Nyt Anna-Maja Henriksson-Kiviojalta on kaikki kellarit pettäneet

Henriksson-Kivioja meinaa tosissaan, että pakkoruotsia voidaan verrata historiaan, matematiikkaan, kemiaan tai uskontoon. Yleismaailmalliset aineet kuten historia, matematiikka ja kemia ovat kaikkien yhteiskuntien perusta jos aikoo menestyä globaalissa kilpailussa. Mutta tämä Jakobstadin järkinero meinaa, että tähän pitäisi ottaa vielä tönkköruotsikin mukaan koska se on yleissivistävää. Onkohan maailmassa ainoastaan kymmenisen miljoonaa sivistynyttä koska ruotsin puhujia joka on tämän yleissivistyksen mitta on suurin piirtein sen verran?


Pennor mot svenska, finska, matematik, religion…?
Postat den 16 november, 2010 av annamaja
Dagens botten-notering i kampen mot ett tvåspråkigt Finland står Samlingspartiets ungdomsorganisation för. Att börja trycka upp och dela ut pennor i skolorna med budskapet att svenskan skall bort, är osmakligt så det förslår. Minister Stubb viftar bort det med att skämta om att det borde finnas sådana pennor på svenska också. Rätt billigt, faktiskt ! Ett klart avståndstagande hade varit på sin plats – men nej. Det passar säkert inte in i ”imagen”.

När skall vi få se pennor med texten ”Bort med historia, matematik, kemi, religion…I skolan skall allt vara frivilligt – annars är det inte kul ”. Nej- bevare mig. Det vi behöver är mera språk i skolan, inte mindre ! Mera allmänbildning, inte mindre. Mera förståelse – inte mindre !
10219
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Juu ihan vapaasti noilla eväillä vaan A2 teemailtaan, laitan lisää popcornia mikroaaltouuniin jos meinaa loppua.

Moni tv-katsoja tulee tuolloin ensi kertaa kohtaamaan Svekomaaniset ajattelumallit ja eivät tule kyllä uskomaan silmiään ja korviaan.

Äänestä

"Kyniä ruotsia vastaan, suomea vastaan, matematiikkaa vastaan, uskontoa vastaan..?
16.11, 2010 annamaja
Päivän pohjanoteeraus taistelussa kaksikielistä Suomea vastaan vastaan kokoomuksen nuoriso-osasto. On mautonta alkaa valmistaa ja jakaa kouluissa kyniä, joissa lukee että ruotsi pois. Ministeri Stubb huitaisee asian pois pilaillen, että sama teksti pitäisi olla niissä myös ruotsiksi. Todella halpaa! Selkeä etäisyydenottoolisi ollut paikallaan Stubbilta- mutta ei. Ei varmaankaan sobvi "imagoon".

Milloin näemme kyniä, joissa lukee "Pois historia, matematiikka, kemia,uskonto..koulussa pitää kaiken olla vapaaehtoista, muuten ei ole kivaa.” Ei- varjelkoon. Tarvitsemme enemmän kieliä kouluun, ei vähemmän. Enemmän yleissivistystä, ei vähemmän, enemmän ymmärtämystä, ei vähemmän."

Äänestä

Eikö oikein voi inhottavasti tuntea hurrin ylimielisyyden. Ei minua vuoden 1918 toistuminen pelota koska tällä kertaa tiedän että jos hurri siat yrittää sitä niin suomalaiset, venäläiset ja saksalaiset pyhkii ne sillon pois maapallolta eivätkä ole yhtä armeiliaita kuten 1918.

Äänestä
  • Ville Rydman blogissaan:

