Tyytymättömyys osa Länsimaalaisten elämää
Tyytymättömyys on osa länsimaalaisten ongelmista. Kun mikään ei enää riitä. On saatava lisää, lisää ja lisää uuden päälle. On oltava paljon rahaa, jotta voidaan tuhlata rahaa älyttömiin materian hankintoihin, jotka ovat yleensäkin aivan uskomattoman järjettömiä hankintoja. Ihmisten onnellisuus on jätetty materian ympärille, eikä hyvien asioiden, ja hyvien ihmisten ympärille. Raha on tavoite jolla luullaan ratkottavan ongelmat, ja jolla voidaan voittaa kilpailevat yksilöt.
Tyytymättömyys on sitä että ei voi olla tyytyväinen pienempään omistukseen ja valittaa turhan pienistä ongelmista. Tyytymätön ei ole koskaan kylläinen, vaan hänellä on loputon ahneus.
Tyytyväinen tulisi olla siitä että on lämmin asunto pään päällä. Vara ruokaan, laskuihin sekä ihminen on terve, niin siitä tulisi olla jo tyytyväinen ja onnellinen. Turha valittaminen, voivottelu, tyytymättömyys heikentää keskeisiä yhteisiä arvojamme joita tulisi kantaa oikein.
Inhimilliset tavat olisivat opittava juuri tasolta alkaen. Onko oikein että mittaamme arvokkuuden rahassa, emmekä tapahtuvissa asioissa ja teoissa.
Ongelmat meillä on pieniä, joten niihin ei tulisi liikaa kiinnittää huomiota. Ne suuret ongelmat ovat aika pieni osa meidän ongelmista. Jos katsomme muihin maihin joissa asuu maailman väistöstä suurin osa, mm Afrikkaan, Aasiaan, Osa köyhistä alueista Yhdysvalloista, Etelä ja–keski-Amerikkaan. Siellä ongelmia on todella paljon. Näistä suurin osa kuuluvat kehitysmaihin, taikka niihin joissa on rikkaita ja köyhiä, ja todella vähän keskiverto kansaa. Siellä ihmisoikeuksia puree suuret markkinavoimat, ja alistaa ihmisarvon alaksi.
Mm. Kiina jossa pieni osa on nyt noussut menestykseen, mutta suurin osa Kiinan alueesta on vielä köyhien ihmisten asuttama. Kun pieni lapsi joutuu tekemään paljon töitä sen eteen että saa edes pienen suupalan, se on todella SUURI Ongelma. Suurin osa maailman ihmisistä elää näin. Esim. Moni köyhä elää kaatopaikoilla etsien 10 tunteja päivässä romujen seasta mm. muovia jota he kaupittavat pienen rahasumman vastikkeeksi. Näin he saavat sen pikkuriikkisen verran ruokaa, joskus jotain vaatetta jotta eivät näänny nälkään. Tätä tapahtuu esim. Indokiinassa. Nämä ovat niitä todellisia ongelmia joita meillä ei onneksi ole. Siitä meidän tulisi olla tyytyväisiä ja onnellisia.
Kun köyhät lapset unelmoivat kouluun pääsystä, johon heillä ei ole varaa. Ei pienen lapsen unelmat toteudu, vaikka kuinka yrittäisi. He haluaisivat oppia laskemaan ja lukemaan. Me unelmoimme siitä että saisimme Ferrarin ja luksus 400 neliön omakotitalon ja kahden paikan autotallin jotta voimme elää kuin herrat konsanaan.
Onhan nämä erot suuret, ja aivan epäinhimilliset. Meillä länsimailla olisi opittavaa ongelmista, ja niiden eroista muiden todellisiin ongelmiin. Mitä tehdä jotta oppisimme vähemmälle kulutukselle ja mitä tehdä että olisimme tyytyväisiä pieniin iloisiin asioihin. Emme tarvitsisi niin paljon, niin suurta kuten jenkit…………
Tyytymättömyys on osa länsimaalaisten ongelmista. Kun mikään ei enää riitä. On saatava lisää, lisää ja lisää uuden päälle. On oltava paljon rahaa, jotta voidaan tuhlata rahaa älyttömiin materian hankintoihin, jotka ovat yleensäkin aivan uskomattoman järjettömiä hankintoja. Ihmisten onnellisuus on jätetty materian ympärille, eikä hyvien asioiden, ja hyvien ihmisten ympärille. Raha on tavoite jolla luullaan ratkottavan ongelmat, ja jolla voidaan voittaa kilpailevat yksilöt.
Tyytymättömyys on sitä että ei voi olla tyytyväinen pienempään omistukseen ja valittaa turhan pienistä ongelmista. Tyytymätön ei ole koskaan kylläinen, vaan hänellä on loputon ahneus.
Tyytyväinen tulisi olla siitä että on lämmin asunto pään päällä. Vara ruokaan, laskuihin sekä ihminen on terve, niin siitä tulisi olla jo tyytyväinen ja onnellinen. Turha valittaminen, voivottelu, tyytymättömyys heikentää keskeisiä yhteisiä arvojamme joita tulisi kantaa oikein.
