Kertokaa millaista luxuselämää vietätte, tehän aina säännöllisesti palstalla käytte kerskailemassa mutta ikinä ette kerro miten ihanaa se oikein on. Ensin tietysti palkkatiedot, sitten vaikka se millaisessa kartanossa asuu, montako mersua on jne. Nyt saa aivan vapaasti kerrankin kerskailla, katsotaan tulenko kateelliseksi.
Töissä käyvien luxuselämä
Näinköhän...
361049
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tätä minäkin odotan innolla! haluan tietää miten kermaperseet viettää elämää.
vietä yleensä mitään luxuselämää.
Keskiansiot eivät ole valtavia, ja verotus haukkaa ansioista suuren osan, usein myös työmatkakulut.
Monilla työssäkäyvillä on omistusasunto, jonka maksaminen kestää kymmenestä kolmeenkymmeneen vuoteen. Kaikki remontit ja korjaukset maksetaan omasta pussista.
Työterveyshuolto on hyvä etu. Joillakin työssäkäyvillä on muitakin etuja kuten lounassetelit, puhelin- ja autoetu. Lomapäivät ja eläke karttuvat koko ajan. Lomalla saakin viettää hyvällä omallatunnolla omanlaistaan luxuselämää, ehkä myös eläkkeellä.
Hengissä työssäkäyvä kyllä pysyy aikansa ja ylläpitää yhteiskuntaamme. Jotakin jää yleensä säästöönkin, jos elää vaatimattomasti. Kovin paljon ei iltaisin työpäivän päälle edes jaksa juhlia.
Minä itse olen joka päivä kiitollinen siitä, että olen onnistunut elättämään itseni ja vähän muitakin omalla työlläni. Se ei ole ollut luxuselämää, vaan ihmisenarvoista, hyvää elämää.
Nyt minä ymmärrän, reilu kymmenen kuukautta raadetaan jotta lomilla saa viettää luxuselämää? Maailmanympärimatkoja viiden tähden hotelleissa vai mitä näihin unelmalomiin kuuluu? Kaviaaria vai hanhenmaksaa aamiaiseksi?
Sitten kun jää eläkkeelle niin koko eläkeikä on tätä luxuselämää loistohotelleissa mitä eksoottisimmissa kohteissa, vain kesällä ollaan Suomessa? Tosin paljonkos tuo suomalaisten tuleva keskimääräinen eläke tulee olemaan, vietetäänkö sillä kovin kummoista luxuselämää...
Selvennetään hiukan. Valta-osa työssäkäyvistä ei elä ns. luxus-elämää. Luxus-elämää viettää vain se pieni murto-osa väestöstä, jotka ovat työssään, yrittämisessään menestyneet taloudellisesti tai olleet onnekkaita. Luxus on siis harvojen herkkua
Vietän sellaista luxuselämää, että tulen toimeen omillani eikä tarvitse pytää mistään instassista tukea arjesta selviytymiseen. Selviämisen mahdollisuus ja arjen sujuminen tekee mut ainakin nöyräksi ja kiitolliseksi, että voin jopa tehdä pieniä valintoja vaikkapa ruokaostoksilla . Olen kokenut työttömyyden ja siihen aikaan oli mulla kaikenmaailman vastoinkäymiset lisäksi.
No ne jotka käyvät palstalla kerskailemassa , että kuukaudessa jää säästöön useita satoja euroja ja ruokaan menee vaikkpa 300€uroa/viikko, sellaiset ihmiset ovat heikolla itsetunnolla varustettuja. eipä tavallisen pulliaisen olekaan viisasta rehvastella, koska koskaan ei tiedä milloin sitä vetää korttipakasta mustan kortin.
Jos on asunnot ja autot niin pitäis olla kiitollinen, mutta sekin on sellainen typerä ja alhainen mieltymys tulla tänne köyhyyspalstalle rehvastelemaan.
Ja ne jotka oikein ränkyy tällä palstalla niin saattavat itse olla aivan räystäällä tipahtamssa syrjäytyneiden joukkoon ja ehkä pelko syrjäytymisestä ja köyhyyteen luiskahtamisesta saa ihmisen rehvastelemaan, että hänellä menee muka hyvin.
Saan viettää elämääni omien päätösten mukaan. Ei tarvitse kerjätä virastoista elantoa.
