Professori Karlsson, että monet suomalaiset monesti hyvinkin korkeasti koulutetut ihmiset näkevät sen loukkaavana ja ihmisarvoa alentava jos heillä itsellään ei ole oikeutta päättää omista ja lastensa kielivalinnoista vaan tämä oikeus on annettu RKP:lle. Heitä kohdellaan kuin vähemmän ymmärtäviä joilla ei olisi kykyä arvioida omia tarpeitaan. Tämä Karlssonin mukaan huonontaa kieliryhmien välistä kanssakäymistä tulevaisuudessa.
Professori Fred Karlsson
tohtorismies
6174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllä kieliryhmien kanssakäyminen on huonontunut jo pitkän aikaa pakkoruotsituksen takia.
Karlsson on avannut mahdollisuuden uudenlaiseen kielikeskusteluun. Hän on ensimmäisenä kertonut, että useimpien vapaaehtoista ruotsia kannattavien taustalla ei olekaan ruotsivihaa vaan yksinkertaisesti koulutettu ja valistunut vanhempi, joka tyrmistyy saamaansa palautetta, kun haluaisi osallistua lastensa kielivalintaan.
Tämä on mullistavin oivallus, joka nyt on esitetty ruotsiksi ruotsinkielisille. Jos se hyväksytään, kieliryhmien välit alkavat parantua todella nopeasti.
KArlssonille pitäisi lähettää ruusuja. Ei kai hän joutunut teilauksen kohteeksi omiensa joukossa?
Eivätkö pakkoruotsiin tähän asti myönteisesti suhtautuneet voisi jo laajemminkin myöntää, että kielivapaudelle Suomessa on todella hyviä argumentteja, jotka edellyttävät vanhan pakon purkamista:
- Laaja kielivaranto on mahdollista saavuttaa, kun kaikilla ei ole kolmea samaa kieltä pohjana (SU, RU, EN) - ja laajaa kielivarantoa tarvitaan itsenäisessä maassa, skandinaavit eivät hoida kielitaitoa vaativia tehtäviä puolestamme.
- Missään ei ole vastaavaa kahden pikkukielen pakollisuutta ja samalla tavoitteena jokaiselle kolme vierasta kieltä (RU/SU EN se aito vapaasti valittava), joita ei enemmistö yksikielisessä ympäristössä opiskelevista voi mitenkään oppia ja ylläpitää riittävän syvällisesti, jotta kielistä olisi todellista hyötyä.
- Virkamiesruotsi on pelkkä muodollisuus, joka ei todellisuudessa takaa ruotsinkielistä palvelua mutta vie monilta kohtuuttomasti voimia ja estää monilta toisen aidosti vapaasti valittavan kielen omaksumisen.
- Erilaisten oppijoiden huomioiminen olisi mahdollista, kun kieltenopetusta voitaisiin räätälöidä pedagogisista lähtökohdista kielipolitiikan sijaan - osa voisi toisen vieraan kielen sijaan vahvistaa näitä välttämättömiä kieliä (kotikieli, SU, EN).
- Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja heidän tuomansa kielitaidon kunnioitus edellyttävät, ettei ruotsi ole pakollinen millään tasolla eikä edellytys etenemisessä virkauralle.
- Valistuneet ja koulutetut vanhemmat Suomessa ovat yhtä hyviä ohjaamaan lasten kielivalintoja kuin vanhemmat muissa maissa.
- Suomalaisuus on nykyisin paljon laajempaa ja monimuotoisempaa kuin ruotsinkielisten ideoima suomenmaalaisuus, jota pakollisen ruotsin kannattajat ovat yrittäneet markkinoida ikään kuin ainoana oikeana identiteettinä tässä maassa.
...
Samaa mieltä
Tuossa yllä on kiteytettynä Suomen tuleva kielikoulutusohjelma.