Kuntaministeri Hannes Manninen aikoo runnata pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo ja Kirkkonummi) yhteen vaikka pakolla selvitysmies Alasen ehdotuksen mukaisesti. Ei siis vielä yhdeksi kunnaksi, mutta saman katto-organisaation alle ja monissa asioissa yhteispäätöksiin ja yhteisvastuuseen kuitenkin. Manninen saa ainakin Stadin kundilta 10 pistettä ja papukaijamerkin, jos hän pystyy aikomuksensa toteuttamaan. Ilomielin annan kannatukseni hyvälle asialle, vaikka sitä ajaakin kepulainen Rovaniemen maalaiskunnasta.
Mannisen tehtävä ei tule olemaan helppo. Monet hyväpalkkaiset päättäjät menettäisivät asemiaan, poliittisesti Espoo rupeaisi hieman punertamaan, Vantaan punerrus hieman haalistuisi ja upporikas Kauniainen köyhtyisi melkoisesti, jos kaikkea ruvettaisiin tasaamaan. Sitä ihmettelen, että myös Helsingin kokoomuslainen kaupunginjohtaja tyrmää Mannisen ajatuksen, vaikka ahdas Helsinki pääsisi näin purkamaan paineitaan tontti- ja liikenneasioissa väljempien naapurikuntien puolelle.
Toivoisi tuon ehdotuksen toteutuvan siksikin, että se saattaisi toimia pään avaajana muille kuntaliitoksille. Jos Suomen 1. 2. ja 4.suurimmat kunnat voisivat jotenkin yhdentyä miljoonan asukkaan yksiköksi, niin muutaman tuhannen asukkaan elinkelvottomien pikkukuntien johtomiehillä ei luulisi olevan perusteita vastustaa niiden yhdentymistä, joka olisi vähintään yhtä tärkeää kuin pääkaupunkiseudun kuntien yhdentyminen, joskin aivan eri syistä. Riittääkö Mannisen kantti esittämään tätä? Noissa kunnissahan menettäisi asemiaan kepulainen kuntaeliitti, jota pääkaupunkiseudulla ei ole. Osoittautuuko Manninen aidosti viisaaksi ja hyväksi ministeriksi, vai sittenkin rohkeaksi vain silloin, kun ei tarvitse horjuttaa ”omiensa” asemaa? Aika näyttää.
Mannisen tehtävä ei tule olemaan helppo. Monet hyväpalkkaiset päättäjät menettäisivät asemiaan, poliittisesti Espoo rupeaisi hieman punertamaan, Vantaan punerrus hieman haalistuisi ja upporikas Kauniainen köyhtyisi melkoisesti, jos kaikkea ruvettaisiin tasaamaan. Sitä ihmettelen, että myös Helsingin kokoomuslainen kaupunginjohtaja tyrmää Mannisen ajatuksen, vaikka ahdas Helsinki pääsisi näin purkamaan paineitaan tontti- ja liikenneasioissa väljempien naapurikuntien puolelle.
Toivoisi tuon ehdotuksen toteutuvan siksikin, että se saattaisi toimia pään avaajana muille kuntaliitoksille. Jos Suomen 1. 2. ja 4.suurimmat kunnat voisivat jotenkin yhdentyä miljoonan asukkaan yksiköksi, niin muutaman tuhannen asukkaan elinkelvottomien pikkukuntien johtomiehillä ei luulisi olevan perusteita vastustaa niiden yhdentymistä, joka olisi vähintään yhtä tärkeää kuin pääkaupunkiseudun kuntien yhdentyminen, joskin aivan eri syistä. Riittääkö Mannisen kantti esittämään tätä? Noissa kunnissahan menettäisi asemiaan kepulainen kuntaeliitti, jota pääkaupunkiseudulla ei ole. Osoittautuuko Manninen aidosti viisaaksi ja hyväksi ministeriksi, vai sittenkin rohkeaksi vain silloin, kun ei tarvitse horjuttaa ”omiensa” asemaa? Aika näyttää.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ko. hallintomallin tärkeimpiä tehtäviän tonttipulan helpottaminen Pääkaupunkiseudulla. Kokoomushan on jatkuvasti vastustanut puuttumista asumiskustannusten alentamiseen. Demarit kannattavat ko. hallintomallia kansallisen edun nimissä, mutta vasemmistoliittoa vähän kiinnoistaa mitkään tavallisen ihmisen ostovoimaa parantavat asiat. Suomen ongelmahan on se että täällä ei ole ostovoimaa mikä pitäisi yllä kulutusta ja loisi työpaikkoja. Tästä syystä esim. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä esittää että nuoretperheet saisivat ns. starttirahaa aloittaakseen perhe-elämän. Esitys kertoo juuri siitä mikä on Suomessa ongelma eli varsinkin asumiskustannukset. Muualla Euroopassa esim. Ruotsissa asuntojen ja asumisen hinta on 100% edullisempaa kuin Suomessa. Ei tarvi olla taloustieteilijä että ymmärtää mitä ko. maissa jää asumismenojen jälkeen kuluttamiseen. Vasemmistoliittoahan ei nämä asiat kiinnosta - tuskin muutkaan.