Helsingissä tekevät pitkäaikaistyöttömälle kolmen kuukauden tukipäätöksiä. Lomakkeen täyttämiseen menee 5-10 minuttia kun huolella täyttää. Ei hirveä voimainponnistus kerran kolmessa kuussa. Sosiaalityöntekijää ei tarvitse nähdä, toimeentulotuki on subjektiivinen lakisääteinen etu jota ei tarvitse kerjätä. Sitä voi vaatia ja se on myönnettävä!
Palkka on 2100 euroa kuussa käteen. Normaali päivätyö, klo. 8-16 ma-pe. Palkka ei ole suuren suuri mutta varma valtion virka, ei pelkoja potkuista.
Lainan lyhennyksiin ja korkoihin menee 700 euroa, yhtiövastikkeeseen 150 euroa, kahden lapsen elatusmaksut 400 euroa kuussa. Lopuilla 850 eurolla vietetään "luksuselämää".
Toki lainanlyhennykset viiden vuoden kuluttua loppuvat mutta sitten alkaa putkiremonttiin säästäminen. Tosin putkiremppa on joskus 10-15 vuoden kuluttua, silloin taidan myydä koko roskan ja ostan uuden/uudehko osakkeen jossa tarkoitus olisi asua elämän loppuun saakka. Taas lainaa jota sitten maksellaan, tosin tarkoitus olisi samalla säästää eläkepäiviä varten.
Ehkä sitä eläkkeellä sitten vietetään sitä luksuselämää kun on uudehko asunto ja pankissa jokunen kymppitonni säästetty. Tai sitten ei, jollain 30-40 tonnin säästöillä ja vähän päälle tonnin netto-eläkkeellä hirveästi juhlita ja maailmanmatkailua harrasteta. Ei siis ole syytä kovin kovaan kateuteen.
Toisaalta en ole minäkään kateellinen. Elämä reilulla neljällä huntilla kuussa yksiössä ei hirveästi houkuta. Mielummin töissä, tulee ryypättyä vähemmän. Jos olisi työtön menisi viinaa varmasti huomattavasti enemmän.
Täällä käy joku häirikkö, joka riehuu muillakin palstoilla kehumassa varakkuudellaan. Tuskin sitä on hänellä muuta kuin mielikuvituksessa. Kerron kuitenkin tietoni mitä kysyit. Toivottavasti nämä tiedot lievittävät kateuttasi.
Palkat taloudessa: 2500 3000, eli yhteensä 5500 €/kk netto. Asuntona ok-talo 150 m2, 2000-luvulla rakennettu, arvo n. 300 000 €. Kesämökki alle 100 km:n päässä, arvoa n. 150 000 €. Lainaa jäljellä n. 7 000 €, lainakulut n. 200 €/kk. Lisäksi on ruokalaskua, sähkölaskua, kiinteistöveroa, bensakuluja, sisustamista, kodin laittoa, pihajuttuja, harrastuksia, nettiä, lasten puhelinlaskuja (itsellä työnantaja maksaa puhelinkulut), lehtiä, risteilyjä, lomamatkoja ... Säästöön jää yleensä n. 500 €/kk. Säästöjä on kertynyt n. 40 000 €. Säästetään muuten vain pahan päivän tai vanhuuden varalle, tai maailmanympärimatkaa varten.
Auto on -96 Opel, jolla käydään töissä vaan. Vois noilla säästöillä toki autonkin vaihtaa, mutta ei auto ole hyvä sijoituskohde, kun vanhakin kulkee hyvin. Asuntolainaakaan ei viitsi maksaa pois, että on edes jotain vähennettävää verotuksessa. Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot ...
Älkää silti kukaan luulko että tämä on ilmaiseksi tullut. Kovaa työtä tässä on pitänyt tehdä, peruskoulusta lähtien on täytynyt pitää numerot hyvinä ja päästä hyviin paikkoihin opiskelemaan, sietää koulukiusaamiset ja hikari-pilkat, lukea yökaudet tentteihin, kilpailla harjoittelupaikoista, tehdä pätkätöitä ja kestää kyykyttämistä vuositolkulla ennen kuin vakiotyö avautui. Oikein harmittaa välillä kun on saman ikäisiä kavereita, jotka jo kouluaikoina 15-vuotiaana muuttu muka koviksiksi, alkoi laiskottelun ja juopottelun, ja nyt nelikymppisenä itkee kun on työttömiä eikä omista mitään.
