Käsittämätöntä, että Ev.Lut.Kirkossa jatkuvasti toistuen veivataan asioita, joiden käsittely ei oikeastaan ollenkaan pitäisi kuulua kristillisen kirkon piiriin, koska Raamatusta koko asiaa, siis homoliittoa ei edes löydy. Sieltä löytyy vain miehen ja naisen välinen liitto. Siksipä onkin hyvin loogisesti pääteltävissä, että raamattu on kirjoitettu siltä pohjalta ja ihmisten elämisen ohjeeksi, sellaiselle pohjalle rakentuvaan elämiseen ja olemiseen. Muut tätä järjestystä enemmän tai vähemmän sekoittavat ja sen kanssa ristiriidassa olevat variaatiot ovat tulleet ja yleistyneet ihmispopulaation rappion ja moraalin löyhtymisen myötä, kun ei enää kunnioiteta Jumalan sanaa. Tämän ole tarkoitus olla mitään ”syrjimistä”, ”tasa-arvoa”, tms. lietsova kommentti., vaan tuoda esille ihan vain silkkaa realistisesti todettavaa tosiasiaa.
Erittäin epäuskottavalta vaikutta väite että ko. ilmiö, siis homoliitot olisivat muka aina kuuluneet ihmispopulaatioon. Ja, kristillisen kirkon kontekstissa oletettavasti riittäisi paljon ihan oikeitakin asioita käsiteltäväksi, mm. kirkolliskokouksessa, ilman tällaisiakin, sinne väen väkisin tuotuja "kysymyksiä". Varsinkin kun asiaan ei liity mitään hengellistä, että se sikäli kuuluisi jotenkin erityisesti kirkon "ongelmakenttään", sen enempää kuin joku muukaan, täysin sekulaari ilmiö. Vai mitä hengellistä tai hengellistettävää on homoseksuaalisuuden harjoittamisessa –muuten kuin negatiivisessa mielessä, siis syntikysymyksenä? Voitaisiin kai muitakin himo-asioita sitten alkaa siellä käsittelemään –olisiko uhkapelaaminen vuorossa seuraavana, vai mikä...?
Mitään muutakaan ei-raamatullista ilmiötä ei pitäisi (ei olisi pitänyt) ottaa ja alkaa käsittelemään kirkon sisällä, ikään kuin jotenkin erityisaseman omaavana kysymyksenä. Olkoonkin että on kyse ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista. Sellaisia asioitahan on kovasti paljon, monenlaisia ja -erilaisia-...
Vaikka homoliittoasiasta keskusteltaessa on alettu lyömään rumpua siitä että usein sanotaan kyseessä olevan ns. "kahden toistaan rakastavan ihmisen suhteen", ei sillä pitäisi saavuttaa mitään erityisasemaa ja päästä, jopa kaikkien keskusteluiden muka tärkeimmäksi aiheeksi. Kun kyseessähän on kuitenkin ei-raamatullinen parisuhde, väitettiinpä siinä olevan rakkautta tai ei. Pitäisikin ymmärtää selkeästi, että aiheen ei ainakaan mitenkään erityisesti tulisi kuulua kirkossa keskusteltavien asioiden piiriin. Siispä siitä ei pitäisikään muodostaa kirkolle jotain erityistä "ongelmaa".
Nyt olisi korkea aika viheltää peli poikki, ja vetäytyä miettimään sitä, että miksi kirkko yleensä on edes lähtenyt rämpimään suohon jossa nyt tuntuu olevan yksi ainoa suunta ja se on se että ko. asian kanssa vajotaan aina vain syvemmälle. Silloin kun rähmitään suossa, se tarkoittaa tietysti myös sitä, että siitä kärsii kokonaisuudessaan se päätehtävä, joka kirkolla -pitäisi olla-. Toisin sanoen, että kun ns. "haukutaan väärää puuta" ja siihen uhrataan ylenpalttisesti henkistä energiaa ja -pääomaa, niin sen takia tuohon yhteen aiheeseen tuhlatut voimavarat jäävät puuttumaan oikeasti tärkeiden asioiden käsittelemisestä. Eräs sellainen voisi olla esim. perheiden ja erityisesti lasten pahoinvointi, josta eräänä merkkinä pitäisi havahtua hälyttävästi lisääntyneisiin lasten huostaanottoihin ja miettiä mitä kirkko voisi tehdä LASTEN AUTTAMISEKSI ja todellisen hyvinvoinnin tavoittelemisen eteen...!
Jumala Siunatkoon kaikkia jotka totisella sydämellä tahtovat tehdä ja elää elämänsä Hänen tahtonsa mukaan!
