energiaa!! Uusiutuuko turve? Helppo vastata kyllä uusiutuu, sammal kasvaa kuten heinä tai puu, ei eroa----> kyseessä siis uusiutuva energia, piste, ei epäilystäkään. Joten vouhotus turvetta vastaan pitää välittömästi lopettaa.
Suomessa uutta turvetta syntyy huomattavasti enemmän kuin mitä sitä käytetään, tämän me tiedämme, fakta.
Suomessa uutta turvetta syntyy huomattavasti enemmän kuin mitä sitä käytetään, tämän me tiedämme, fakta.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Kun vuosikymmen sitten kävin tutulla suolla kohdassa johon silloin oli kaivettu oja niin laitoimme sidoksilla pari runkoa vierekkäin sillaksi helpottamaan kulkua.Nyt tuo oja on kasvanut umpeen ja kulkemaan pääsee ilman siltaa.Mitä on tapahtunut? Onko se uusiutumista? Ukot kuulemma otti -50 luvulla turvetta kuivikkeeksi karjalle,mutta ne kohdat oli umpeen kasvaneet.Kuka on määritellyt turpeen ei-uusiutuvaksi?
vihreät lobbasivat EUssa turpeen fossiiliseksi plttoaineeksi. Ikävää että toimivat Suomen edun vastaisesti ja Ruotsinkin siinä samalla. Tämä asia on uudelleen otettava esille ja tehtävä muutos! Kaikki järkevät ihmiset ymmärtävät että kasvista syntyvä "jäte" on uusiutuvaa. Olennaista on juurikin se että sitä Suomessa uusiutuu huomattavasti suurempi määrä kuin käytetään.
siellä muutenkin Suomen etujen vastaiseksi.Ja polttoainettakin kuluu kun jatkuvasti lennetään Helsingin ja Brysselin väliä.
Omaan pesään paskantajia koko viheriä joukko.
asiassa ovat kyllä jopa maanpettureita, pakko sanoa. Ei ollut Suomen etu kyseessä vaikka se pitäisi olla ykkösprioriteetti mepeillä EUssa ja kansanedustajilla Suomessa.
sitten saada totuudenmukainen tulkinta asiasta.Vihreät höpöttäjät sivuun.
Koko energiatuotanto turpeella on jäänyt täysin unholaan viime aikoina.Kyllä turve on uusiutuvaa ainakin itse todettuna.Eteläisessä Suomessa käyn joka vuosi poimimassa lakkoja samalta suolta ja joskus 50-luvulla tehdyt ojat ovat nyt kasvaneet täysin umpeen.Lähistöllä asuvat ovat asiaa seuranneet vuosikymmenten ajan.
Soilla vuosia liikkuneet marjastajat ovat nähneet itse kuinka suo uusiutuu.
Uusiutuuhan se käytännössä, mutta poliittisella päätöksellä ei uusiudu. Kun vihreä ex-ministeri oli suohon upota viime vuonna, niin soille se oli huono asia.
.. samalla tavalla kuin rusko- ja kivihiili, aika- akseli on vain erilainen.
Kyllä on pöljä keskustelu, joka vain ajaa sen takaa, että Suomen suot muutetaan lämmöksi ja CO2:ksi mahdollisimman nopasti jotta raha tule kirstuun. Näillä piireillä ei ole väliä, mitä sen jälkeen tehdään, kun suot on käytetty lopuun.
Minusta Suomessa velloava keskustelu sairastaa sen taudin, että enemistö halua jatkaa energiaa tuhlaavan elämäntavan, pätevän energiasäästöohjelman poliitisia seurauksia pelätään ja kansan tietotaso ja valistus näissä asioissa on pidetty alhaisena, jotta ydinvoimapäätökset saadaan juntatuiksi läpi.
sama kuin rusko- ja kivihiili, vai väitätkö että kivihiiltä tulee uutta enemmän kuin sitä maan uumenista kaivetaan? Turvetta muodostuu enmmän uutta kuin mitä sitä käytetään, tässä on se olennainen turpeen ja hiilen ero. Siis itseasiassa uusiutumisen aikajänne on toisinpäin turpeella.
Perusasiat haltuun!!!
lasketko tuota prosessi vain oman elinkaaren mitoissa? Pääasia olisi, että PYSYvästi saisimme CO" sidotukisi JA sen tuotanto KOKoNAAN pysäyttetyksi.
Ei voi olla totta, että Suomessa ollaan niin paljon jäljessä valistuksessa.
Hienopeffat ovat tuskin suolla käyneet joten heiltä on jäänyt näkemättä suon uudistumisnopeus.Vähänkään Suomen luontoa tunteva ei vertaisi tässä asiassa turvetta ja kivihiiltä.Vahinko ettei sillä ratikalla pääse suon laitaan,mistä voisi itselleen ottaa seuraamiskohteen,jota seuraamalla vuosittain voisi asian todeta.Kamera mukana auttaa asiaa.
ihan täysin pysäytä hiilidioksidin pääsyä ilmakehään, se tietää kuolemaa tälle planeetalle. Suomessa ollaan kaikesta tietoisia, mutta tiesitkös sinä että jurakaudella hiilidioksidia oli ilmakehässä 4 kertaa nykyistä enemmän? Joten ei pieni "hiilidioksidituotantokaan" vielä tätä planeettaa mihinkään hetkauta. Ihmisen eloa saattaa hetkauttaa, mutta mehän lisäännymmekin liikaa, miljardi lisää alle kymmenessä vuodessa nykyvauhdilla.