En silti kuvittele olevani parempi ihminen, tai mitään. Muistutan vaan, että Suomessa meillä on kaikilla samat mahdollisuudet. Itsekin olen lähtöisin tosi köyhästä alkoholistiperheestä eikä vanhempani omista mitään, eivätkä koskaan tule omistamaan. Jokainen tekee itse omat valintansa.
Jos mökkiin sijoitetulle pääomalle laskee viiden prosentin vuotuisen tuoton maksaa mökkeily pelkästää menetettyinä pääomatuloina 7500 euroa vuodessa! Aika kalliita viikkoja mökillä vietetyt viikot.
on edellisen tausta mökin suhteen mutta on aivan eri asia mikä mökin arvo on ja mitä siitä on maksanut. Täällä uudellamaalla pienetkin rantamökit maksavat 200-300,000 euroa. Tähän hyvin harvalla lasiperheellä on´ollut varaa pitkään aikaan kun jo perusasumiseen menee asuntoon samanverran rahaa. Ikäntyneempi sukupolvi kuten vanhempani pystyivät vielä peruspalkalla hankkimaan tontit halvalla 70-luvulla ja 80-luvun alkuvuosina. Silloin tontit oli halpoja ja varsinkin saaritontit jota ei juuri arvostettu. Tämmöisen vanhempanikin osti -82. Koska se oli suojaisella sisäsaaistossa muutaman minutin venematkan varrella mantereelta niin se maksoi niinkin paljon kuin 18,000 euroa. Ulkosaaristosta oli puolet halvempia. No tuohon vielä perumökkipaketti (pyöröhirsi) noin 15-20,000 euroa. Ja hups, jo -89 pyydettiin samanlaisista 160-170,000 euroa. Tänään noin250,0000. Laman aikana hinnat tosin hetkellisesti tippui 40-50%.
Meidän perheellä kuten muilakaan 35-45 vuotiailla ei ole vara ostaa mökkiä näillä hinnoilla täysin omalla rahoituksella. Me olemme joutuneet tyytymään muihin rakaisuihin kuten asutovaunu,retkivene,vuokramöikki ellei siipeilläsukulaisten kesämökeillä.
On minulla toi muutama kaveri jolla on perheineen 250-300,000 arvoiset mökit vaikka asuntolainaa vielä osalla onkin. Mutta he ovat saanneet ne perintöntä tai ennakkoperintönä kun omat vanhemmat eivät enää käytä. Ennenvanhaan ostéttiin typillisesti suuria mökkitontteja josta sitten on lohkottu lapsille omat mökkitontit. Ja siihen kun sitten rakentaa perusmökipaketin niin arvo ponnahtaa 200,000 euroon. Peintövero ja mökkipaketin takia ovat kyllä kaverinikin ottaneet lainaa mutta puhutaan muutamasta
kymppitonnista eikä 250,000 eurosta.
Kun vanhempani joskus jättävät mökin jälkeensä niin minulla ei tule olemaan mitään mahdollisuuksia lunastaa veljeni osuuden 120-150,000 euron osuudella.
kun noin 40 vuotiaat pariskunnat kertovat sinulle että heidän perheellään on 200,000 euron arvoinen mökki
niin usein siihen löytyy perintötekijöitä eikä pelkästään ansiotyöllä maksetusta mökistä. Ainakin eteläsuomessa 4-6,000 tuloilla perheiden rahat menevät pääsääntöisesti asumiseen.
Etkö sä tosiaankaan tiedä, että suomen kielessä pilkku on desimaalierotin ja piste (tai välilyönti) tuhaterotin???
..ei se niin mene, että kaikilla on samat mahdollisuudet. Toisilla on vaan menestyneemmät kaverit..puolisoni ei ole tarvinnut käydä kuin teknikoksi ja hän tienaa enemmän kuin moni Di. Itse olen sen sijaan yrittänyt, yrittänyt ja yrittänyt, käynyt kouluja, tehnyt satoja hakemuksia (puolisoni elämänsäa aikana tehnyt yhden, jonka minä kirjoitin senkin, kun hän on onneton siinä asiassa)..silti olen pätkätyökierteessä. Nyt sain vuoden pätkän mikä on tyhjää parempi. Puolisoni on saanut vaihtaa työpaikkaakin hakematta uutta, entiset työkaverit ovat pyytäneet. Tuurilla on hemmetinmoinen merkitys, paljon enemmän se merkitsee kuin ahkeruus. Tietty naisten pitää tehdä paljon enemmän töitä ja hiljaiset kiltit naiset eivät pärjää. Mutta en pysty olemaan aggressiivinen huutaja. Samoin ei kaikilla ole samoja lahjakkuuksia. Kellosepäksi tai kirurgiksi ei ole kaikista, siihen tarvitaan kädentaitoja.
