Meillä on pikkukoululainen, 7v. Jo vuosia sitten oli ensimmäiset epäilyt että sosiaalisessa kontaktissa on jotain (poikkeava katsekontakti, kuuloyliherkkyys mm.) Asiaa on tutkittu, mutta jotenkin edistystä tapahtui jo 4-5 ikävuoden välillä niin paljon ettei häntä edes lähetetty tutkimuksiin.
Kunnes hälytyskellot alkoivat soimaan jo useammilla lisäkseni koulun alettua. Nyt on ensimmäiset testitulokset paperilla ja sairaalajakso on pian.
Mihin se viittaa kun esim. visuaalisessa hahmottamisessa hän on tasoa yli 15v ja taas toisaalta mm kielellisesti ikäistään pari vuotta jäljessä?
Mihin viittaa että kuilu huonoimpien ja parhaimpien osa- alueiden välillä on näin valtava? Aspergeriin? ADD?
Mistä vertaistukea? On helpotus että meillä on pian vastaus, mutta tämä on rankkaa juuri nyt.
Asperger vai jokin muu? Mihin suuntaan testitulos viittaa
12
1013
Vastaukset
- xym
Miksi sairaalajakso? Autismin kirjon lapset pääsääntöisesti viihtyvät parhaiten tutussa ympäristössä, kotona. Laitosmaiset olosuhteet ja varsinkin "käsiksikäyvä", omia aistiyliherkkyyksiä kunnioittamaton kohtelu ovat myrkkyä herkälle autistille. Toivottavasti henkilökunnalla on edes jotakin kokemusta ja näkemystä asiaan.
Onko koulukiusaaminen se ongelma, vai missä mättää?
Ihan lonkalta arvellen, pienryhmäopetus tai kouluavustaja tavallisella luokalla ehkä ovat tulevia käytännön ratkaisuja.
Aspergeriltahan tuo vaikuttaa?
Muistakaa oma oikea osanne ja roolinne vanhempina: lapseen nähden luottavainen, rauhallinen tyyliin "kyllä se tästä lähtee sujumaan", kouluun ja asiantuntijoihin nähden määrätietoinen, asioihin perehtynyt, mieluummin pedantti vaatija kuin mukautuva vaikenija. Diagnoosin saatuanne ottakaa yhteys (seutunne) vertaistukea tarjoavaan yhdistykseen. Netissäkin saa hyviä vihjeitä, kunhan tiedetään mistä on kysymys.- mmmm.
poliklinikalla sitä tutkitaan. Ei öitä sairaalassa.
Ongelmana on ollut puhumattomuus, lähinnä muille aikuisille ja luokan muille lapsille. Joustamattomuus samanikäisten kontakteissa. Kotona hän on aika normaali lapsi.
Hän on lahjakas monessa asiassa. Lukee, kirjoittaa, musikaalinen, piirtää paremmin kuin minä :) Mutta kuulimme jo että vaikeuksia tulee myöhemmin koulussa kun opittavat asiat eivät olekaan niin konkreettisia kuin ensimmäisillä luokilla.
Kiitos sinulle vastauksesta - xym
mmmm. kirjoitti:
poliklinikalla sitä tutkitaan. Ei öitä sairaalassa.
Ongelmana on ollut puhumattomuus, lähinnä muille aikuisille ja luokan muille lapsille. Joustamattomuus samanikäisten kontakteissa. Kotona hän on aika normaali lapsi.
Hän on lahjakas monessa asiassa. Lukee, kirjoittaa, musikaalinen, piirtää paremmin kuin minä :) Mutta kuulimme jo että vaikeuksia tulee myöhemmin koulussa kun opittavat asiat eivät olekaan niin konkreettisia kuin ensimmäisillä luokilla.
Kiitos sinulle vastauksestaVielä tuli mieleeni ajatus sellainen, että älkää pitäkö lastanne vääränlaisena, pikemminkin tähänastinen ekaluokka on ollut jotenkin vääränlainen lapsellenne. Voisi olla hyvä muun juttelun lomassa ihan hyväntahtoisesti kysellä vaivihkaa syitä, miksi hän ei halua puhua, kommunikoida koulussa muiden lasten ja opettajien kanssa. Kokeeko hän tulleensa väärinymmärretyksi, tylysti kohdelluksi tms.?