Syynä on se että turpeesta voi tehdä öljyä ja sehän olisi katastrofi suurelle rahalle:
http://www.talouselama.fi/uutiset/article163093.ece
Ostetaan vaan *ittu Shellistä.
nämä energia-asiat menisikään jos asiaan ei sotkettaisi mukaan politiikkaa?Tietysti lakien mukaisesti toimien.
ottaisimme järjen käteen ja käyttäisimme omia energiavarojamme, sehän on selvä. Tehokkainta olisi turve polttaa sähköksi ja kaukolämmöksi, mutta kun politiikka pyrkii pilaamaan sen vaihtoehdon, niin ehkä tuo "biobensiini" tai biodiesel turpeesta tehtynä on sitten politiikan kiertämiseksi ainoa vaihtoehto. Tosin luulen että sillekin kehitetään vihreitten toimesta joku rahallinen sanktio jotta se tulee lopullisesti kannattamattomaksi ja joudumme ostamaan jatkossakin polttoaineisiimme raaka-aineet ulkomailta?!
Turve uusiutuu jos sen annetaan uusiutua. Tällä hetkellä sitä ei aivan rehellisin mielin voi sanoa uusiutuvaksi energialähteeksi, koska suurin osa loppuunkalutuista turvetyömaista ei ennallistu soiksi.
VAPO kertoo kuinka suomessa muodostuu turvetta jopa 2 kertaa enemmän kuin sitä käytetään. Eivät kuitenkaan viitsi mainita että näiden lisäksi tulee se määrä joka ilmaisee turpeen "palamista", eli lahoamista luonnossa, paljolti ojitusten aiheuttaman kuivumisen aiheuttamana. Tarkkoja lukuja en tiedä, liekö niitä olemassakaan, mutta uutisoitu on myös sellaisia lukuja että turpeen määrä on Suomessa selvästi vähentynyt viime vuosikymmeninä.
Jos turveteollisuus saisi valtavasti laajennettua toimintaansa, kuten jotkut tahot haluaisivat, niin kyllä Suomen turpeen määrä silloin viimeistään lähtisi laskuun.
Toisekseen turveteollisuutta vastustetaan koska se aiheuttaa vesistöihin kiintoainepäästöjä ja koska turveteollisuuden havittelemat suot ovat usein luontoarvoiltaan rikkaita ja maisemallisesti hienoja. Siis niitä soita joita ihmiset haluavat käydä katsomassa luonnontilaisina.
Asiantuntijoiden mukaan ojitetuilla mailla ja jopa turvemaille raivatuilla pelloilla olisi paljon turvetta joka riittäisi pitkäksi aikaa turveteollisuudelle, ainakin nykyisellä käytöllä. Valitettavasti turveteollisuus ei ole ollut täysin halukas luopumaan noista luontoarvoja enemmän sisältävistä soista. Valtiovalta sentään on todennut että ne tulisi jättää rauhaan, mutta todelliset teot ovat vielä edessäpäin.
soista käyttöön, ei liene este soitten suojelulle http://www.2prosenttia.fi/soiden_suojelu_ja_kaytto/emme_vastusta_soiden_suojelua_vaadimme_sita
Ei turpeen käyttö sinänsä ole este soiden suojelulle. Nähtävästi jokatapauksessa tulevaisuudessa lisää soita suojellaan.
On kuitenkin monella tapaa harhaanjohtavaa puhua pelkästään prosenteista tässä yhteydessä. Laatu olisi yhtä tärkeä asia ottaa huomioon. Turvemaita maassamme kyllä riittää, mutta ne eivät suinkaan ole kaikki luontoarvoiltaan monipuolisia avosoita, vaan suuri osa on talousmetsää ja ojitettua, enemmän tai vähemmän puustoista rämettä.
Jos turvetuottajille riittäisivät nämä talousmetsät ja täysin ojitetut rämeet, niin suojeluriitoja ei juuri olisi. Valitettavasti niiden turvekerros on monesti liian pieni kannattavaa turpeenkeruuta ajatellen. Tai turvetta on riittävästi liian pienellä alueella. Niinpä turvetuottajat mieluiten haluaisivat niille isoimmille ja syväturpeisimmille alueille, jotka siis usein ovat niitä luonnoltaankin arvokkaita alueita.
Toisekseen turvemaita otetaan aina vain lisää käyttöön vanhojen tyhjettyä, jolloin turvetuotantoon käytettyä aluetta tulee koko ajan enemmän ja enemmän, ei vain 2%.
Ja jos oikein turvemyönteinen hallitus löytyisi, niin kyllähän sitä turvetta saataisiin poltettua ja biodiiseliksi muutettua paljon isommaltakin alueelta kerralla, kuin 2% suomen turvemaista.