Mitä minä teen nyt, kun meiltä on yksi lapsi lähtenyt kotoa ja elättää itsensä: Säästän. Elän ihan samalla tavalla kuin silloin, kun olin työttömänä, eli ostan tarjoustuotteita. Palkkani on tällä hetkellä elämäni parhaita, indeksiin suhteutettuna sain vuonna 2001 samalaista palkkaa kolmen kuukauden pätkätyöstä. Ainoa mihin joskus törsätään, käydään ravinteliruuat syömässä. Mutta ei kovin usein.
Asunnoille en laske mitään arvoa, koska muista vielä hyvin edellisen laman asuntojen arvojen romahdukset. Olen varma, että viiden vuoden sisällä asuntojen arvo tulee laskemaan lähes kaikkialla ja korot nousevat aika paljon. Auto meillä on kunnollinen uudehko keskiluokan dieselauto. Se vaihdetaan kolmen vuoden välein. Haluan ajaa turvallisella autolla, sillä lähiomaiseni pelastui miltei naarmuilla hirvikolarista juuri siksi, että auto otti vastaan. Vanhalla japanilaisella olisi tullut siinä rytäkässä noutaja, oli sanonut ambulanssimiehet.
On ihan totta, että hinnat ovat niin pilvissä, ettei tavallinen työssä käyvä perhe voi enää ostaa itselleen kesämökkiä ilman velkaa. Meillä on asuntolainaa, joten mökkihaaveesta ollaan luovuttu. Laskimme, että mökin hinnalla teemme monta hotellilomaa tai vuokraamme mökin sieltä, minne kulloinkin halutaan matkustaa. Mökkeilyn sijaan olemmekin viettäneet hotellilomia, joissa voi rentoutua, kun ei tarvitse itse tehdä ruokaa eikä edes liinavaatteita vaihtaa ja siivouksenkin hoitaa joku muu. Omakotitalo (se velkainen) on taajaman lähellä lähes maaseutumaisissa olosuhteissa, joten on omaa pihaa puuhastella ja kuoputella, joten sitä mökkikaipuuta ei siksi niin ole enää, mutta silloin kun asuttiin kaupungissa kerrostalossa, haaveilin mökin ostamisesta. Nyt haaveilen hotellilomista, jotta pääsee valmiiseen pöytään eikä tarvitse itse olla aina kauhan varressa evästä laittamassa.
Vaikutat mukavalta ja rehdiltä hepulta. Sinunkaltaisiasi ihmisiä saisi olla enemmän :)
Ihan tavallista elämää vietetään eikä ajella millään ruosteisilla mersuilla siis oli mersu sitten 2010 vuodelta niin aina ne ruostuu samantien.Ja työssä käymisen hyväksi joudun vielä kustantamaan verorahoillani lasikojen tyttömien paskojen juoppojen ja narkkareiden elämän että näin niillä työtuloilla oikein KEHUSKELLAAN ja TÖRSÄILLÄÄN!
Tilanne on se että jos havittelet kallista autoa ja kallista toloa/huvilaa NIIN silloin sinun on oltava valmis kustantamaan muös minun ruokani, vuokrani, viinani yms :))....nämä kaikki saan siis juuri teiltä jotka omaisuuttaan hanakasti keräilevät ja sekös tässä onkin niin mukavaa:)) juon lipitän sorpusta ja sinä maksat lystin.).....käyn jopa lomailemassa sinun rahoillasi :)
Mutta minä ajelen uudella bemarilla ja syön joka päivä nouto ruokaa ja halutessani myös ostan konjakkia joka vkloppu enkä vedä mitään paskasta kiljua tai kotiviiniä että osaahan se elämä ollakkin työssäkäyvillä myös luxusta kun on valinnanvaraa valita kuinka elämäsä elää!
Olemme pikkuisen alle kolmikymppinen pariskunta, jonka nettotulot yhteensä ovat noin 4500 e/kk pienet pääomatulot.