Löysin sattumalta kirjan nimeltä "Outolintu, erilainen", kirj. Sylvi-Sanni Manninen, jossa ei ryhdytä lääketieteellisesti erottelemaan ihmisiä eri luokkiin, vaan lähestytään asiaa henkilön herkkyyden kautta. Herkät yksilöt, joita kirjassa kutsutaan väri-ihmisiksi, ovat usein erittäin lahjakkaita, taiteellisia ja luovia, ja heitä tulisi ympäristön vain kohdella oikein. Olisiko lapsen hyvä aloittaa koulu vasta ensi syksynä, ja voisiko hän ehkä päästä Steiner-kouluun? - helpotuksen huokaus
mmmm. kirjoitti:
poliklinikalla sitä tutkitaan. Ei öitä sairaalassa.
Ongelmana on ollut puhumattomuus, lähinnä muille aikuisille ja luokan muille lapsille. Joustamattomuus samanikäisten kontakteissa. Kotona hän on aika normaali lapsi.
Hän on lahjakas monessa asiassa. Lukee, kirjoittaa, musikaalinen, piirtää paremmin kuin minä :) Mutta kuulimme jo että vaikeuksia tulee myöhemmin koulussa kun opittavat asiat eivät olekaan niin konkreettisia kuin ensimmäisillä luokilla.
Kiitos sinulle vastauksestalapsi kutsuttiin aikoinaan neurologiselle lastenosastolle, jossa oli viikon päivittäin tutkittavana. Ikää oli n 9v...Jakson lopussa sai diagnoosin. Siitä lähti terapia ja matkan varrella oli nousuja ja laskuja ja osa johtui siitä, että paikkakunnan vaihdon yhteydessä ei uudella paikkakunnalla haluttu antaa mitään kuntouttavaa terapiaa. Kela tyrmäsi miltei kaiken ja terapia alkoi hoitua muuta kautta. Nyt voi sanoa, että olemme voiton puolella ja lapsi on kehittynyt aikuiseksi ja elämä menee kuin normaalisti. Myös opiskelu sujuu mallikkaasti.
- mmmm mmmm
helpotuksen huokaus kirjoitti:
lapsi kutsuttiin aikoinaan neurologiselle lastenosastolle, jossa oli viikon päivittäin tutkittavana. Ikää oli n 9v...Jakson lopussa sai diagnoosin. Siitä lähti terapia ja matkan varrella oli nousuja ja laskuja ja osa johtui siitä, että paikkakunnan vaihdon yhteydessä ei uudella paikkakunnalla haluttu antaa mitään kuntouttavaa terapiaa. Kela tyrmäsi miltei kaiken ja terapia alkoi hoitua muuta kautta. Nyt voi sanoa, että olemme voiton puolella ja lapsi on kehittynyt aikuiseksi ja elämä menee kuin normaalisti. Myös opiskelu sujuu mallikkaasti.
Asperger- diagnoosi tuli.
Haluaisin kovasti tietää, mistä etsiä tietoa, vertaistukea. Liiton sivuilla on käyty. - Mustuaiset
mmmm mmmm kirjoitti:
Asperger- diagnoosi tuli.
Haluaisin kovasti tietää, mistä etsiä tietoa, vertaistukea. Liiton sivuilla on käyty.Harmi kun tuo Aspalsta on suljettu...
Kannattaa hakeutua ensiksi paikalliseen asperger yhdistykseen jäseneksi ja sitä kautta varmasti saa vertaistukea. - xym
mmmm mmmm kirjoitti:
Asperger- diagnoosi tuli.