Summa Summarum: Turpeen käyttöä ei luultavasti lopeteta lähivuosikymmeninä, mutta sen ohjaaminen pahasti ojitetuille turvemaille on saanut jo poliittisen siunauksen, ja toivottavasti tämä tavoite myös toteutuu. Sen lisäksi turvetuotannon, kuten metsätalouden ja maataloudenkin vesistöpäästöihin tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota, ja siis vähentää näitä valumia.
Ja tietysti järkevöittää kaiken energian kulutusta, ettei energiantuotannon ongelmia turhaan lisättäisi vastuuttomalla tuhlaamisella.
Keskustelua soista ja turpeenkäytöstä, sekä paljon linkkejä löytää tästä keskustelusta:
http://www.riista.fi/forum/viewtopic.php?t=5391&postdays=0&postorder=asc&start=0
paljon metsästäneenä ymmärrän että varsinkin soidinsuot olis jätettävä rauhaan ja jo ojitetuista palautettava entiselleen mitä pikimmiten. Mutta tämä ei mitenkään estä turpeen hyötykäyttöä, vapo myös on valmis lisäsuojeluun. Ilman muuta oli virhe aikoinaan 60 ja 70 luvuilla ojittaa lähes kaikki suot tässä maassa.
entistettiin erään suon länsiosaa.Suuri kaivuri runnoi puustoa alleen valtavia määriä tukkiessaan suo-ojia.Jälki on kuin Raatteen tiellä aikoinaan.Nämä "luonnonsuojelijat" ovat pahimpia luonnon raiskaajia.Varsinaisia yhteiskunnan syöpäläisiä.Tästä on ollut lehdissäkin,joten julkista tietoa.Jääköön kuitenkin tarkempi osoite kertomatta.
Kun ennallistamiseen isoilla koneilla ryhdytään, niin jälki monesti on enemmän tai vähemmän rumaa. Mutta yleensä saadaan myös nopeutettua selvästi ympäristön palautumista luonnontilaisen kaltaiseksi.
Soiden ennallistamisessahan poistetaan yleensä suolta puustoa jotta kuivatuksen vaikutus häviäisi. Kaivinkone taas talloo väkisinkin ojan varren puuston, mutta toisaalta tämä puusto on usein eniten ojituksesta hyötynyttä, joten se on hyväkin poistaa. Jos se jää suolle risuina niin tietysti näkyy pitkään, mutta tarvitaanhan sitä lahopuuta hiukan soillakin.
Hyvä puoli on se että nämä ennallistamisalueet ovat yleensä suojelualueilla, joten koneiden jälkien tasoituttua tilanne myös säilyy hyvänä.
Talousmetsissä puustoa käytäisiin harventamassa tai avohakkaamassa vähintään muutaman kymmenen vuoden välein. Suo taas voi muuttua täysin toisenlaisiksi alueeksi jos turveteollisuus kiinnostuu siitä.
Olkaamme siis ymmärtäväisiä ennallistamishankkeita kohtaan. Tutkimuksissa on havaittu esim. riekon palaavan nopeasti ennallistetuille soille.
Ei turve yksin ole paha, vaan suon ojittaminen sotkee taseet:
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=43362:ojitettujen-soiden-hiilipaeaestoet-luultua-suurempia&catid=29:kotimaa&Itemid=31
Ojitettujen soiden hiilipäästöt ovat luultua suurempia.
Niiltä vapautuu 30 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuosittain, Metlan laskelmissa 7.
"Tutkimusten valossa näyttäisi siltä, että soilta vapautuu ilmaan lähes puolet siitä hiilidioksidimäärästä, jonka Suomen metsät kykenevät sitomaan."
(Metsien kyky sitoa hiilidioksidia, 30 Mtonnia/Tg on murto-osa tuottamastamme kokonaismäärästä,
mutta sama 30 kuin puiden polton päästö. Nyt kyseessä olevan uutisen mukaan olisi 2-kertainen, 60?
Metlan sivun mukaan mäntymetsä sitoo 9,5 tonnia vuodessa hehtaarilta.
Sivullisena ei pidä ottaa kovin tarkasti, näihin asiantuntijoiden julkistamiin tietoihin verrattuna.
Suo sitoo 183 kg hiiltä turpeeseen hehtaarilla.
http://smyhtml.tjhosting.com/teht52_fin/tehtavat.htm
20 vuoden takaa muistan, että suo kasvaa 300 g/m2 vuodessa. = 3000 kg/ha, ei 183 kg.
Uusiutuvassa märässä sammaleessa olisi siten hiiltä 6%.)
Uutisen kommentissa sanotaan soiden sitovan enemmän hiilidioksidia kuin soiden ojituksesta ja turpeen energiakäytöstä vapautuu. 30 ha turvesuon tuotannon saavuttamiseksi puulla, jouduttaisiin energiaa kuluttava kalusto viemään yli 60 metsätilalle.
(Sen mukaan soiden hyvän sitomiskyvyn vuoksi suo vastaisi metsää?)