Tuskin kadehdit, mutta teen kahta työtä. Teen niitä siksi, että viihdyn töissäni. Harrastan mielummin kakkostyötäni kuin jotain turhaa humpuukia. Emme asu vielä asu kartanossa, koska tämän hetkisessä elämäntilanteessamme meidän ei kannata muuttaa työpaikkoihin nähden hyvällä paikalla sijaitsevasta asunnostamme. Asumiskulut ovat mitättömät, koska lainaa on jäljellä vajaa 40 000 e (ei kannata maksaa pois, koska saa verovähennyksiä).
Luksusta elämässä on se, ettei koskaan tarvitse miettiä, onko varaa ostaa herkkuja, käydä elokuvissa tai ulkona syömässä tms. Harrastuksiin ja lomailuun jää myös mukavasti rahaa. En kuitenkaan tarvitse kovin paljon rahaa elämäntyylini ylläpitämiseen, joten säästöön jää joka kuukausi oikein mukavasti rahaa vaikka sitten sitä kartanoa varten. Nämä rahat sijoitan tietysti poikimaan lisää, vaikkei nytkään mitään huolta huomisesta ole. Jos sattuu laiskottamaan, niin liukuvan työajan ansiosta voi aamulla kääntää kylkeä. Jos huvittaa olla kotona, voi myös tehdä etäpäivän.
toelliseen verohyötyyn suhteesa vuosien varrella maksettuihin korkoihin. "lainaa on jäljellä vajaa 40 000 e (ei kannata maksaa pois, koska saa verovähennyksiä)." Mi9kään verohyöty ei ole parempi kuin siitä koituvat kustannkset. Ei valtio korkoja maksaa vaan antaa pikkaisen tukea niihin vrovähennyksen mudossa. Eli pienen osán maksetuisa asuntolainakoroisa. Koskee myös muita vähennyksiä kuten työmatkavähenykset josta monella on harhakäsitys ja saankin usein kuulla että ""eihän sillä asunnon kaukaisella sijainnilla työpaikasta ole niin väliä kun saa ne maksimit työmatka vähennykset"". No niinpä niin mutta euromääräinen etu on harvoin enemmän kuin 10-15% todellisista kustannuksista. Vaihtelee tietekin veroprosentin suuruudesta.
Ajattelin ensin jättää vastaamatta, koska luultavasti ihmiset ymmärtävät väärin ja seurauksena on typerää tappelua, ym.
Me kait sitten kuulutaan ns. rikkaisiin.
Olen töissä rahoitusalalla, vaimo lääkäri. Tulot hyvät, olkoonkin että verottaja nappaa melkoisen osan bruttopalkasta (minä vaimo n. 12 000 EUR/kk). Me asutaan tilavassa vuokra-asunnossa Helsingissä. Jos kysytte miksi vuokralla, emme halua pistää asuntoon kaikkia säästöjä. Vaikka vuokra on euromääräisesti paljon, se on itse asiassa vähän kun vertaa asunnon hintaan. Meillä on molemmilla sijoitussalkut, yhteensä reippaat 1 ME. Pääomatuloja siis osinkojen, korkojen, ym muodossa. Loma-asunto on, ei ollut halpa mutta ei myöskään ökykallis. Koska meillä ei ole varaa isoon ok-taloon keskustan rauhallisemmilta alueilta, näin voimme viettää viikonloppuja "maalla" eikä silti aikaa uppoa työmatkoihin. Jää aikaa perheelle.
Opiskelimme about kolmekymppisiksi asti (tätä ei aina muisteta; vaikka koulutus tyypillisesti auttaa isommille ansioille, toisaalta menettää 5-10 vuoden palkat). Sitten töihin. Minun alkupalkkani oli varsin pieni, pikku hiljaa nousi kun teki työnsä hyvin ja toisaalta rahoitusala kasvoi vousi vuodelta. Vaimon tulot paremmat. Emme ostaneet asuntoa 80-luvun kuplahintaan. Meillä ei ollut autoa, kalusteet suurimmaksi osaksi käytettyjä. Ei muotivaatteita, lomareissuja, jne. Tuohon aikaan ei ollut semmoista mentaliteettia että kaikki on saatava heti, vaan säästettin rahat ennen ostamista. Pääasiassa laitoin säästöni suomalaisiin osakkeisiin, myöhemmin vaimokin innostui asiasta. Aika saman tyylistä elämää kuin opiskelijoilla nykyään, paitsi että käytiin töissä.