Haluaisin kovasti tietää, mistä etsiä tietoa, vertaistukea. Liiton sivuilla on käyty.Hakekaa ajoissa ensi kesän As-leirille, se olisi varmasti hyvä juttu niin lapselle kuin vanhemmillekin. Leiri on maksuton, KELA-tuettu, tietoja löytynee liitosta soittaen tai netistä. Siellä viimeistään löytyy samassa tilanteessa olevia perheitä. Ajatelkaa asia parhain päin, nyt diagnoosin myötä lapsenne on OIKEUTETTU monenlaisiin tukitoimiin ja terapioihin, kunhan vain pidätte puolenne sitkeästi. Tampereen seudulla toimii TSAU Ry, pienemmillä paikkakunnilla ehkä ei ole mitään omaa, ja on ehkä hyvä idea kysellä sekä neuvolasta että paikasta josta diagnoosin saitte lähintä ryhmää, jossa Aspergerlasten vanhemmat voivat tavata (ehkä yhdessä muiden erityislasten vanhempien kanssa). Nettikin on hyvä apuneuvo, varsinkin mainittu Aspalsta, mutta kahvi- ja keskusteluhetket samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa varmaan antavat vielä enemmän eväitä omaan elämäänne.
- mielipidettä Tsausta
xym kirjoitti:
Hakekaa ajoissa ensi kesän As-leirille, se olisi varmasti hyvä juttu niin lapselle kuin vanhemmillekin. Leiri on maksuton, KELA-tuettu, tietoja löytynee liitosta soittaen tai netistä. Siellä viimeistään löytyy samassa tilanteessa olevia perheitä. Ajatelkaa asia parhain päin, nyt diagnoosin myötä lapsenne on OIKEUTETTU monenlaisiin tukitoimiin ja terapioihin, kunhan vain pidätte puolenne sitkeästi. Tampereen seudulla toimii TSAU Ry, pienemmillä paikkakunnilla ehkä ei ole mitään omaa, ja on ehkä hyvä idea kysellä sekä neuvolasta että paikasta josta diagnoosin saitte lähintä ryhmää, jossa Aspergerlasten vanhemmat voivat tavata (ehkä yhdessä muiden erityislasten vanhempien kanssa). Nettikin on hyvä apuneuvo, varsinkin mainittu Aspalsta, mutta kahvi- ja keskusteluhetket samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa varmaan antavat vielä enemmän eväitä omaan elämäänne.
Tsau! Ry ei tarjoa mitään tukea ainakaan aikuisille. Nyt jos haluaa lähteä vertaistukiryhmään, niin pitää lähteä Nokialle saakka. Ei hyvä. Kannattaisi ottaa mallia pääkaupunkiseudulla olevista asperger yhdistyksistä, jossa on sentään erilaisia ryhmiäkin.
- Breda
Tämän ketjun aloitti nimimerkki "mmmmmm....." seitsemän vuotta sitten. Hänen lapsensa oli tuolloin 7 v.
"...hälytyskellot alkoivat soimaan jo useammilla lisäkseni koulun alettua."
Nimenomaan "koulun alettua" AS yleensä viimeistään havaitaan. Minun AS:lleni oli ainakin erittäin tyypillistä se, että juuri alakoulun alettua ilmeni ongelmia. Koulu alkoi pelottaa ja uuvuttaa. Kukaan koulussa ei tiennyt, miksi olin erilainen eli miksi aivoni ylikuormittuivat niin herkästi. Nyttemmin tiedän, että en alakoulussa kyennyt oppimaan älykkyyteni tasolla, koska väsyin liialliseen ja ristiriitaiseksi kokemaani sosiaalisuuteen ympärilläni. Kukaan ei silloin tiennyt mitään Aspergerin syndroomasta eikä sitä tietenkään osattu millään lailla ottaa huomioon. Onneksi nykyisin on joissakin suurimmissa kaupungeissa jopa asperger-luokkia.
"Mihin se viittaa kun esim. visuaalisessa hahmottamisessa hän on tasoa yli 15v ja taas toisaalta mm kielellisesti ikäistään pari vuotta jäljessä?
Mihin viittaa että kuilu huonoimpien ja parhaimpien osa- alueiden välillä on näin valtava?"
Aspergeriinhan tuo viittaa. AS:n yhteydessä puhutaan "kykyprofiilin jyrkästä epätasaisuudesta".