Kaikesta huolimatta, lisää suota rikastuttamaan järvien ravinteitakin:
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ennätysmäärä+soita+halutaan+valjastaa+turvetuotantoon/1135261975660
Turve-energian päästöt olisivat yhteensä 9 poltosta + 30 ojituksesta = 39 miljoonaa tonnia hiilidioksidia,
eli lähes puolet ympäristöministeriön 82:sta,
tai suurin osa (64%) Wikipedian 61,1 miljoonasta tonnista (ilman puuta) samalta vuodelta 2002.
Huomattavasti enemmän kuin öljyuotteiden polton osuuas.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidi
on hieman sekamelskaa mutta linkistä kuitenkin selvisi että turvetuotannossa on vain 1% ojitetuista soista. Jos ojitetuista soista poistuu enemmän hiiltä mitä ne sitoisi esim sammalen kasvussa tai puuston kasvussa kuivatuksen jälkeen, niin silloin lienee viisainta äkkiä tukkia soitten laskuojat ennenkuin menetämme kaiken hiilienergian taivaan tuuliin, eikö niin ja kuivatella soita vaan sitä mukaa kun turpeen ottoon tarvitaan.
Etteivät vaan olisi humpuukia nuo tutkimukset?
Turpeenotto on järkevää ohjata nopeasti ja kokonaan noille jo ojitetuille alueille, joilta turve muutenkin on hajoamassa.
Tosin en ole varma onko juttu niin yksinkertainen että "oja tukkoon ja taas hiili pysyy tallessa." Turpeen uudelleen muodostuminen ei varmaan ainakaan ole aina automaattista tuollaisessa tapauksessa.
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2008/11/tutkija_turpeen_kaytto_ei_ole_suomessa_kestavaa_379542.html;jsessionid=90E0D1B7A3C436309732A7FED15A2F16?name=useFontSize&path=/&value=bigger&redirectUrl=/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2008/11/tutkija_turpeen_kaytto_ei_ole_suomessa_kestavaa_379542.html&refresh=null
"Suomen soissa olevan turpeen määrä on vähentynyt kuluneiden 50 vuoden aikana, sanoo Geologian tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jukka Turunen."
"Suomen turve-energian asiantuntijat kokoontuivat lokakuun lopulla yhteiseen seminaariin, jonka tarkoituksena oli päivittää uusin tieto turve-energiasta. Seminaarin johtopäätöksistä laaditaan muistio, joka on tarkoitus luovuttaa poliittisille päättäjille." ... muistiosta mitään netissä, seminaarihan on ollut 2008 syksyllä ?
Tuossahan niistä on:
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=305678&lan=fi
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=95342&lan=fi
tuo on.Turpeen käyttö energiana lisättäväksi vaan kun asia on selvä.Mutta se vesistöpuoli on todellista,joten siitä on jämptisti huolehdittava.
Lisätä voidaan, mutta vesistöjensuojelun tehostamisen lisäksi täytyy myös varmistaa että enemmän luontoarvoja sisältävät suot säästetään, uhanalaiset suotyypit turvataan jne.
Tämä vaatii poliittista tahtoa toteutuakseen, poliittinen hyväksyntähän sillä jo on.
Ojitettuja, muutenkin lahoamistilassa olevia turvemaita tulee käyttää ensin viimeiseen asti.
ei ihan vakuuttavaa ole vielä tuo suotutkimus ympäristövaikutusten osalta, siitä kertoo myös tuo IVLn ja VTTn eriävä tutkimus, mutta kyllä tuosta muistiosta nyt sen johtopäätöksen voi tehdä että turpeella kannattaa korvata kivihiili ja siihen turpeen käyttöä tietysti pitääkin verrata kun realiteettina kuitenkin taustalla on se että kaikesta maapallola ihmisen tuottamasta energiasta fossiilisten polttoaineiden osuus on 80%.
Muita turvetta puoltavia seikkoja kivihiileen nähden ovat kotimaisuus (omavaraisuus), työllisyysvaikutukset, raaka-ainekustannusten hallinta.
Mutta on muutakin mietittävää kuten muistiosta käy ilmi, lainaus"
"Suomessa on runsas 5 milj. ha ojitettuja soita. Mitä ojitetulle suolle pitäisi tehdä?
Toimintavaihtoehdot: 1) jatketaan biomassan kasvatusta, jolloin päästöt jatkuvat, mutta tehdyt investoinnit ja puuston kasvu hyödynnetään, 2) soistetaan/ennallistetaan ojitetut alueet, jolloin investoinnit ja puuston kasvu menetetään, lisätään metaanin tuotantoa, mutta saadaan lisää biodiversiteettiä, 3) käytetään ojitetun alueen turve energian lähteeksi, jolloin saadaan hyödynnettyä turve energiana, lisätään biomassan kasvua, maankäytön päästöt loppuvat ja suon pohjalle muodostetaan hiilinielu. Eri vaihtoehdoilla huonot ja hyvät puolensa."
Toisaalta: "suoalasta määritelty 14 % (1,2 milj. ha) teknisesti käyttökelpoiseksi turvetuotantoon" ja käytössähän on 1-2% tällä hetkellä, joten turpeen hyödyntämistä tulee jatkaa ja lopuille 86% soista pitää tehdä ratkaisuja tuon ylläolevan kolmen kysymyskohdan mukaisesti tai suojella tai....???