Kun saatiin lapsia, rauhoitettiin työtahtia. En lähtenyt tavoittelemaan korkeampia johtotehtäviä, vaikka mahdollisuus olisi ollut. Kyseiset hommat tarkoittavat pitkiä päiviä, jatkuvaa stressiä ja pikaisia potkuja mikäli asiat menevät huonosti. Lapset menivät uran edelle, ja tätä en ole hetkeäkään katunut. Työni on kaukana siitä glamourista mitä ihmiset kuvittelevat rahoitusalalla olevan. Se ei todellakaan ole loikoilua merenrantahuvilan terassilla konjakkilasit kädessä ja sikari suupielessä, vaan istumista näyttöpäätteellä, toisinaan kiirettä, ja suurta vastuuta tehdyistä päätöksistä. Virheitä ei sivuuteta, vaan ne käydään läpi "isompien pomojen" toimesta pilkun tarkasti. Muulla tavalla homma ei olennaisesti eroa vaikkapa kunnan kirjanpitäjän työstä.
Nykyään eletään ihan tavallista elämää. Moni puhuu luksusasunnosta, mutta todellisuudessa pieneltä paikkakunnalta paperimies ostaa kevyesti samanlaisen, tai hienommankin. Auto on uudehko, mutta ihan tavallinen. Huvit on rentoutumista loma-asunnolla, elokuvissa käymistä, ravintolailtoja (ei hienoimmissa ravintoloissa, ihan samoissa paikoissa missä muutkin käyvät) ja välillä matkailua. Todelliseen luksuselämään tarvittaisiin miljoonatulot, eikä me moista kaivatakaan.
Kaiken kaikkiaan ollan huomattu että kun on sen verran säästössä (useimmille 2-6 kk:n nettopalkka) ettei tarvitse stressata laskujen maksamisesta, rahan tuoma ilo ei suuremmin kasva. Ei ole väliä onko auto Toytota vai Audi, tai syödäänkö Mäkkärissä vai Savoyssa. Ainoa mihin raha enemmän vaikuttaa on asuminen, mutta sekin lähinnä pk-seudulla. Lapsille yritetään opettaa terveitä elämänarvoja: työ, koulutus ja järkevä rahankäyttö ovat tärkeitä asioista. Mutta eivät elämässä tärkeintä, niin kuin rehellisyys tai ystävät. Meidän lapset eivät myöskään elä luksuselämää. Pari kymppiä viikkorahaa, ja sekin sitä vastaan että huoneet pidetään siisteinä ja käyttäydytään muutenkin siivosti.
Noh, siinä meidän tarina. Toivottavasti tästä oli jotain iloa jollekin ;-)
Ensiasunnon veroetu alhainen korkotaso (pieni marginaali tietysti) -> ei kannata maksaa tuota lainaa pois, kun osingoista saa paljon paremman tuoton.
niin saat kerskailla. Kuulin juuri radiosta, että aurauskalustosta osa seisoo siksi kun ei ole TYÖNTEKIJÖITÄ!
Minäpäs elelin komiasti vielä vuosi sitten kun olin duunissa: palkka 800€/kk, työtunteja 8-12/pvä, joka toinen viikko myös lauantait. Vuokra 400€, automaksut 255€, laskuja n. 150 €. Tulos: 3 vuoden jälkeen ei säästöjä (ei ollut mistä säästää!), reistailevat hermot ja psyykkinen vamma.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2010/11/1232215/kiviniemi-ryopytti-sdpta---guzenina-pillastui
"Kiviniemi luonnehti sdp:tä perusturvan vastaiseksi puolueeksi, jolle saavutetut edut ovat tärkeämpiä kuin köyhimpien asia."
lue!
1.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/12/14/katso-miksi-tyonteko-ei-aina-kannata/201017320/139
2.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/07/17/katso-kella-on-varaa-asua-helsingissa/20109814/139
3.
http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2010/09/16/asuntojen-hinnat-uhkaavat-rajahtaa-kasiin/201012851/139
4.
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/10/10/katso-mihin-luokkaan-kuulut/201014010/139
5.
http://www.taloussanomat.fi/raha/2010/09/11/nain-velkaperheen-uhat-kasautuvat/201012598/139
1.
http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2010/09/23/1300-ekk--onko-tama-liian-iso-palkka/201013138/137
2.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kymmenet tuhannet pienipalkkaiset joutuvat hakemaan asumistukea/1135253506147
3.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article364418.ece
lue!