Erittäin epäuskottavalta vaikutta väite että ko. ilmiö, siis homoliitot olisivat muka aina kuuluneet ihmispopulaatioon. Ja, kristillisen kirkon kontekstissa oletettavasti riittäisi paljon ihan oikeitakin asioita käsiteltäväksi, mm. kirkolliskokouksessa, ilman tällaisiakin, sinne väen väkisin tuotuja "kysymyksiä". Varsinkin kun asiaan ei liity mitään hengellistä, että se sikäli kuuluisi jotenkin erityisesti kirkon "ongelmakenttään", sen enempää kuin joku muukaan, täysin sekulaari ilmiö. Vai mitä hengellistä tai hengellistettävää on homoseksuaalisuuden harjoittamisessa –muuten kuin negatiivisessa mielessä, siis syntikysymyksenä? Voitaisiin kai muitakin himo-asioita sitten alkaa siellä käsittelemään –olisiko uhkapelaaminen vuorossa seuraavana, vai mikä...?
Mitään muutakaan ei-raamatullista ilmiötä ei pitäisi (ei olisi pitänyt) ottaa ja alkaa käsittelemään kirkon sisällä, ikään kuin jotenkin erityisaseman omaavana kysymyksenä. Olkoonkin että on kyse ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista. Sellaisia asioitahan on kovasti paljon, monenlaisia ja -erilaisia-...
Vaikka homoliittoasiasta keskusteltaessa on alettu lyömään rumpua siitä että usein sanotaan kyseessä olevan ns. "kahden toistaan rakastavan ihmisen suhteen", ei sillä pitäisi saavuttaa mitään erityisasemaa ja päästä, jopa kaikkien keskusteluiden muka tärkeimmäksi aiheeksi. Kun kyseessähän on kuitenkin ei-raamatullinen parisuhde, väitettiinpä siinä olevan rakkautta tai ei. Pitäisikin ymmärtää selkeästi, että aiheen ei ainakaan mitenkään erityisesti tulisi kuulua kirkossa keskusteltavien asioiden piiriin. Siispä siitä ei pitäisikään muodostaa kirkolle jotain erityistä "ongelmaa".
Nyt olisi korkea aika viheltää peli poikki, ja vetäytyä miettimään sitä, että miksi kirkko yleensä on edes lähtenyt rämpimään suohon jossa nyt tuntuu olevan yksi ainoa suunta ja se on se että ko. asian kanssa vajotaan aina vain syvemmälle. Silloin kun rähmitään suossa, se tarkoittaa tietysti myös sitä, että siitä kärsii kokonaisuudessaan se päätehtävä, joka kirkolla -pitäisi olla-. Toisin sanoen, että kun ns. "haukutaan väärää puuta" ja siihen uhrataan ylenpalttisesti henkistä energiaa ja -pääomaa, niin sen takia tuohon yhteen aiheeseen tuhlatut voimavarat jäävät puuttumaan oikeasti tärkeiden asioiden käsittelemisestä. Eräs sellainen voisi olla esim. perheiden ja erityisesti lasten pahoinvointi, josta eräänä merkkinä pitäisi havahtua hälyttävästi lisääntyneisiin lasten huostaanottoihin ja miettiä mitä kirkko voisi tehdä LASTEN AUTTAMISEKSI ja todellisen hyvinvoinnin tavoittelemisen eteen...!
Jumala Siunatkoon kaikkia jotka totisella sydämellä tahtovat tehdä ja elää elämänsä Hänen tahtonsa mukaan!
Vastaukset 5
Vanhimmat
No niin, olipa sitten tämä Suomi24:n kökkösysteemi onnistunut hävittämään kappalejaon, joka piti olla näin...
Käsittämätöntä, että Ev.Lut.Kirkossa jatkuvasti toistuen veivataan asioita, joiden käsittely ei oikeastaan ollenkaan pitäisi kuulua kristillisen kirkon piiriin, koska Raamatusta koko asiaa, siis homoliittoa ei edes löydy. Sieltä löytyy vain miehen ja naisen välinen liitto. Siksipä onkin hyvin loogisesti pääteltävissä, että raamattu on kirjoitettu siltä pohjalta ja ihmisten elämisen ohjeeksi, sellaiselle pohjalle rakentuvaan elämiseen ja olemiseen. Muut tätä järjestystä enemmän tai vähemmän sekoittavat ja sen kanssa ristiriidassa olevat variaatiot ovat tulleet ja yleistyneet ihmispopulaation rappion ja moraalin löyhtymisen myötä, kun ei enää kunnioiteta Jumalan sanaa. Tämän ole tarkoitus olla mitään ”syrjimistä”, ”tasa-arvoa”, tms. lietsova kommentti., vaan tuoda esille ihan vain silkkaa realistisesti todettavaa tosiasiaa.
