Olen selvittänyt erään miehen toiminnat v. 1918 alkaen. Ensiksi hänet pidättivät valkoiset ja kuulustelivat kahteen kertaan. (Olisi pitänyt olla kiihoittaja viljan ryöstöihin ja liittymään punakaartiin) Kuulustelut eivät johtaneet mihinkään. Seuraavaksi mies joutui kutsuntaan ja sitä kautta valkoisten armeijan Rautatiepataljoonaan. Palveli nuhteetta. Kapian jälkeen liittyi sos dem puolueeseen ja tuli valituksi kansanedustajaksi. Nyt alkoi huvittelu vetää puoleensa. Mies sai useita varoituksia omalta puolueeltaan. Lopuksi Eduskunnan puhemies antoi nuhteet puhemiehen pöntöstä. Tästä kimpaantuneena (?) ja juopottelulla asiansa sotkeneena mies meni narun jatkeeksi jatkosodanaikana.
Mielenkiintoinen ja surkea elämäntaival.
Voiko tapahtuman julkaista kylähistoriikissa nimet mainiten?
Elossa oleva (vanha) tytär on kieltänyt.
Nähdäkseni laki estettä ei ole, mutta onko nyt sovellettava ajatusta hienotunteisuus?
Mielenkiintoinen ja surkea elämäntaival.
Voiko tapahtuman julkaista kylähistoriikissa nimet mainiten?
Elossa oleva (vanha) tytär on kieltänyt.
Nähdäkseni laki estettä ei ole, mutta onko nyt sovellettava ajatusta hienotunteisuus?
Vastaukset 3
Vanhimmat
No sopisiko tehdä edes hyviä arveluja?
ilman lupaa nykyinen henkilötietosuojalaki ei taida enään sallia, virtuaalihautaausmaa ideakin kaatui siihen, että haudattujen nimiä ei saanut laittaa näkyviin, jopa sukutukijoilla on ollut ongelmia asian kanssa, siksi heidän hakukoneensakaan eivät tunne ja löydä alle satavuotiaita.
http://hiski.genealogia.fi/historia/
Tietosuojavaltuutettu ehkä oikeampi paikka kysellä. Sinne voi soittaa.
http://www.tietosuoja.fi/
Hienotunteisuus on aina hyvästä.
suomi24 lakipalstoilla tietäisivät ehkä paremmin. Linkki sinne,
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/30
mutta kyselepä tuolta 70-80v palstalta jos haluat selvennystä.Siellä on miehiä.