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/11/10/nain-pullonkeruulla-elaa-palkkatoita-leveammin/201015582/12
n. 1800e, käteen jäävä osuus. Toinen käy kokopäivätyössä ja toinen on opiskelija. Vuokramenot sähköt n. 650e/kk muut laskut, kuten netti/vakuutus/puhelin. Lisäksi ruokaakin pitää ostaa. Autoista tms. ei voi puhuakaan, tai etelänmatkoista, eli kyllähän tämä aika luksusta on. Itsekään tuskin tulen rikastumaan välittömästi valmistuttua, voi olla että tiedossa on hyvin pitkään pätkätöitä eikä voi miettiä esim. säästämistä. Kaiken pakollisen saa toki tuollakin summalla. Tässä nyt vain yksi esimerkki, kun työttömät työssäkäyviä toisinaan kadehtivat, jos oltaisiin molemmat työttömiä, voisimme pärjätä paremminkin kuin nykyisin;D
miten niukasti joutuu elää mikäli perheellä vain yksi tulonsaaja. Tapasin aikoinaan vaimoni joka juuri li aloittanut 6-7 vuoden ammatinvaihtopiskelut menettäen kaikki tuet kun muutimme yhteen. Minulla silloin aika vaatimaton palkaa ja aikaisemman työttymyyden takia siitä ulosmitattiin 1/3. Vaikka palkkani parani vuosien varrella jopa huomattavasti niin tuntui ettei rahat riitä. Pahimpina aikoin yksi parkkisakko sekoitti asiat pitkäksi aikaa. Ainoat lomamatkat oli käynnit anoppilassa koska muuhun ei ollu varaa.
Asiat muuttu täysin kun vaimo lähti työelämään tuossa vuosituhannen alussa. Minun kohonnen ansiotasoni kanssa saimme seuaavat 8 vuotta nauttimaan 8-10,000 euron yhteistuloista kuukaudessa. Vaikka verot olivat suuret niin kyllä rahaa käteen jäi ja päsimme viettämään hivenen sitä luksuselmään. Toki ei pröystäillen. Mutta pystyime luomaan hieman varallisuuttakin kuten talo jossa asumme. Hivenen asuntovelkaa toki jäljllä.
Olen ollut jo jonkin aikaa työtön ja käytännössä eläämme vaimoni palkalla. Ja kyllä se asiat pistää ihan uuteen järjestykseen. Ansiosidonnaine pv.rahani hyvin vaatimaton koska pakollisen työpaikan vaihdon takia palkkatasoni romahti pari vuotta sitten. No onneksi emme näe nälkää ja jouluksi saadaan jouluruuat pöytään. Mutta lahjahankinnoista päätettiin luopua paitsi poikamme suhten jolle pari lahjaa hankittu.
Sen neuvon annan että kun puolisosi menee töihin niin ostakaa oma asunto. Ei ole järin mukavaa mennä yli 40 työvuoden jälkeen eläkeläisenä vuokranmaksun jälkeen sossn luukulle anomaan ensimmäistä kertaa toimeentulotukea. Näin on kahdelle ¨sukulaiselle käynnyt. Olisivat hyvin voinneet tuloillaan aikonaan hankkia asunto mutta pistivät kaikki rahat hulppeaan elämään.
Kuten jo sanoin niin teidänkin tilanne muuttuu kun molemmat töissä. Ja muistakaa se työttömyyskassa jäsenyys.
olemme vakituisessa työsuhteissa molemmat, minä ja mieheni. minun kk palkkani nettona on 1330€ ja mieheni palkka on nettona noin 1200-1400€. meillä on yksi lapsi. asumme 60-luvulla rakennetussa rempatussa paritalossa, neliöitä n. 90. asumiskustannukset ovat noin 700€ / kk. pihalla nököttää 10-vuotias avensis. ainoa velkamme on asuntolaina, emme omista edes luottokorttia.
elämämme on mallillaan. olen oppinut elämisen taidon nykyisen mieheni kanssa. entinen mieheni haali velkaa ja vippejä itselleen minkä ehti, joi kaiken ja pelasi sitten taas velaksi (myös minun nimissäni). nyt on velat korkoineen maksettu ja elämä tuntuu välillä luksukselta! kiitän luojaa jokaisesta päivästä jonka saan tehdä rehellistä, palkallista työtä mukavassa ympäristössä! olen onnellinen myös siitä, että lapseni oppii vanhemmiltaan järkevää rahankäyttöä ja elämän oikeaa sisältöä.
tienaamme sen verran, että tulemme ihan mukavasti toimeen. teen kaikki ruoat itse mahdollisimman pitkälle. myös eväät ja herkut. silläpä sitä säätää mukavasti johoinkin muuhun. kirpparilta ostelemme vaatetta ja käyttötavaraakin. osaamme odotella mukavia tärppejä ja tarjouksia, kaikkea ei tarvitse saada heti ja pienetkin hankinnat mietitään useampaan kertaan ennen ostopäätöstä .
