Kuntaministeri Hannes Manninen aikoo runnata pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo ja Kirkkonummi) yhteen vaikka pakolla selvitysmies Alasen ehdotuksen mukaisesti. Ei siis vielä yhdeksi kunnaksi, mutta saman katto-organisaation alle ja monissa asioissa yhteispäätöksiin ja yhteisvastuuseen kuitenkin. Manninen saa ainakin Stadin kundilta 10 pistettä ja papukaijamerkin, jos hän pystyy aikomuksensa toteuttamaan. Ilomielin annan kannatukseni hyvälle asialle, vaikka sitä ajaakin kepulainen Rovaniemen maalaiskunnasta.
Mannisen tehtävä ei tule olemaan helppo. Monet hyväpalkkaiset päättäjät menettäisivät asemiaan, poliittisesti Espoo rupeaisi hieman punertamaan, Vantaan punerrus hieman haalistuisi ja upporikas Kauniainen köyhtyisi melkoisesti, jos kaikkea ruvettaisiin tasaamaan. Sitä ihmettelen, että myös Helsingin kokoomuslainen kaupunginjohtaja tyrmää Mannisen ajatuksen, vaikka ahdas Helsinki pääsisi näin purkamaan paineitaan tontti- ja liikenneasioissa väljempien naapurikuntien puolelle.
Toivoisi tuon ehdotuksen toteutuvan siksikin, että se saattaisi toimia pään avaajana muille kuntaliitoksille. Jos Suomen 1. 2. ja 4.suurimmat kunnat voisivat jotenkin yhdentyä miljoonan asukkaan yksiköksi, niin muutaman tuhannen asukkaan elinkelvottomien pikkukuntien johtomiehillä ei luulisi olevan perusteita vastustaa niiden yhdentymistä, joka olisi vähintään yhtä tärkeää kuin pääkaupunkiseudun kuntien yhdentyminen, joskin aivan eri syistä. Riittääkö Mannisen kantti esittämään tätä? Noissa kunnissahan menettäisi asemiaan kepulainen kuntaeliitti, jota pääkaupunkiseudulla ei ole. Osoittautuuko Manninen aidosti viisaaksi ja hyväksi ministeriksi, vai sittenkin rohkeaksi vain silloin, kun ei tarvitse horjuttaa ”omiensa” asemaa? Aika näyttää.
Mannisen tehtävä ei tule olemaan helppo. Monet hyväpalkkaiset päättäjät menettäisivät asemiaan, poliittisesti Espoo rupeaisi hieman punertamaan, Vantaan punerrus hieman haalistuisi ja upporikas Kauniainen köyhtyisi melkoisesti, jos kaikkea ruvettaisiin tasaamaan. Sitä ihmettelen, että myös Helsingin kokoomuslainen kaupunginjohtaja tyrmää Mannisen ajatuksen, vaikka ahdas Helsinki pääsisi näin purkamaan paineitaan tontti- ja liikenneasioissa väljempien naapurikuntien puolelle.
Toivoisi tuon ehdotuksen toteutuvan siksikin, että se saattaisi toimia pään avaajana muille kuntaliitoksille. Jos Suomen 1. 2. ja 4.suurimmat kunnat voisivat jotenkin yhdentyä miljoonan asukkaan yksiköksi, niin muutaman tuhannen asukkaan elinkelvottomien pikkukuntien johtomiehillä ei luulisi olevan perusteita vastustaa niiden yhdentymistä, joka olisi vähintään yhtä tärkeää kuin pääkaupunkiseudun kuntien yhdentyminen, joskin aivan eri syistä. Riittääkö Mannisen kantti esittämään tätä? Noissa kunnissahan menettäisi asemiaan kepulainen kuntaeliitti, jota pääkaupunkiseudulla ei ole. Osoittautuuko Manninen aidosti viisaaksi ja hyväksi ministeriksi, vai sittenkin rohkeaksi vain silloin, kun ei tarvitse horjuttaa ”omiensa” asemaa? Aika näyttää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Näissä mainitsemissasi elinkelvottomissa pikkukunnissa tarvittaisiin pikaisesti kuntaliitoksia. Pääkaupunkiseudun yhdistämisellä ei ole niin kiirettä (?).
Eduskunnassa pitäisi olla varmaan 200 kokoomuslaista, jotta siinä talossa uskallettaisi tehdä niin radikaaleja ratkaisuja, että päästäisi nykyisen hallituksen työttömyystavoitteiseen!
...kuntaliitosasioissakin.
Pienkunnat eivät saa pienuudestaan johtuen yhtään lisää valtionosuutta tai muutakaan tukea.
Vuosi sitten tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että pienet kunnat eivät ole kuntarakenteen pulmakuntia. Suuri osa Varsinais_Suomen pienkunnista tuottaa kohtuullisen edullisia ja kuntalaisten tarpeet kattavia sosiaali- ja terveyspalveluja, usein jopa suuria kuntia edullisemmin.
Kuntien, kaiken kokoisten kuntien on tehostettava toimintojaan ja uudistettava tapoja järjestää kunnalliset palvelut. Kuntien välisellä yhteistyöllä on paljon saavutettavissa.
Kuntaliitoksilla saavutettavat säästömahdollisuudet ovat suurimpia alueilla, joilla yhdyskuntarakenne on yhteensulautunut, eli lähinnä ns. reikäleipäkunta-alueilla. Liitoshyödyt vähenevät selvästi, mitä kauempana kuntien taajamat sijaitsevat toisistaan.
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;101;813;750
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=F830B36AF91A43CDB66D07AF2960A46D
Jos tuosta 5 vuuden sisällä, siis ennen vuotta 2010 jää eläkkeelle 150 000-, ei löydy työvoimaa.
Miten käy kuntien palvelujen, kuntarakenteen ?
Söör Allu on ollut kokoajan oikeassa !