tasa-arvon vahvistaminen lasten oikeudessa perusopetukseen ja mahdollisuuksissa jatko-opintoihin. Tämä edellyttää kuntien valtionosuuksien lisäämistä lähikoulujen turvaamiseksi, opetusryhmien pienentämiseksi, oppilashuollon ja erityisopetuksen vahvistamiseksi sekä oppilaiden harrastusmahdollisuuksien tukemiseksi.
Tuntijaon osalta SKP:n keskuskomitea painottaa kieliopetuksen monipuolistamista, kriittiseen ajatteluun ja demokratiakasvatukseen liittyvän yhteiskuntaopetuksen lisäämistä, taide- ja taitoaineiden aseman vahvistamista sekä tunnustuksellisen uskonnonopetuksen korvaamista kouluissa etiikan ja katsomustiedon opetuksella.
Peruskoulun tuntijakomuutoksella ei saa lisätä eriarvoisuutta
Suomeen luotiin 70-luvulla yhtenäinen peruskoulujärjestelmä. Oikeisto vastusti tätä vasemmiston ajamaa uudistusta ja se on jatkuvasti pyrkinyt murentamaan peruskoulun yhtenäisyyttä. Tässä tarkoituksessa koottiin jopa mustia listoja vasemmistolaisista opettajista, tutkijoista ja alan opiskelijoista. Kokoomuslaisen opetusministerin ja opetushallituksen kokoomuslaisen johtajan ajama peruskoulun tuntijaon muutos on jatkoa tälle pyrkimykselle eriarvoisempaan järjestelmään.
Opetusministerin ajamalla tuntijaon muutoksella aiotaan valinnanvapauden lisäämisen nimissä lisätä oppilaiden ja koulujen eriarvoisuutta ja markkinaehtoisuutta. Käytännössä pienemmillä kouluilla ja pienemmissä kunnissa ei ole samanlaisia mahdollisuuksia valinnaisuuden, esimerkiksi harvinaisempien kielten opetuksen lisäämiseen kuin isoissa kouluissa ja suurilla paikkakunnilla.
Kokoomuksen ajaman valinnaisuuden lisäämisen ja osaamisen tasojen, tiedollisten ja taidollisten kriteerien uudelleenmäärittely johtaisivat opetuksen lisääntyvään eriyttämiseen ja käytännössä tasokurssien kaltaiseen eriarvoisuutta lisäävään opetusjärjestelmään. Samaan aikaan kun tukea tarvitsevien erityisopetusta halutaan vähentää, siirrettäisiin lahjakkaimmiksi koearvosanoilla mitatut oppilaat omiin ryhmiin. Valinnaisuuden ja vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen painottaminen entistä varhaisemmin peruskoulussa lisää oppilaiden perhetaustan ja muiden eriarvoisten tekijöiden vaikutusta.
Tuntijaon uudistuksella piti alun perin vahvistaa taide- ja taitoaineiden asemaa. Opetusministerin esitys merkitsisi kuitenkin näiden aineiden jakamista pienempiin osiin ja heikentäisi kuvataiteen, käsitöiden ja musiikin opetuksen asemaa. Toisaalta esitys ei tuo korjausta yhteiskunnallisen opetuksen vähäisyyteen ja yksipuolisuuteen. Lisäksi esityksessä pidetään kiinni tunnustuksellisesta uskonnonopetuksesta.
Tuntijako uuteen valmisteluun
SKP:n keskuskomitean mielestä opetusministerin esittämä tuntijaon muutos on syytä laittaa perusteitaan myöten uuteen valmisteluun.
Lähtökohdaksi tulee ottaa tasa-arvon vahvistaminen lasten oikeudessa perusopetukseen ja mahdollisuuksissa jatko-opintoihin. Tämä edellyttää kuntien valtionosuuksien lisäämistä lähikoulujen turvaamiseksi, opetusryhmien pienentämiseksi, oppilashuollon ja erityisopetuksen vahvistamiseksi sekä oppilaiden harrastusmahdollisuuksien tukemiseksi.
Tuntijaon osalta SKP:n keskuskomitea painottaa kieliopetuksen monipuolistamista, kriittiseen ajatteluun ja demokratiakasvatukseen liittyvän yhteiskuntaopetuksen lisäämistä, taide- ja taitoaineiden aseman vahvistamista sekä tunnustuksellisen uskonnonopetuksen korvaamista kouluissa etiikan ja katsomustiedon opetuksella.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.