Oph.fi:
"TOKI-hankkeella toinen kotimainen kiinnostavammaksi
Opetushallituksen tiedote 8.11.2010
Opetushallituksen TOKI-hankkeen päätösseminaari pidettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 8.11. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on ollut lisätä oppilaiden kiinnostusta toisen kotimaisen kielen opiskeluun.
Opetushallituksen rahoittamaan TOKI-hankkeeseen on osallistunut 200 opettajaa ja 20 000 oppilasta 25 kunnassa, 70 koulussa ja viidessä ammattioppilaitoksessa. Opetusneuvos Erik Geberin (vuoden 2010 alusta opetusneuvos Ole Ehrstedtin) ja ohjausryhmän johtama projekti on ollut yhteistyössä Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu-projektin sekä CIMO:n pohjoismaisten hankkeiden kanssa.
TOKI-projektin tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet kontaktit suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen ja lukioiden kesken, erilaiset kulttuurihankkeet, vierailut toisen kieliryhmän tapahtumiin sekä ammattiruotsin sisällyttäminen ammattiaineiden opintoihin ja työssäoppimiseen. Lähes kaikki suomenkieliset osallistujakoulut ovat saaneet ruotsinkielisen kumppanikoulun, jonka kanssa on järjestetty sähköposti- ja vierailuvaihtoa.
Projektin päätösseminaarissa arvioitiin alustavasti hankkeen määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Opetusneuvos Erik Geberin mukaan ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen osallistuvien määrä on noussut ainakin osassa hankelukioita vuodesta 2007 vuoteen 2010. Osallistumistaso vaihtelee 50 %:sta 80 %:iin. Opettajien havaintojen mukaan myös syventävien kurssien valinnat ovat lisääntyneet.
Hankekoulujen yläasteen oppilaiden asenteita ruotsin opiskelua kohtaan mitattiin sekä syksyllä 2007 että syksyllä 2010.
- Entuudestaan tiedossa ollutta kielteistä asennoitumista ei ole voitu juurikaan jarruttaa, myönsi Geber. - Jossain suhteessa on tapahtunut selvää paranemista, sillä ruotsin osaamista pidetään hyödyllisenä. Toisaalta, yläluokkalaisten itseluottamus ruotsin oppijoina on valitettavasti entisestään huonontunut.
Hankkeen paikallisten koordinaattoreiden loppuraportit ovat tuloksista riippumatta hyvin myönteisiä. Etenkin koulujen väliseen yhteydenpitoon osallistuneet oppilaat ovat nyt oppitunneilla mukana aiempaa innokkaammin.
- He ovat tietyllä tapaa ”löytäneet” toisen kieliryhmän ja sen kulttuurin, ja oivaltavat nyt aiempaa paremmin kielen osaamisen merkityksen, päätteli Opetushallituksesta viime vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt Erik Geber.
Seminaarissa puhuneen pääjohtaja Timo Lankisen mielestä oppimismotivaation vahvistamiseksi olisi korostettava suullisen kielitaidon merkitystä molemmissa kansalliskielissä. Tavoitteena on, että oppilas selviää erilaisissa kommunikaatiotilanteissa sekä kirjallisesti että suullisesti.
Geberin mielestä olisi vastakin tärkeää pitää yllä hankkeen myötä luotuja koulujen välisiä suhteita.
- Älkää antako periksi! Uskokaan kansalliskieliin, kannusti Geber päätösseminaarin osanottajia.
Lisätietoja:
Opetusneuvos Ole Ehrstedt, p. 040 348 7029, Erik Geber (hankkeen sisältö ja tulokset), 040 712 7179"
"TOKI-hankkeella toinen kotimainen kiinnostavammaksi
Opetushallituksen tiedote 8.11.2010
Opetushallituksen TOKI-hankkeen päätösseminaari pidettiin Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 8.11. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on ollut lisätä oppilaiden kiinnostusta toisen kotimaisen kielen opiskeluun.
Opetushallituksen rahoittamaan TOKI-hankkeeseen on osallistunut 200 opettajaa ja 20 000 oppilasta 25 kunnassa, 70 koulussa ja viidessä ammattioppilaitoksessa. Opetusneuvos Erik Geberin (vuoden 2010 alusta opetusneuvos Ole Ehrstedtin) ja ohjausryhmän johtama projekti on ollut yhteistyössä Hanasaaren kulttuurikeskuksen Svenska nu-projektin sekä CIMO:n pohjoismaisten hankkeiden kanssa.
TOKI-projektin tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet kontaktit suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen ja lukioiden kesken, erilaiset kulttuurihankkeet, vierailut toisen kieliryhmän tapahtumiin sekä ammattiruotsin sisällyttäminen ammattiaineiden opintoihin ja työssäoppimiseen. Lähes kaikki suomenkieliset osallistujakoulut ovat saaneet ruotsinkielisen kumppanikoulun, jonka kanssa on järjestetty sähköposti- ja vierailuvaihtoa.
Projektin päätösseminaarissa arvioitiin alustavasti hankkeen määrällisiä ja laadullisia tuloksia. Opetusneuvos Erik Geberin mukaan ruotsin kielen ylioppilaskokeeseen osallistuvien määrä on noussut ainakin osassa hankelukioita vuodesta 2007 vuoteen 2010. Osallistumistaso vaihtelee 50 %:sta 80 %:iin. Opettajien havaintojen mukaan myös syventävien kurssien valinnat ovat lisääntyneet.