Inhimilliset tavat olisivat opittava juuri tasolta alkaen. Onko oikein että mittaamme arvokkuuden rahassa, emmekä tapahtuvissa asioissa ja teoissa.
Ongelmat meillä on pieniä, joten niihin ei tulisi liikaa kiinnittää huomiota. Ne suuret ongelmat ovat aika pieni osa meidän ongelmista. Jos katsomme muihin maihin joissa asuu maailman väistöstä suurin osa, mm Afrikkaan, Aasiaan, Osa köyhistä alueista Yhdysvalloista, Etelä ja–keski-Amerikkaan. Siellä ongelmia on todella paljon. Näistä suurin osa kuuluvat kehitysmaihin, taikka niihin joissa on rikkaita ja köyhiä, ja todella vähän keskiverto kansaa. Siellä ihmisoikeuksia puree suuret markkinavoimat, ja alistaa ihmisarvon alaksi.
Mm. Kiina jossa pieni osa on nyt noussut menestykseen, mutta suurin osa Kiinan alueesta on vielä köyhien ihmisten asuttama. Kun pieni lapsi joutuu tekemään paljon töitä sen eteen että saa edes pienen suupalan, se on todella SUURI Ongelma. Suurin osa maailman ihmisistä elää näin. Esim. Moni köyhä elää kaatopaikoilla etsien 10 tunteja päivässä romujen seasta mm. muovia jota he kaupittavat pienen rahasumman vastikkeeksi. Näin he saavat sen pikkuriikkisen verran ruokaa, joskus jotain vaatetta jotta eivät näänny nälkään. Tätä tapahtuu esim. Indokiinassa. Nämä ovat niitä todellisia ongelmia joita meillä ei onneksi ole. Siitä meidän tulisi olla tyytyväisiä ja onnellisia.
Kun köyhät lapset unelmoivat kouluun pääsystä, johon heillä ei ole varaa. Ei pienen lapsen unelmat toteudu, vaikka kuinka yrittäisi. He haluaisivat oppia laskemaan ja lukemaan. Me unelmoimme siitä että saisimme Ferrarin ja luksus 400 neliön omakotitalon ja kahden paikan autotallin jotta voimme elää kuin herrat konsanaan.
Onhan nämä erot suuret, ja aivan epäinhimilliset. Meillä länsimailla olisi opittavaa ongelmista, ja niiden eroista muiden todellisiin ongelmiin. Mitä tehdä jotta oppisimme vähemmälle kulutukselle ja mitä tehdä että olisimme tyytyväisiä pieniin iloisiin asioihin. Emme tarvitsisi niin paljon, niin suurta kuten jenkit…………
Vastaukset 6
Vanhimmat
olen samaa mieltä mutta lisäisin, että tyytymättömyys ja arvostelu pitäisi kohdistaa siihen eliittiin joka maailmaa tuhoaa ja tätä materialistista oppiaan tyrkyttää ihmisille.
Heihin pitää olla tyytymätön ja heidät meidän pitää yrittää korvata henkisesti kypsemmällä väellä.
Ja se merkitsee kovaa vastakarvaa sillä mitään voittoja ei tule helpolla koska tuo eliitti on valmis mihin tahansa jatkaakseen entiseen malliin.
olemme ja mitä enemmän vetäydumme sivuun elämään omaa materialistisesti vaatimattomampaa mutta henkisesti rikkaampaa elämää niin sitä vapaammin tuo eliitti saa puuhastella ja viedä kehitystä omien etujensa ja katastrofien suuntaan. Tällä menolla ihmiskunnalla ei ole kuin muutama sukupolvi siedettävää tulevaisuutta kunnes 'siperia odottaa', sanovat viisaat.
jos et yhtään sano ketä tarkoitat. Mikä on tämä "maailmaa tuhoava eliitti"?
Lasketko esim. meidät suomalaiset kuuluviksi tähän eliittiin? Se ainakin olisi perusteltua. Monet tekopyhästi kuvittelevat, että tämä "eliitti" on jossain muualla.
jotka menestyvät hyväksi käyttäin muita. Ne jotka häikäilettömästi markkinavoimillaan riistävät köyhien vapauksia, ja tuhoavat luonnon. Eniten tällä tarkoita Yhdysvaltoja!
ole mukana tuossa puuhassa, tuhoamassa maapalloa.
Kyllä kaikki ahneet ja kultaista vasikkaa pavovat sitä ovat.
mieltä, että jossain muualla on se paha eliitti, mutta me tavalliset suomalaiset emme siihen kuulu. Minusta on aika lopettaa tämä tekopyhyys. On meidän kaikkien etu, että suomalaisetkin yritykset pärjäävät. Niitä hyvinvoinnin hedelmiä voitaisiin tietysti jakaa paremminkin, mutta kyllä siitä on riittänyt aineellista hyvää meille kaikille.
Kansainvälisesti Suomi kokonaisuudessaan kuuluu eliittiin. Jos olisimme rehellisiä itsellemme, niin meidän on jokaisen olisi myönnyttävä siihen, että meidän on luovuttava jostain kaikkein köyhimien vuoksi. Koska olemme pohjimmiltamme itsekkäitä, niin siihen enne suostu, vaan sanomme, että "eliitin" on se tehtävä.