Suomi on siinä mielessä hyvä maa että kaikilla on mahdollisuus tehdä omasta elämästä mitä haluaa sillä koulutus on ilmaista aina tohtori tasolle asti. Kaikki on itsestä kiinni. Itse synnyin köyhään perheeseen kuten myös vaimoni. Aloitin varsinaiset työt vuonna 1995 ja alkupalkkani oli n. 1400€kk (brutto), yritin aina tehdä parhaani ja otin vastuuta kun sitä oli "tarjolla". Nyt netto palkani on n. 6000€/kk lisäksi tulee noin 1000€/kk pääomatuloja. Vaimoni netto on n. 3400€/kk. Elämme ihan normaalia elämää ja meillä on kaksi koulu ikäistä lasta. Edelleen kaupassa käydessä katson hintaa enkä maksa "turhasta". Raha ei tee onnelliseksi mutta helpottaa elämää paljon. Lapsille yritämme opettaa että mikään ei tule ilmaiseksi. Veroni maksan mielellään sillä ne auttavat muita. Tosin nykyään tuntuu siltä että suurin osa maksamistani veroista menee turhan byrokratian pyörittämiseen ja sosiaali pummeille eikä todellisille avun tarvitsijoille.
Ei ihan kaikki ole itsestä kiinni. Onnettomuuteen voi joutua, sairaus voi iskeä tai vaikka työpaikka voi palaa alta eikä se ole välttämättä yksilön omaa syytä. Itse olen joutunut aloittamaan alusta moneen kertaan, laman vuoksi, lapsen sairauden vuoksi, kun en voinut tehdä epäsäännöllisiä työaikoja..nyt olen vastavalmistunut nelikymppinen insinööri ja aloittanut uudessa työssä muutama kuukausi sitten. Itse elän säästeliäästi, sillä tiedän, että elämässä on paljon asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja esim. auto-onnettomuuteen joutuminen voi olla hyvin pienestä kiinni, eikä aina voi itse vaikuttaa vaikka kuinka valpas ja varovainen olisi.
"Elämme ihan normaalia elämää" ett ette elää ihan normaalia elämää kuten en minäkään niinnä 8 vuotena kun olin vähän korkeammassa päällikkö (vienti) tehtävissä. palkkani noina vuosina 6-7000 eur/kk. Jatkuva menoa ympäri maailmaa. Siinä välissä pitkiä konttoripäiviä myös viikonloppusin. Rapotoietja,kokouksia keskeyttäen lomani liki joka kesä. Kuukauden yhtäjaksoista lomaa perheen kanssa oli mahdotonta.
Koska sinulla bruttotulot 10,000 euron luokkaa niin tietää se suuremman yrityksen johtajatason tehtäviä joka ei anna mahdollisuutta normaaliin elämään. Veljeni samoilla palkoilla toimiusjohtajana. Kun hänen menonsa tullut seurattua muutamia vuosia niin ei kyllä käy kateeksi hänen 150,000 euron vuosiansiot.
Kiinnostuin todella kirjoituksestasi. Kerrotko miten olet päässyt nykyiseen asemaasi? Pääseekö tässä maassa tosiaan inssiksi ilman että osaa kirjoittaa normaaleja yhdyssanoja? Oletko oikeasti inssi vai oliko se vain nimimerkki? On vaikea uskoa, että kukaan inssi kirjoittaa: tohtori tasolle - netto palkani - koulu ikäistä - sosiaali pummeille?
Ihmetyttää myös, miten tässä maassa maksetaan 6000£/kk palkkaa ihmiselle, joka ei oppinut koulussa edes kirjoittamaan yhdyssanoja? Oletko yksityisyrittäjä?
On paljon insinöörejä, jotka ovat hyviä alallaan, mutta huonoja kirjoittamaan. Meidänkin firman päällikkö tekee aika simppeleitä yhdyssanavirheitä, vaikka onkin teknisesti huippuosaaja. Ei omassakaan luokassani jotkut ammattiaineissa hyvät oppilaat olleet äidinkielessä tai kielissä kovinkaan hyviä.