Erittäin epäuskottavalta vaikutta väite että ko. ilmiö, siis homoliitot olisivat muka aina kuuluneet ihmispopulaatioon. Ja, kristillisen kirkon kontekstissa oletettavasti riittäisi paljon ihan oikeitakin asioita käsiteltäväksi, mm. kirkolliskokouksessa, ilman tällaisiakin, sinne väen väkisin tuotuja "kysymyksiä". Varsinkin kun asiaan ei liity mitään hengellistä, että se sikäli kuuluisi jotenkin erityisesti kirkon "ongelmakenttään", sen enempää kuin joku muukaan, täysin sekulaari ilmiö. Vai mitä hengellistä tai hengellistettävää on homoseksuaalisuuden harjoittamisessa –muuten kuin negatiivisessa mielessä, siis syntikysymyksenä? Voitaisiin kai muitakin himo-asioita sitten alkaa siellä käsittelemään –olisiko uhkapelaaminen vuorossa seuraavana, vai mikä...?
Mitään muutakaan ei-raamatullista ilmiötä ei pitäisi (ei olisi pitänyt) ottaa ja alkaa käsittelemään kirkon sisällä, ikään kuin jotenkin erityisaseman omaavana kysymyksenä. Olkoonkin että on kyse ihmisistä ja ihmisten välisistä suhteista. Sellaisia asioitahan on kovasti paljon, monenlaisia ja -erilaisia-...
Vaikka homoliittoasiasta keskusteltaessa on alettu lyömään rumpua siitä että usein sanotaan kyseessä olevan ns. "kahden toistaan rakastavan ihmisen suhteen", ei sillä pitäisi saavuttaa mitään erityisasemaa ja päästä, jopa kaikkien keskusteluiden muka tärkeimmäksi aiheeksi. Kun kyseessähän on kuitenkin ei-raamatullinen parisuhde, väitettiinpä siinä olevan rakkautta tai ei. Pitäisikin ymmärtää selkeästi, että aiheen ei ainakaan mitenkään erityisesti tulisi kuulua kirkossa keskusteltavien asioiden piiriin. Siispä siitä ei pitäisikään muodostaa kirkolle jotain erityistä "ongelmaa".
Nyt olisi korkea aika viheltää peli poikki, ja vetäytyä miettimään sitä, että miksi kirkko yleensä on edes lähtenyt rämpimään suohon jossa nyt tuntuu olevan yksi ainoa suunta ja se on se että ko. asian kanssa vajotaan aina vain syvemmälle. Silloin kun rähmitään suossa, se tarkoittaa tietysti myös sitä, että siitä kärsii kokonaisuudessaan se päätehtävä, joka kirkolla -pitäisi olla-. Toisin sanoen, että kun ns. "haukutaan väärää puuta" ja siihen uhrataan ylenpalttisesti henkistä energiaa ja -pääomaa, niin sen takia tuohon yhteen aiheeseen tuhlatut voimavarat jäävät puuttumaan oikeasti tärkeiden asioiden käsittelemisestä. Eräs sellainen voisi olla esim. perheiden ja erityisesti lasten pahoinvointi, josta eräänä merkkinä pitäisi havahtua hälyttävästi lisääntyneisiin lasten huostaanottoihin ja miettiä mitä kirkko voisi tehdä LASTEN AUTTAMISEKSI ja todellisen hyvinvoinnin tavoittelemisen eteen...!
Jumala Siunatkoon kaikkia jotka totisella sydämellä tahtovat tehdä ja elää elämänsä Hänen tahtonsa mukaan!
Todella tärkeetä ---> Jumala Siunatkoon kaikkia jotka totisella sydämellä tahtovat tehdä ja elää elämänsä Hänen tahtonsa mukaan!
heikkoitsetuntoinen.
Heh heh huti mikä huti, siis toi sun arvios. Niin ja oliko toi nyt sitten olevinaan joku kommentti...? Olisit nyt samalla kommentoinutkin jotain! Tuntuu hieman toisaalta turhauttavalta, kun itse ensin näkee kovan vaivan, kun kirjoittaa huolellisen ja melko pitkänkin avauksen ja sitten joku heittää siihen jonkun muutaman hassun sanan sisältävän "kommentin"... Tai niin no, riippuu tietenkin kommentista...
Kyllä se on juurikin näin, että tässä maassa ollaan niin pelkurikansaa, aina kansanedustajia myöten, että ei täällä uskalleta edes avata luukkua jos sen päällä lukee "TODELLISTA ASIA-ASIAA"...!
Kaiken maailaman hömppää kyllä imetään posket lommollaan ja koko kansa, tai suuri osa siitä vetää viikonloppuisin nupin turvoksiin viinalla, kaljalla, huumeilla, tai sitten vain tyhjänpäiväisellä TV-"viihteellä" yms., ettei vain olisi mieli kirkas, kas kun siinä voisi käydä niin että alkaa pukkaamaan jotain ihan järjellistäkin ja syvällistä ajatusta mieleen...