NHL:n taso

NHL on maailman kovatasoisin liiga, epäilemättä. Monesti tason ajatellaan johtuvan suoraan pelaajan taitotason paremmuudesta. Ei se niin yksiselitteistä kuitenkaan ole. Todellisuudessa pelaajien suora luistelunopeus on sm-liigassa suunnilleen samaa tasoa NHL:ään verrattuna. NHL näyttää maallikon silmään äkkiseltään nopeammalta peliltä, sitä se onkin, mutta se johtuu pääosin pienemmästä kaukalosta, silmä siis hämää. Väitän että joku Joe Thornton on hitaampi kuin Ville Uusitalo, suorassa luistelunopeudessa.

Moni unohtaa, että luistelunopeus on eri asia kuin pelinopeus. Pelinopeus tarkoittaa tilanteisiin reagointinopeutta, se on yksi asia mikä erottaa NHL-pelaajat Euroopan sarjoista. Sekin tosin johtuu pienestä kaukalosta, aikaa on vähemmän, ja siksi päätöksentekoon on vähemmän aikaa, jos ollenkaan. Sen takia pelinopeus on väkisinkin nopeampi, ja reagointi pienessä tilassa sitä kautta parempaa.

Taitotasokaan ei juuri ole parempi NHL:ssä, lukuunottamatta aivan superyksilöitä. Samat kikat osataan kotoisessa liigassa mitä NHL:ssäkin. Eli fyysisesti pelaajat eivät juurikaan eroa, taidoiltaan, nopeudeltaan toisistaan.

Mikä sitten tekee NHL:stä maailman parhaan liigan, ja miksi sm-liiga on pelkkä divari siihen verrattuna. Pelinopeus, siis PELINOPEUS. Se on avainsana tässä asiassa, se ei tarkoita että tarvitsisi olla superluistelija, riittää kun osaa reagoida riittävän nopeasti. Se erottaa NHL-tason sm-liigasta. Niinkin pieni asia, mutta tärkeä. Luistelun saa jokainen harjoittelulla riittäväksi, taitoja voi harjoitella, mutta reagointinopeus on enemmän synnyinlahja. Reagointinopeutta voi toki parantaa tekemällä erilaisia harjoitteita, mutta se ei todellakaan riitä, luonnonlahjakkuutta se vaatii.

P-amerikkalaisia helpottaa asiassa se, että he ovat pienestä pitäen tottuneet pelaamaan pienessä kaukaossa, joten reagointinopeus kehittyy jo juniorista lähtien. Eurooppalaisen täytyy sopeutua nopeampaan pelitempoon vasta aikuisena, ja tällöin ainoastaan luonnonlahjakkuudet pääsee NHL:ään. Toki rikkovan roolin erikoismiehet pääsevät vähän helpommalla, mutta reagointinopeutta siihenkin rooliin vaaditaan.

Reagointinopeus yhdistettynä peliälyyn, tekee pelaajasta NHL-pelaajan. Ilman näitä kahta ominaisuutta ei NHL:ään pääse, vaikka olisi kuinka nopea luistelija tai kuinka hyvä harhauttelija tahansa. Tämä sokaisee monet. Mikäli esim Ville Leino olisi syntynyt Canadassa, olisi hän tod näk koko NHL:n TOP-10 pelaaja, suomitaustansa takia kuitenkin vain TOP-100 pelaaja, koska reagointinopeus on ainoastaan harjoiteltua, joskin parantunut viime kaudesta. Mutta luonnostaan se ei tule, kuten monella heikkotaitoisemmalla kanukilla.

Viimeisenä tulee taitoasioista ainoana mieleen se kuuluisa syötönvastaanottotaito. Siinä missä kiekko useimmiten lirvahtaa suomipojan lavan yli, ottaa kanukki vaikka puolilämärin hallitusti mailallaan vastaan, tai ainakin saa aikaan ohjurin. Myös kyky ottaa pahoja väärän puolen syöttöjä hallitusti vastaan erottaa kanukit eurooppalaisista. Tätä sanotaan myös toisella tapaa kiekkovarmuudeksi.

Fyysisyys onkin sitten P-amerikkalaisilla ihan aikusten oikeesti AIVAN ERI LUOKKAA mitä eurooppalaisilla. Siellä miestä otetaan härskisti ja karskisti, "welcome to league" tavataan sanoa eurooppalaisille taitoniekoille, kun kanukkipakki törmää rekka-autona eurooppalaisen mopo-auton päälle.