Suo- ja turvemaiden strategia julkaistaan viikon parin sisällä, sen luettuamme voimme jatkaa taas keskustelua paremmalta pohjalta.
taitaakin tulla vasta tammikuussa, muistin varmaan väärin. Mutta sitten on taas jotain keskusteltavaa.
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/suojaturvemaat.html
suurimpia virheitä sitten 30-luvun jälkeen tämä turvetuotanto saastuttaa kaikki vesistöt toristeita kyllä on . yhdyskunta jätteet pitäis hyödyntää ensin siihen kyllä on puhdistus laitteet .suuriin kaupungeihin laitokset tuottamaan kaukolämpöä ja sähköä .maaseutu kuriin jätteiden poltosta
kaikki vesistöt turvetuotanto saastuttaa, ei nyt sentään, itse olen paljonkin vesistöjen kanssa tekemisissä, enkä yhtäkään turpeen saastuttamaa ole vielä nähnyt.
Ja vuoden 2009 suoseminaarin esitykset ovat nähtävissä täällä:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/suojaturvemaat/090121_aloitusseminaari.html
SLL:n tiedote:
Vapo Oy:n suoluonnon hävittäminen saatava kuriin
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2010/Vapo-suoluonto
Luonnonsuojeluliiton täysin ja siltä on mennyt uskottavuus kansan silmissä.Politiikka on täysin pilannut kyseisen järjestön.Tavalliset luonnossa kulkijat ovat jättäneet järjestön.Tässäkin pilaavat asian koska moni tavallinen kulkija ei mene asiaan mukaan politiikan takia.
Luonnonsuojeluliitto toki ajaa joukkoa sellaisiakin asioita jotka ovat aika monimutkaisia, ja taloudellisia tappioitakin tulee aina joillekin tahoille.
Mutta en oikein ymmärrä tätä lausetta "että politiikka on täysin pilannut kyseisen järjestön".
Melkein enemmän ymmärtäisin jos joku sanoisi "ettei SLL ymmärrä politiikan päälle."
Ymmärtääkseni moni tavallinen tallaaja ei uskalla ryhtyä jäseneksi, koska jotkut asiat (suurpedot, energiakysymykset) ovat niin tunteita herättäviä että tutut voisivat ruveta arvostelemaan "susiensuojelijaksi" ryhtynyttä. Toisaalta SLL:n toiminnassa varmasti on asioita joista jokainen suomalainen löytää itselleen tärkeän jutun.
Kaikista luonto- ja ympäristökysymyksistä ei iso porukka olla millään yksimielisiä, eihän eduskuntakaan ole yksimielinen valtion toimista juuri koskaan.
Silti pitäisi uskaltaa ryhtyä yhteistyöhön niiden omien tärkeiden asioiden kohdalla.
Kun "norppalogo" näkyy mm. mielenosoituksissä yhden puolueen edustajien takana niin niskakarvat nousee pystyyn heti.Jotkut henkilötkin ovat molemmissa mukana.Energia-aiheisiinkaan ei kannattaisi sotkeutua,koska siellä on sopankeittäjiä jo muutenkin.Etelän ihmiset eivät tunne syrjäseutujen ihmisten elinoloja ja kulkuyhteyksiä,joten yhtenä etelän asukkaana en ota kantaa suurpetoasioihin.
Eiköhän niissä mielenosoituksissa käy melkein kaikkien puolueiden edustajia.
Jos viittaa Vihreiden edustajiin, niin onhan puolueen arvoista johtuenkin suotavaa että osallistuvat mielenosoituksiin luonnon- ja ympäristönsuojelun puolesta. Monen mielestä saisivat osallistua enemmänkin ja useampi.
Siitä tietenkin voidaan ja pitää keskustella, ajetaanko oikeita asioita tai oikealla lailla.
http://www.tiede.fi/artikkeli/1313/suo_syntyy_uudestaan
Tuollainen juttu oli edellisessä Tiede-lehdessä.
Sen perusteella turpeesta olisi mahdollista tehdä uusiutuva energianlähde, jos niin haluttaisiin. Edellyttäisi kuitenkin käytöstä poistetun turvetuotantoalan soistamista, sensijaan että siitä tehtäisiin nopeasti tuottavaa peltoa tai metsää.
Suomen Luonto -lehdessä oli tälläinen Seppo Vuolannon kirjoitus Vaposta:
http://kuva.termiitti.com/image/14828.jpg
http://www.vapoviesti.fi/index.php?id=1197&articleId=304&type=2
Tuolta VapoViestin uutisesta saa vähän ennakkoa tulevasta strategiasta
voi rivien välistä päätellä, mikä olennaista, turvetuotanto turvataan jatkossakin pitkälle tulevaisuuteen, eikä sitä suinkaan olla pannaan laittamassa tässä maassa, hyvä niin. Jäämme odottelemaan loppuraporttia.
Lauantaisessa hesarissa oli aiheesta myös juttu, ei lupaa kovin nopeaa muutosta soiden tuhoamiseen:
http://kuva.termiitti.com/image/15074.jpg
Viherpöllön mielestä käyttäminen on vissiin tuhoamista. Näytä mallia ja lopeta käyttäminen. Aloita vaikka ruuasta ja asumisesta
Minusta soiden ojittajat tulisis saattaa edesvastuuseen vesistöjen pilaamisesta ja tulvien aiheuttamisesta.