    ""Pakkoruotsille" ei ole järkiperusteita
    perjantai 10. syyskuu 2010
    Kommentit
    12
    Osallistuin eilen ruotsinkieliseen tv-debattiin FST5:n Obs.-ohjelmassa, jossa aiheena oli ruotsin kielen asema Suomessa ja ennen kaikkea toisen kotimaisen kielen pakollisuus Suomen kouluissa. Ohjelmassa käytettiin mielestäni varsin hyviäkin puheenvuoroja; olen ilolla pannut merkille, että myös yhä useammat ruotsinkieliset ovat alkaneet kyseenalaistaa “pakkoruotsin” mielekkyyden.
    Varmasti olemme yksimielisiä siitä, että kaikista tiedoista ja taidoista on yksilölle hyötyä. Samalla voimme varmasti olla yksimielisiä siitä, että ajan, rahan ja inhimillisen omaksumiskyvyn rajoitusten vuoksi emme voi kouluissamme opettaa oppilaille kaikkea mahdollista. Meidän on siis tehtävä rajauksia ja päätettävä, mitkä ovat niitä tietoja ja taitoja, joita kaikkien tulee osata.
    Sama pätee myös kieliopintoihin. Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ei voi loogisesti perustella vetoamalla kielitaidon yleiseen tärkeyteen, koska muuten tällä argumentilla pitäisi pystyä perustelemaan minkä tahansa kielen pakollisuus kouluissa. Tulisi kyetä perustelemaan, miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata.
    Kouluilla on käytettävissään kieliopintoihin rajallinen määrä oppitunteja. Mitä enemmän meillä on kaikille pakollisia kieliopintoja, sitä vähemmän mahdollisuuksia oppilailla on valita muita kieliopintoja. Kokonaisuudessaan suomalaisten osaama kielivalikoima käy kovin yksipuoliseksi, kun kaikkien on osattava suomea, ruotsia ja englantia, jonka useimmat oppilaat valitsevat. Verrattain harvat ottavat enää neljättä tai viidettä kieltä noiden kolmen lisäksi.
    Mikäli oppilailla olisi mahdollisuus valita toisen kotimaisen kielen sijasta jokin toinen valinnainen kieli, tulisi suomalaisten keskuudessa esiintyvä kielitaito monipuolisemmaksi. Tunnustamme varmasti kaikki, että erikoistuminen yhteiskunnassa on hyvä ja yksilön kannalta edullinen asia. Eikö näin ole kielissäkin? Eikö ole parempi, että suomalaiset osaavat mieluummin mahdollisimman monia kieliä kuin että kaikki suomalaiset osaavat samoja harvoja kieliä?
    Mikäli tästä huolimatta ruotsi halutaan säilyttää pakollisena oppiaineena, tulisi jollain tapaa osoittaa, että ruotsin kielellä on niin keskeinen asema suomalaisessa kulttuurissa, että kaikkien suomalaisten tulisi osata sitä ainakin vähän. Tällekään käsitykselle on kovin vaikea löytää loogisia perusteita, ainakaan sivuuttamatta saamelais- ja venäläisväestöä. Tuskin voimme kieltää saamelaisten asemaa alkuperäiskansanamme; tulisiko saamenkin siis olla pakollinen oppiaine kouluissa? Entä venäjä, olemmehan olleet yli sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaa ja meillä on kasvava venäläinen vähemmistö? Miksi ruotsin opiskelu on pakollista kouluissa mutta venäjän ei? Mitään loogista perustelua tälle ei ole, eikä voi olla.
    Edes perustuslakiin vetoamalla ei voida perustella ruotsin opiskelun pakollisuutta. Perustuslaki määritteli Suomen kaksikieliseksi maaksi jo vuosikymmeniä ennen sitä, kun toisesta kotimaisesta keksittiin tehdä kaikille pakollinen oppiaine kouluissa. Ja suomalaiset osaavat ruotsia sen opiskelun pakollisuudesta huolimatta sen verran huonosti, ettei sen pakollisuutta voida perustella edes ruotsinkielisen palvelun takaamisella kaikkialla maassa.
    Ja tässä tullaankin koko kysymyksen ytimeen: millä tavalla toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus kouluissa edistää tai ylläpitää Suomen kaksikielisyyttä? Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt jatkuvasti ruotsin opiskelun pakollisuudesta huolimatta. Miksikö? Koska yhä useammassa alun perin ruotsinkielisessä suvussa suomi on vähitellen syrjäyttänyt kotikielenä ruotsin. Kuten on käynyt omassa suvussanikin. Ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole voinut tätä kehitystä estää tai edes hidastaa.
    Näistä perusteista johtuen katson, että toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuudesta tulisi luopua. Sitä vastoin kaikkien tulisi oman äidinkielensä (suomi tai ruotsi) lisäksi opiskella kahta vierasta kieltä, jotka voisi valita vapaasti koulun omasta kielitarjonnasta. Niihin voisi sisältyä tai olla sisältymättä toinen kotimainen. Lisäksi tulisi taata riittävät mahdollisuudet opiskella kahden pakollisen vieraan kielen lisäksi myös mahdollisimman monia muita vapaaehtoisia kieliä.
    Luopuisin myös virkakelpoisuuteen vaadittavasta toisen kotimaisen kielen taidosta sellaisilla alueilla, joilla ei kyseisen kieliryhmän edustajia asu. On kohtuutonta vaatia joensuulaiselta virkamieheltä ruotsin kielen taitoa, ja vastaavasti umpiruotsinkielisessä kunnassa on kohtuutonta pitää esteenä virkakelpoisuudelle vain sitä, ettei puhu riittävän hyvää suomea.
    Pääsääntöisesti politiikkaa olisi hyvä tehdä järkiargumentteihin perustuen. Toivottavasti kielipolitiikka ei ole loputtomiin tämän suhteen poikkeus."