AS-lapsen vahvuusalueet, joihin aika usein kuuluu visuaalisuus, ovat selvästi ikätovereita kehittyneempiä. Se ei voi olla näkymättä koulussa. Myöskään kykyprofiilin heikoimmat alueet, joihin aika usein kuuluu sosiaalisuus ja siihen liittyvä kommunikointi, eivät voi olla näkymättä koulussa. Usein lasta aletaan kiusata alakoulussa juuri siksi, että hänen sosiaalinen käyttäytymisensä on erilaista. Hän on ikäisiään selvästi jäljessä sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisessä. Tiedän, mistä puhun, koska itse kävin aikoinaan läpi juuri nämä tyypilliset "kykyprofiilin jyrkästä epätasaisuudesta" johtuvat ongelmat. Alakoulussa minua uuvutti jo se, että vahvuusalueeseeni kuuluvat aineet kiinnostivat tosi paljon mutta kaikki kykyprofiilini heikoimpiin alueisiin kuuluvat aineet eivät kiinnostaneet tippaakaan, vaan suorastaan raivostuttivat.
Olisinpa jo alakoulussa saanut tietää sen tosiasian, että nimenomaan synnynnäisen kykyprofiilini vahvimmat alueet tulevat pelastamaan minun elämäni. Kukaan ei kuitenkaan silloin tiennyt. Onneksi edes nykyään tiedän. Olen jo vuosikausia ollut murehtimatta sitä, että minun synnynnäisessä kykyprofiilissani on pysyvästi ja hyvin selvästi myös normaalin alapuolelle sukeltavia alueita, sellaisia kuilumaisia heikkouksia, jotka herkästi saavat minut uupumaan. Pähkäilin, tuskittelin ja murehdin sitä kaikki alakoulun vuodet ja se söi energiaani valtavasti. Erakoiduin jo varhain ja tavallaan se pelasti, mitä siinä tietämättömyydessä pelastettavissa oli. Onneksi löysin jo varhain kirjat. Kiinnostuin erityisesti aikuisten tietopuolisista kirjoista. Niissä asui viisaus. Sittemmin olen oppinut arvostamaan hyviä kirjoja vieläkin enemmän.
Nykyään olen pohtinut joskus, miksi parhaat kirjat ovat edelleen niin valtavan paljon viisaampia kuin netin kaikki somehössötys ja lukuisat "keskustelupalstat". Ehkä pääsyy on siinä, että hyvät kirjat valikoituvat lukemattomista kustannusyhtiöihin lähetetyistä käsikirjoituksista, joista vain parhaat julkaistaan. Mutta nettiin pääsee jatkuvasti aivan vapaasti mitä tahansa. - fjkasoös
Onko sulla "Breda" jäänyt levy päälle? Vai mitä hittoa jankkaat samoja asioita, jotka ovat jokaikiselle maailman kansalaiselle olleet jo vuosia itsestäänselvyyksiä? Ärsytät ihmisiä, etkö itse sitä ymmärrä???
- EiMaitotuotteita
Ei asperger tajua ärsyttävänsä ihmisiä. Itse olen huomannut oireideni vähenevän, kun olen alkanut syömään terveellisemmin. Kasvisten syöntiä olen lisännyt ja lihan vaihtanut kalaan. Sienet ja marjat ovat hyvä lisä, mutta marjoja en pilaa lisätyllä sokerilla.
Autisteille ja asseille on tyypillistä syödä hyvin epäterveellisesti ja yksipuolisesti. Jätin pois mm. sokerin, vehnän, soijan, maissin, perunan ja kaiken lisäainepitoisen tehdasruuan, kuten sokeripitoiset aamiaismurot ja -hiutaleet, vanukkaat, jugurtit ja nyt tilanteeni on selvästi muuttunut parempaan. En enää juutu kaavamaiseen käytökseen.
- infoa_as
Entäs jos on krooninen suolistotulehdus? Siinä ei syödä marjoja eikä kasviksia, vaikka niistä pitäisikin jos ei halua juosta vessassa 18 krt/vrk. Ei ole mitään tyypillistä asseille tyypillistä ruokavaliota olemassa, sillä jokainen ihminen on yksilö. Olen kahdessa eri paikassa saanut saman diagnoosin sekä syönyt aivan lapsesta asti todella terveellisesti omasta halustani, näin jo lapsena, kuinka ruokavalio vaikuttaa terveydentilaani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tykkään sinusta tosi tosi paljon
Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska513467- 1562099
Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli2041791Mitä tehdä asialle?
Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill1351699- 801165
- 2341104
Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?
Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä2731045- 130999
Olen pahoillani mies
Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari52929- 72895