On se jumalauta, että mokoman marginaalienergian takia pitää pilata vesistöt humuksella ja aiheuttaa kesäaikana kuivuutta ja keväällä tulvia. Jättäkää ne suot rauhaan.
Sama koskee kyllä maanviljelijöitä ja metsätaloutta, paskaa veteen ja vauhdilla, mitä sitä vettä varastoimaan.
turpeella tuotetaan Suomessa noin 25 terawattituntia energiaa, ydinvoimalla noin 22 terawattituntia, siinä sinulle "marginaalia".
Ojituksia on kyllä tehty tarpeettoman paljon, mutta metsätalouden, ei turvetuotannon takia.
http://areena.yle.fi/audio/1297410055298
Vapon uusi ympäristöjohtaja Mia Suominen pitää yhtiötä vesiensuojelun mallioppilaana
helppo puhua, puhuu vain totta, muuta ei tarvita, suomalainen turvetuotanto on rehellisellä ja kestävällä pohjalla. Oli ilo kuunnella asiansa osaavaa ihmistä.
Joutui siinä kuitenkin vähän taiteilemaan sanonnoissaan, ettei kovin pahoja vastauksia tullut annettua.
Sikäli varmaan totta että Vapolla jo kohtalaisesti vesiensuojelutekniikasta kokemusta alkaa olla. Ja varmasti tälläistä osaamista tarvittaisiin suuressa määrin metsätaloudessa, miksei maataloudessakin.
Mutta kyllä nykyäänkin kuulemma monin paikoin kovien virtaamien aikaan tavaraa menee läpi puhdistuskentistä ja päätyy alapuolisiin vesistöihin.
Vieläkään eivät lupaile että luontoarvoja sisältäviä soita säästettäisiin paremmin. "Täysin ojittamattomat" luvataan säästää, ainakin etelä-suomessa. Mahtaako tälläisiä muuten löytyä etelästä ainuttakakaan?
Eli Vapo ajaa omaa etuaan viimeiseen asti, luontoharrastajien täytyy ajaa omaansa.
löytyy.Esim. kurkisuo Kytäjällä ja on muitakin.Kannattaa liikkua luonnossa enemmän niin näkeekin ympärilleen.
Sinnehän se vihreiden Tuija Brax myös eksyi ja upposi lampareeseen.Paikallinen viherhippi nosti ylös.Asiasta kertoi Aamuposti lehti.Piruakos sinne luontoon tottumattoman pitää ängetä.
Seppo Vuokko oli innostunut myös tuosta rahkasammalen kasvatuksesta:
"Rahkasammalesta viljelykasvi?
Suo, kuokka ja Jussi – siinä on määritelty suomalaisen perinteinen suosuhde. Suo on hallan pesä ja maanviljelijän vihollinen, jota vastaan on taisteltava. Vasta kuivattuna, tapettuna suosta tuli arvokas.
Halla ei tule suolta. Suurina nälkävuosina, kun halla vei muualta viljan, soiden keskellä olevilta saarilta saatiin satoa. Märkä suo on lämpövarasto, joka torjuu hallan. Ja kun käsitys hallasta on väärä, voisiko suhtautumisessamme soihin olla muutakin oiottavaa. Mitäpä jos tehtäisiin vihatusta rahkasammalesta viljelykasvi?
Soita on arvostettu niiden sisältämän turpeen vuoksi. Turvetta on poltettu, käytetty taimitarhoissa kasvualustana ja navetoissa kuivikkeena. Turpeesta voitaisiin tehdä myös polttoainetta autoihin. Tuhansien vuosien ikäisistä tupasvillan kuiduista on tehty arvokkaita vaatteita. Rakennusten lämpöeristeeksikin kuiva rahkasammal sopisi.
Mutta elävä rahkasammal voi olla jopa arvokkaampaa kuin alla makaava turvepatja. Rahkasammalet valmistavat omaksi suojakseen useita erilaisia aineita. Ne ovat niin tehokkaita, että rahkasammal ei kelpaa eläimille edes hätäravintona ja suohon hautautuneet eliöjäänteet säilyvät tuhansia vuosia.
Vanhat kansanparantajat tunsivat rahkasammalten ominaisuudet. Kuiva rahkasammal imi haavoista tihkuvan nesteen, ja varjeli haavaa tulehtumasta. Ehkä monikin korpisoturi olisi pelastunut, jos haavojen peitteeksi olisi osattu laittaa sideharsoon käärittyä rahkasammalta – sitähän korvessa olisi riittänyt.
Kala pilaantuu herkästi. Ennakkoluulottomat norjalaiset ovat tutkineet rahkasammalen käyttöä kalan säilyttämisessä. Ja niin hyviä ovat rahkasammalten bakteereja torjuvat aineet, että kala säilyy tuoreenoloisena useita päiviä jopa huoneen lämmössä! Kaupalliseen käyttöön menetelmää ei vielä ole sovellettu, mutta tutkimukset jatkuvat.