    Äänestä

  • Rydmanin vastaus kirjoitti:

    Ville Rydman blogissaan:

    ""Pakkoruotsille" ei ole järkiperusteita
    perjantai 10. syyskuu 2010
    Kommentit
    12
    Osallistuin eilen ruotsinkieliseen tv-debattiin FST5:n Obs.-ohjelmassa, jossa aiheena oli ruotsin kielen asema Suomessa ja ennen kaikkea toisen kotimaisen kielen pakollisuus Suomen kouluissa. Ohjelmassa käytettiin mielestäni varsin hyviäkin puheenvuoroja; olen ilolla pannut merkille, että myös yhä useammat ruotsinkieliset ovat alkaneet kyseenalaistaa “pakkoruotsin” mielekkyyden.
    Varmasti olemme yksimielisiä siitä, että kaikista tiedoista ja taidoista on yksilölle hyötyä. Samalla voimme varmasti olla yksimielisiä siitä, että ajan, rahan ja inhimillisen omaksumiskyvyn rajoitusten vuoksi emme voi kouluissamme opettaa oppilaille kaikkea mahdollista. Meidän on siis tehtävä rajauksia ja päätettävä, mitkä ovat niitä tietoja ja taitoja, joita kaikkien tulee osata.
    Sama pätee myös kieliopintoihin. Toisen kotimaisen kielen pakollisuutta ei voi loogisesti perustella vetoamalla kielitaidon yleiseen tärkeyteen, koska muuten tällä argumentilla pitäisi pystyä perustelemaan minkä tahansa kielen pakollisuus kouluissa. Tulisi kyetä perustelemaan, miksi juuri ruotsi on sellainen kieli, jota kaikkien suomalaisten tulee osata.
    Kouluilla on käytettävissään kieliopintoihin rajallinen määrä oppitunteja. Mitä enemmän meillä on kaikille pakollisia kieliopintoja, sitä vähemmän mahdollisuuksia oppilailla on valita muita kieliopintoja. Kokonaisuudessaan suomalaisten osaama kielivalikoima käy kovin yksipuoliseksi, kun kaikkien on osattava suomea, ruotsia ja englantia, jonka useimmat oppilaat valitsevat. Verrattain harvat ottavat enää neljättä tai viidettä kieltä noiden kolmen lisäksi.
    Mikäli oppilailla olisi mahdollisuus valita toisen kotimaisen kielen sijasta jokin toinen valinnainen kieli, tulisi suomalaisten keskuudessa esiintyvä kielitaito monipuolisemmaksi. Tunnustamme varmasti kaikki, että erikoistuminen yhteiskunnassa on hyvä ja yksilön kannalta edullinen asia. Eikö näin ole kielissäkin? Eikö ole parempi, että suomalaiset osaavat mieluummin mahdollisimman monia kieliä kuin että kaikki suomalaiset osaavat samoja harvoja kieliä?
    Mikäli tästä huolimatta ruotsi halutaan säilyttää pakollisena oppiaineena, tulisi jollain tapaa osoittaa, että ruotsin kielellä on niin keskeinen asema suomalaisessa kulttuurissa, että kaikkien suomalaisten tulisi osata sitä ainakin vähän. Tällekään käsitykselle on kovin vaikea löytää loogisia perusteita, ainakaan sivuuttamatta saamelais- ja venäläisväestöä. Tuskin voimme kieltää saamelaisten asemaa alkuperäiskansanamme; tulisiko saamenkin siis olla pakollinen oppiaine kouluissa? Entä venäjä, olemmehan olleet yli sata vuotta osa Venäjän keisarikuntaa ja meillä on kasvava venäläinen vähemmistö? Miksi ruotsin opiskelu on pakollista kouluissa mutta venäjän ei? Mitään loogista perustelua tälle ei ole, eikä voi olla.
    Edes perustuslakiin vetoamalla ei voida perustella ruotsin opiskelun pakollisuutta. Perustuslaki määritteli Suomen kaksikieliseksi maaksi jo vuosikymmeniä ennen sitä, kun toisesta kotimaisesta keksittiin tehdä kaikille pakollinen oppiaine kouluissa. Ja suomalaiset osaavat ruotsia sen opiskelun pakollisuudesta huolimatta sen verran huonosti, ettei sen pakollisuutta voida perustella edes ruotsinkielisen palvelun takaamisella kaikkialla maassa.
    Ja tässä tullaankin koko kysymyksen ytimeen: millä tavalla toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuus kouluissa edistää tai ylläpitää Suomen kaksikielisyyttä? Ruotsinkielisten määrä Suomessa on vähentynyt jatkuvasti ruotsin opiskelun pakollisuudesta huolimatta. Miksikö? Koska yhä useammassa alun perin ruotsinkielisessä suvussa suomi on vähitellen syrjäyttänyt kotikielenä ruotsin. Kuten on käynyt omassa suvussanikin. Ruotsin opiskelun pakollisuus ei ole voinut tätä kehitystä estää tai edes hidastaa.
    Näistä perusteista johtuen katson, että toisen kotimaisen kielen opiskelun pakollisuudesta tulisi luopua. Sitä vastoin kaikkien tulisi oman äidinkielensä (suomi tai ruotsi) lisäksi opiskella kahta vierasta kieltä, jotka voisi valita vapaasti koulun omasta kielitarjonnasta. Niihin voisi sisältyä tai olla sisältymättä toinen kotimainen. Lisäksi tulisi taata riittävät mahdollisuudet opiskella kahden pakollisen vieraan kielen lisäksi myös mahdollisimman monia muita vapaaehtoisia kieliä.
    Luopuisin myös virkakelpoisuuteen vaadittavasta toisen kotimaisen kielen taidosta sellaisilla alueilla, joilla ei kyseisen kieliryhmän edustajia asu. On kohtuutonta vaatia joensuulaiselta virkamieheltä ruotsin kielen taitoa, ja vastaavasti umpiruotsinkielisessä kunnassa on kohtuutonta pitää esteenä virkakelpoisuudelle vain sitä, ettei puhu riittävän hyvää suomea.
    Pääsääntöisesti politiikkaa olisi hyvä tehdä järkiargumentteihin perustuen. Toivottavasti kielipolitiikka ei ole loputtomiin tämän suhteen poikkeus."