Hankekoulujen yläasteen oppilaiden asenteita ruotsin opiskelua kohtaan mitattiin sekä syksyllä 2007 että syksyllä 2010.
- Entuudestaan tiedossa ollutta kielteistä asennoitumista ei ole voitu juurikaan jarruttaa, myönsi Geber. - Jossain suhteessa on tapahtunut selvää paranemista, sillä ruotsin osaamista pidetään hyödyllisenä. Toisaalta, yläluokkalaisten itseluottamus ruotsin oppijoina on valitettavasti entisestään huonontunut.
Hankkeen paikallisten koordinaattoreiden loppuraportit ovat tuloksista riippumatta hyvin myönteisiä. Etenkin koulujen väliseen yhteydenpitoon osallistuneet oppilaat ovat nyt oppitunneilla mukana aiempaa innokkaammin.
- He ovat tietyllä tapaa ”löytäneet” toisen kieliryhmän ja sen kulttuurin, ja oivaltavat nyt aiempaa paremmin kielen osaamisen merkityksen, päätteli Opetushallituksesta viime vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtynyt Erik Geber.
Seminaarissa puhuneen pääjohtaja Timo Lankisen mielestä oppimismotivaation vahvistamiseksi olisi korostettava suullisen kielitaidon merkitystä molemmissa kansalliskielissä. Tavoitteena on, että oppilas selviää erilaisissa kommunikaatiotilanteissa sekä kirjallisesti että suullisesti.
Geberin mielestä olisi vastakin tärkeää pitää yllä hankkeen myötä luotuja koulujen välisiä suhteita.
- Älkää antako periksi! Uskokaan kansalliskieliin, kannusti Geber päätösseminaarin osanottajia.
Lisätietoja:
Opetusneuvos Ole Ehrstedt, p. 040 348 7029, Erik Geber (hankkeen sisältö ja tulokset), 040 712 7179"
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tämä kuulostaa vähän samalta kuin että kaksi viikkoa sitten sydänpysähdykseen kuollutta elvytettäisiin aina vaan hienompien ja kalliimpien laitteiden avulla... Kyllä se henkiin herää, kunhan vaan tarpeeksi kulutetaan rahaa!
Jännä, miten ensin puhutaan ""toisesta kotimaisesta", eli voisi luulla, että kyse on myös suomesta ruotsinkielisille, mutta ehei.
Hetikohta siirrytään asiaan, eli ruotsin kieleen ja sitä päivittelemään, miten"asenne" on siihen huono, eikä edes Toki-projekti ole voinut auttaa "yläluokkalaisten huonoa itseluottamusta".
Tervemeno< eläkkeelle, Geber, olet varsinainen kusipää.
"Entuudestaan tiedossa ollutta kielteistä asennoitumista ei ole voitu juurikaan jarruttaa, myönsi Geber. - Jossain suhteessa on tapahtunut selvää paranemista, sillä ruotsin osaamista pidetään hyödyllisenä. Toisaalta, yläluokkalaisten itseluottamus ruotsin oppijoina on valitettavasti entisestään huonontunut."
Kielteistä asennetta ruotsin kieleen ei ole voitu juurikaan jarruttaa ja yläluokkalaisten itseluottamus ruotsin oppijoina on entisestään huonontunut. Niinpä niin, kannettu vesi ei kaivossa pysy eikä suomalaisten asenne ruotsin kieleen parane. Ei edes opetushallituksen, svenska nu:n eikä minkään muunkaan propagandan avulla. Suomenruotsalaiset ovat ylimielisellä ja röyhkeällä käytöksellään maalanneet itsensä nurkkaan.
Suomenkielen kotimaisuutta ei tarvitse Suomessa koskaan korostaa järjestysluvuilla sillä se on aitoa suomalaista. Vieraat kielet, kuten ruotsi, tarvitsevat erityismaininnan jos niiden tahdotaan esittävän suomalaista. Siinä on raja.
Mikään lama, valtion "tuottavuusohjelma" vai vastaava ei estä näitä "ruotsi on kivaa" - kamppanjoita. Nuoret ovat vaikutteille altiita, mutta erottavat heti teeskentelyn ja valehtelun. Ei mene läpi nuo ruotsiuskovaisten toimenpiteet. Tilanne on kuin NL:ssa, jossa pakkotuputettiin marxilaista ideologiaa - tai parempikin analogia löytyy: kuin englantilaiset propagoisivat irlantilaisille englantiuden autuaaksi tekevää vaikutusta tai saksalaiset puolalaisille vastavaa.
Tässä tekevät ruotsinikiliset itsensä vain naurunalaisiksi ja lisäävät ruotsinkieltä kohtaan tunnetua antipatiaa.
Aikaisemmin svekot vaativat jopa aitoja suru-ja suomalaiskoulujen välille, jotta HAITALLISTA kanssakäymistä ei tapahtuisi.
Nyt taas erikielisiä koululaisia paritetaan sutenöörityyliin keskenään! Miten nyt noin on tilanne muuttunut?
Ai niin! Kyseessä ei ole vapaamuotoinen kanssakäyminen, vaan valikoitujen suruoppilaiden valvottu yksipuolinen manipulaatio suomalaiskoulaisia kohtaan.