Jotta rahkasammalen antibioottisista ja säilyttävistä kemikaaleista saataisiin kauppatuote, niitä pitäisi tutkia. Kun aineille sitten avautuvat markkinat, tulee rahkasammalen saannista äkkiä ongelma. Tietysti sammalta voidaan kerätä luonnosta, mutta mättäisiltä, rimpisiltä tai harvakseen puita kasvavilta soilta elävän rahkasammalen keruu olisi käsityötä.
Rahkasammalia voitaisiin viljellä. Viljelyyn sopisivat hyvin entiset suopellot ja turpeen noston jäljiltä jääneet tasaiset kentät. Tulvitetuille kentille kylvettäisiin rahkasammalen verson kappaleita, siis jauhettua rahkasammalta, ja satoa päästäisiin korjaamaan muutaman vuoden päästä. Uutta kylvöä ei tarvittane, sillä koneellinen nosto jättää riittävästi versonpalasia uutta kasvustoa muodostamaan.
Tietysti ensin pitää etsiä parhaiten viljelyyn sopivat rahkasammallajit, kehittää viljelymenetelmät ja suunnitella nostoon sopivat koneet, ja vasta sitten pääsemme viemään Atlantin ja Tyynenmeren kalastajille laivalasteittain rahkasammalta ja saamme lääketehtaat tuottamaan uudenlaisia antibiootteja ja haavasiteitä.
Entä luonnon monimuotoisuus? Olen yrittänyt kuvitella vesitetyn rahkaviljelmän lintumaailmaa, mutta viljelmän ulkonäkö ja ekologiset ominaisuudet riippuvat olennaisesti viljeltäväksi valitusta rahkasammalesta: osa kasvaa parhaiten vedessä vapaasti kelluvana, toiset lajit selvästi veden pinnan yläpuolella, jotkut jopa korkeina mättäinä. Joillekin kahlaajille ja vesilinnuille viljelmät varmasti sopivat ruokailumaiksi, vaikka pesäpaikat olisikin haettava viljelmän laidoilta ja keskelle jääneistä saarekkeista. Tehkäämme kuoville uusi koti!"
VIERASKOLUMNI - Maaseudun tulevaisuus - Seppo Vuokko
http://www.birdlife.fi/tiedotteet/index.shtml#15022011
Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi tyytymättömiä suostrategiaan
– järjestöiltä kantelu EU:lle luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla
Ilkan yleisönosastolla pohjanmaan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja arvosteli myös suostrategiaa
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=564644
Ylen sivuilta löytyy surullinen tiivistelmä tilanteesta:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/turveteollisuudelle_jaamassa_laajat_oikeudet_soihin_2364828.html
Suo- ja turvemaiden kansallinen strategia on nyt julkaistu, löytyy Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/suojaturvemaat.html
hitaammin kuin palaa.
Ykkösen aamu-tv: Soidemme tulevaisuus
http://areena.yle.fi/video/1297839819279
SLL:n Sulkava ja Vapon suojelujohtaja väittelivät jälleen kerran
Politiikkaradio: Miten hallitus hoiti luontoa?
http://areena.yle.fi/audio/1297785107479
SLL:n ja MTK:n edustajat väittelivät ympäristöasioista laajemmin.
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2011-03-18/pdfs/article_9_7.pdf
Josko Suomessakin turpeen nosto suoraan energiaksi kielletään?
Käyttö vain kasvuturpeeksi, ja käytetty kasvuturve sitten tavalla tai toisella energiaksi. Tulisiko kovemmat voitot ja pienemmät haitat?
kun muita vastustetaan.Tulkinnallinen uusiutuminen epävarma.
Seinäjoella olisi 8.4 seminaari turvemaiden vesiensuojelusta ja vähän muustakin soiden tilanteesta. Tilaisuus on ilmainen.
http://www.sll.fi/pohjanmaa/metso/Suoseminaari ohjelma 8.4.pdf
Luonnonsuojeluliitto penäsi puolueilta kannat turpeen käyttöön ja Metso-ohjelman rahoitukseen. Vastaukset voi lukea täältä:
http://www.sll.fi/tiedotus/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2011/ls2-soidensuojelu-saa-kannatusta-turpeenpoltto-hajottaa-mielipiteet
http://www.sll.fi/tiedotus/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2011/ls2
Vapon uuden toimitusjohtajan haastattelun voi kuunnella Yle Areenasta:
http://areena.yle.fi/audio/1301988348552
http://kuva.termiitti.com/image/16884.jpg
Ilkan artikkeli Seinäjoen semiraanista "Vesiensuojelu turvemailla"
Monella lailla heikoissa kantimissa vielä nuo vesiensuojeluasiat. Myös turvetuotantoalueilla, kuten metsätaloudessakin.
Vesiensuojeluratkaisujen toiminta on kyseenalaista, kaikilla paikoilla niitä ei ole, eikä soille voida määrätä päästörajoja.
Eikä valvontakaan ole riittävää, jotta päästöjä voitaisiin kunnolla seurata.
Itse soita lainsädäntö suojaa huonosti, tarpeen olisi että uusi eduskunta ryhtyisi laatimaan parempia lakeja tilanteen korjaamiseksi, mutta saapi nähdä kuka on vaalirahansa sijoittanut oikein.
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT_-2011-04-18/pdfs/article_6_2.pdf
MS : Energiayhtiö Vapo aikoo investoida puupolttoaineisiin
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT_-2011-04-15/pdfs/article_14_13.pdf
MS : Vesiensuojelun vaatimukset kiristyvät
http://kuva.termiitti.com/image/17002.jpg
Ilkka : Vapon turvetuotantosuunnitelmat vihastuttavat Jurvassa
http://kuva.termiitti.com/image/17004.jpg
Ilkka yleisönosasto : Lintuneva-tilaisuudessa pääsi sammakoita
Yle Areenassa:
YLE Keski-Suomi: Uuden toimitusjohtajan tavoitteena on vihreämpi Vapo
http://areena.yle.fi/audio/1301988348552
YLE Keski-Suomi: Vapo ja vastuun viestimisen vaikeus
http://areena.yle.fi/audio/1303304935291
Itäsuomalaisten energiayhtiöiden toiveet tuleville päättäjille
http://areena.yle.fi/video/1300804652203
Vapon ex-pääjohtajan urasta:
Vapon Hilli vesistöpäästöistä: Havahduimme liian myöhään
http://areena.yle.fi/video/1302537767342
YLE Keski-Suomi: Matti Hilli summaa uransa Vapon toimitusjohtajana
http://areena.yle.fi/audio/1302534007355
Arkisto: Hilli vaatii turpeelle tukipakettia
http://areena.yle.fi/video/1302534847040
Arkisto: Matti Hilli Vapon toimitusjohtajaksi
http://areena.yle.fi/video/1302534507098
Arkisto: Kuningaskuluttaja pohtii pelletin ja öljyn eroja
http://areena.yle.fi/video/1302534767082
Savon Sanomissa Risto Sulkavan pitkä kirjoitus turpeenoton vesistöhaitoista
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/uiminenkin-uhattuna/664630
Keski-Suomen uutiset: Keski-Suomen uutiset torstai 21-04 : Turvesoiden vesistöhaitoista lähetyksen alussa
http://areena.yle.fi/video/1303403947602
Turve uusiutuu 3000-4000 vuodessa, tällä periaateella öljyä ja maakaasuakin voidaan sanoa uusiutuviksi, sillä niitäkin muodostuu koko ajan lisää. 4000 vuotta on kuitenkin niin pitkä aika, että turve on käytännössä laskettava fossiilisiin polttoaineisiin. Triviana kerrottakoon, että raakaöljyn kulutus on 300 000 kertaa nopeampaa kuin sen huippumuodostumisnopeus. Maakaasulla tuo luku on 1 400 000 ja kivihiilellä 60 000.
Huom! turpeen kulutus on pienempää kuin sen muodostuminen, koetahan pysyä asiassa. Turvetta siis muodostuu nopeampaan tahtiin mitä sitä kulutetaan.
Turpeen käyttöä ei pidä missään nimessä lisätä. Raaka-ainevaroista juuri turpeella on suurin teoreettinen potentiaali nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, jopa suurempi siis kuin kivihiilellä, ja noin 5,5 kertaa suurempi kuin raakaöljyllä.
Turveprojekti oli alunperin kepun ajaama juttu, jolla saatiin maaseudulle lisää riksaa ja joutomaat muutetuiksi rahaksi. Ei siinä välitetty miten järvillä käy. Toinen porukka, joka siitä hyötyi oli koneteollisuus ja urakoitsijat. Kaikki tämä ympäristön kustannuksella.
Muistan hyvin kun urakoitsijat kehuivat, että uusilla koneilla ja vielä leveämmilla teloilla pääsi ojia vetemään vaikka avoveteen. Nyt juuri näitä koneita kohta tarvitaan taas, jos näin jatketaan kuin nyt.
noh, prosentti soista on turvetuotannossa, ettei totuus unohtuisi. turvetuotannon takia max tuhannesosa promillen verran Suomen järvistä on kärsinyt.
Joutomaat oli tarkoitus laittaa puun tuotantoon.
Kuka oikeastaan tietää sen alkuperäisen keksijän,koska Suomessa on turvetta käytetty kerjan kuivikkeena vuosisatoja.Silloin ei ollut muita urakoitsijoita kuin isännät ja rengit kun turvetta nostivat.Suolapioita eli turvelapioita on nähtävänä museoituina yksityisillä ja museoissa.Se siitä alkuperästä.
voi halavattu nuita punaviherhomeen ja ville niinistön ajatuksia. onko ihme jos ääriliikkeet nousee kun hallitus on noin tyhymä .voijelkaa vain peräputkenne vaseliinilla viherpöllöt,isänmaan tuhoajat.
Hän on täysin vieraantunut tavallisesta, normaalista kansasta ja päästelee mitä sattuu.Turveviha on saanut aikaan turvepulan ja siksi puupinot voimaloiden pihoilla kasvaa kun puuta ei voi yksin polttaa kattiloissa.Kivihiili korvaa nyt nuo edellä mainitut.