    "Pääsääntöisesti politiikkaa olisi hyvä tehdä järkiargumentteihin perustuen. Toivottavasti kielipolitiikka ei ole loputtomiin tämän suhteen poikkeus"

    Olen aivan samaa mieltä. RKP:n politiikka on hyvinkin rationaalista, jossa prioriteetit ovat kohdallaan seuraavasti:
    1) Hoidettava ruotsinkielisen väestön edut: korkeakoulupaikkakiintiöt yn.
    2) Valehdeltava valtamedialla, että kyseessä on yleispuolue, jonka Thorssit ja Wallinit muka hoitavat kansallisia asioita Suomen hyväksi, kuten ovat minunterinvalassa luvanneet, vaikka heidän ensisijainen (ja ainoa) tehtävä on kyylätä, että muiden minusterien ja korkeimpien virkamiesten kielinäkemykset ovat "oikeita" eli RKP:n mieleisiä.

    Mutta pakkoruotsia ei voida puolustaa järkisyihin vedoten kuten ei voi koulujen pakkopuolaakaan tai pakkoislantia. Siksi syyt ovat järjettömiä.

    Ongelma on myös se, että RKP:n aktiivit ovat "uskovaislahkolaisia", joihin ei järki pure. He katsovat, että heidän tehtävänsä on "käännyttää" suomenkielisiä ruotsiuskontoon, käsiotykseen jonka mukaan sivistys nouseen, autuus, kunhan vain opiskelemaan ruotsia. Keskustelepa homoliitoista vanhoillislestadioloaisen kanssa. Yritäpä kännyttää muslimi kristiniuskoon. Ei onnistu. Eivät pure myöskään ruotsittajien "argumentit" suomalaiseen kansaanja nuorisoon, vaikka magmojen ja svenska.nu-järjestöjen budjetit kymmenkertaistettettaisiin.

    Äänestä

Olen varma, että tuo svekomuija on työnsäkin puolesta seurannut kielikeskustelua sen verran, että on törmännyt pakkomatematiikka-argumentin totaaliseeen mitätöitymiseen.

Kuitenkin hän jatkaa sen käyttöä ihan pokkana. Juuri tämä minua ärsyttää eniten.

Äänestä
  • Suomenkielisen on sopimatonta sekaantua ruotsinkielisten kouluopetukseen, ja tietysti päinvastoin, mutta silti ehdotan, että matematiikasta tehdään ruotsinkielisille vapaaehtoinen aine tai sen opettaminen heille lopetettaisiin kokonaan. Myös pakkosuomesta tulee luoua, Ruotsinkieliset eivät tarvitse Suomessa suomea sen enempää kuin suomenkieliset ruotsia.

    Kun vielä ruotsinkielisille luetaan vain Topeliuksen satuja historian sijaan, niin eiköhän Taxellin paradoksi ala toteutua - ts. ruotsinkieliset ovat totaalisesti eristäytyneet omaan maailmaansa.

    Äänestä

  • Jos joku puhuu pakkoruotsista ja pakkomatematiikasta samassa lauseessa osoittaa se että henkilön sivistyksessä on pahoja puutteita.

    Äänestä

  • FM kirjoitti:

    Jos joku puhuu pakkoruotsista ja pakkomatematiikasta samassa lauseessa osoittaa se että henkilön sivistyksessä on pahoja puutteita.

    Toivottavasti joku sulkee Henrikssonin suun väittelyssä kysymällä:
    Mitä tekemistä matematiikan pakollisuudella muka on ruotsin pakollisuuden kanssa ?
    Ei ruotsi suinkaan ole pakollista sen takia, että matematiikka on pakollista.
    Vain sveko voi yhdistää nämä asiat: tarkoituksenahan on vain johtaa keskustelu
    pois ongelman ytimestä eli sotkea keskustelua- muuta keinoahan pakkoruotsittajilla ei ole.

    Äänestä

tuo Henrikkssonin ääretön itsekkyys ja kykenemättömyys asettua toisen asemaan.

Jopa ilkeät nettifennotkin ovat esittäneet asiallisia analyysejä siitä, miksi surut näkevät pakkoruotsin tärkeäksi, eli he pystyvät asettumaan "vastustajan" housuihin ja jollain tavalla ymmärtävät vaikka eivät hyväksykään heidän näkemyksiään.

Mutta Henrikksonille tuntuu olevan täysin mahdotonta edes yrittää ajatella asiaa myös toisen näkökulmasta. Hän vain paukuttaa jumalan sanana että näin on, minä olen oikeassa, muita mielipiteita ei kuunnella.

Ja tältä pohjalta pitäisi sitten keskustella rakentavasti...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ylermijunior kirjoitti:

Henriksson-Kivioja meinaa tosissaan, että pakkoruotsia voidaan verrata historiaan, matematiikkaan, kemiaan tai uskontoon. Yleismaailmalliset aineet kuten historia, matematiikka ja kemia ovat kaikkien yhteiskuntien perusta jos aikoo menestyä globaalissa kilpailussa. Mutta tämä Jakobstadin järkinero meinaa, että tähän pitäisi ottaa vielä tönkköruotsikin mukaan koska se on yleissivistävää. Onkohan maailmassa ainoastaan kymmenisen miljoonaa sivistynyttä koska ruotsin puhujia joka on tämän yleissivistyksen mitta on suurin piirtein sen verran?


Pennor mot svenska, finska, matematik, religion…?
Postat den 16 november, 2010 av annamaja
Dagens botten-notering i kampen mot ett tvåspråkigt Finland står Samlingspartiets ungdomsorganisation för. Att börja trycka upp och dela ut pennor i skolorna med budskapet att svenskan skall bort, är osmakligt så det förslår. Minister Stubb viftar bort det med att skämta om att det borde finnas sådana pennor på svenska också. Rätt billigt, faktiskt ! Ett klart avståndstagande hade varit på sin plats – men nej. Det passar säkert inte in i ”imagen”.

När skall vi få se pennor med texten ”Bort med historia, matematik, kemi, religion…I skolan skall allt vara frivilligt – annars är det inte kul ”. Nej- bevare mig. Det vi behöver är mera språk i skolan, inte mindre ! Mera allmänbildning, inte mindre. Mera förståelse – inte mindre !

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu