Jamppa jaksaa

Mitä tarkoitat, että Jamppa luottaa johonkin romaaniin. Voisit kertoa tarkemmin.

Maaselän Kannakselta irrotetun 6. Divisioonan joukoista Hansten JR 12 oli saapunut ensimmäisenä Kilpeenjoelle. Rykmentti oli saanut 27.6. iltapäivällä siirtää yhden pataljoonan Ihantalan kirkolle. JR 35 tuli Kilpeenjoelle 28.6

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka43.jpg

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka04.htm

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka05.htm

Epäilen tietoa. Kverulantti (lat.), vaikertelija, ruikuttelija. — Kverulanttiharhamielisyys, mielisairausmuoto, jolle on tunnusmerkillistä pitkälle kehittynyt epäluuloisuus ...

Niemisen julkaisussa ei ole minkäänlaista viitettä kverulantteihin perustuvista tutkimustuloksista. Outo väitä.

B.O. Ahlholm kirjoitti:

Mitä tarkoitat, että Jamppa luottaa johonkin romaaniin. Voisit kertoa tarkemmin.

378 sivuisessa kirjassa on VAIN nämä muutamat rivit Vihmasta, jota tuore vänrikki ei edes tuntenut. Partanen sentään kävi neuvottelemassa itsensä Vihman kanssa, mutta Päämajan lakimiehen sanaanpa ei Jamppa-kapiukko uskokaan.

Tähän Jamppa luottaa: Suurlähettiläs B.O. Ahlholm oli tykistön tulenjohtajana 1944 kesällä Talin (minusta sen täytyi olla tuossa vaiheessa jo Ihantalan maastoa) maastossa ja kertoo kirjassaan omasta havainnostaan Vihmasta.

Kaikki muut taisteluun liittyvät tapaukset hän lainailee mm. Niilo Lapplaisen, Lauri Jäntin ja Erkki Käkelän, ym. kirjoista. Hänen 378 sivuisessa kirjassaan on VAIN nämä muutamat rivit Vihmaa koskien sivulla 80. Siinä on kaikkiaan vain 18 riviä ns. selittävää osuutta missä (?) ja milloin oltiin ja kuka oli kyseessä. Ahlholm kuului Rask.Psto14/Ptr:n tulenjohtueeseen tuoreena vänrikkinä. Tokihan Jamppa nyt upseeria uskoo... vaikka kirjassa kaikki sotakuvaukset onkin lainaa toisten kirjoista!

Björn O. Ahlholm Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001, sivu 80:

“Tulenjohtueemme ollessa jälleen kerran Talissa menossa eteen meitä vastaan tuli noin parin joukkueen verran miehiä jonkinasteisen pakokauhun vallassa. Keskellä metsätietä seisoi upseeri, joka pistooli kädessä sanoi pakeneville miehille: ’Jos yksikin mies tästä menee minun ohitseni, niin minä ammun.’ "

Kverulantit kirjoitti:

Epäilen tietoa. Kverulantti (lat.), vaikertelija, ruikuttelija. — Kverulanttiharhamielisyys, mielisairausmuoto, jolle on tunnusmerkillistä pitkälle kehittynyt epäluuloisuus ...

Niemisen julkaisussa ei ole minkäänlaista viitettä kverulantteihin perustuvista tutkimustuloksista. Outo väitä.

>Kuka uskoo kverulantteihin?<

Sanottiinhan Turtolaakin Kiestingissä kverulantiksi. Näin siis Halsti kirjassaan.

Kukas olikaan se Kiestingin KVERULANTTI?

Eversti Palojärvi oli sanan 1. käyttäjä ainakin Halstin mukaan.

Hastin 3 -osaisen muistelmasarjan 2. osassa, Aika vaatii veronsa, Muistelmat II
1939- 1948, sivulla 176 kerrotaan näin:

"Paluumatkalla huomasin Turtolan jyrkkien lausuntojen tehneen komentajaani (Palojärvi lat. huom.) kielteisen vaikutuksen. Hän käytti sanaa kverulantti. Merkillistä kyllä sama sana oli tullut mieleeni kuunnellessani edellisenä yönä Turtolan puhetta, mutta nyt oli etulinjassa käynti muuttanut käsitystäni perusteellisesti. Sanoinkin Palojärvelle, että mielestäni Turtola ei kveruloinut vaan puhui totta, vieläpä varovaisin muodoin."

Sivulla 184 kerrotaan kuinka Turtola yritti tavoitella Palojärveä yhteyksien oltua pikki toista vuorokautta. Halsti oli puhelimessa ja Turtola sanoi hänen mukaansa lopuksi näin: "Minä menen nyt katsomaan etulinjaa. Paina mieleesi mitä olen sinulle sanonut. Kyllä me voimme tänne kuollakin, jos siitä on herroille jotain iloa. Puhelu katkesi tähän."

Tali vai Ihantala kirjoitti:

378 sivuisessa kirjassa on VAIN nämä muutamat rivit Vihmasta, jota tuore vänrikki ei edes tuntenut. Partanen sentään kävi neuvottelemassa itsensä Vihman kanssa, mutta Päämajan lakimiehen sanaanpa ei Jamppa-kapiukko uskokaan.

Tähän Jamppa luottaa: Suurlähettiläs B.O. Ahlholm oli tykistön tulenjohtajana 1944 kesällä Talin (minusta sen täytyi olla tuossa vaiheessa jo Ihantalan maastoa) maastossa ja kertoo kirjassaan omasta havainnostaan Vihmasta.

Kaikki muut taisteluun liittyvät tapaukset hän lainailee mm. Niilo Lapplaisen, Lauri Jäntin ja Erkki Käkelän, ym. kirjoista. Hänen 378 sivuisessa kirjassaan on VAIN nämä muutamat rivit Vihmaa koskien sivulla 80. Siinä on kaikkiaan vain 18 riviä ns. selittävää osuutta missä (?) ja milloin oltiin ja kuka oli kyseessä. Ahlholm kuului Rask.Psto14/Ptr:n tulenjohtueeseen tuoreena vänrikkinä. Tokihan Jamppa nyt upseeria uskoo... vaikka kirjassa kaikki sotakuvaukset onkin lainaa toisten kirjoista!

Björn O. Ahlholm Toisinajattelija suurlähettiläänä, Tammi 2001, sivu 80:

“Tulenjohtueemme ollessa jälleen kerran Talissa menossa eteen meitä vastaan tuli noin parin joukkueen verran miehiä jonkinasteisen pakokauhun vallassa. Keskellä metsätietä seisoi upseeri, joka pistooli kädessä sanoi pakeneville miehille: ’Jos yksikin mies tästä menee minun ohitseni, niin minä ammun.’ "

Siis kerros nyt, missä Nieminen on maitsemallasi tavoin kirjoittanut. Mikä kirja ja mikä sivu ja miten luottamus ilmenee, jotta muutkin pääsivät kärryille, mitä yrität kertoa. Nyt se ei nimittäin kakisteluistasi selviä. Mutta ehkä joku voi auttaa.

B.O. Ahlholm kirjoitti:

Siis kerros nyt, missä Nieminen on maitsemallasi tavoin kirjoittanut. Mikä kirja ja mikä sivu ja miten luottamus ilmenee, jotta muutkin pääsivät kärryille, mitä yrität kertoa. Nyt se ei nimittäin kakisteluistasi selviä. Mutta ehkä joku voi auttaa.

Tuolla on asiasta jotain juttua

http://keskustelu.suomi24.fi/node/9066114

http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/34597-taavetti-heikkinen-rintaman-poliisi-valvontaupseerin-paivakirja-1941-1944

"Talissa vai Ihantalassa?"

Tuollainen seikka romutta kerralla kertomuksen uskottavuuden.

vakuuttava. Suosittelen kirjaa näiden sivujen vakiokirjoittelijoille. Kirja on vain imettävä, kun sen aloittaa. Hätkähdyttävä kirja. Leppäsen arviot ovat tällä kerralla kohdallaan. Ja tätä miestäkö, Niemistä, on syytetty tiedon salamisesta. En usko. Taitaa olla täysin tuulesta temmattu väite.

ja hätkähdyttävä kirjoitti:

vakuuttava. Suosittelen kirjaa näiden sivujen vakiokirjoittelijoille. Kirja on vain imettävä, kun sen aloittaa. Hätkähdyttävä kirja. Leppäsen arviot ovat tällä kerralla kohdallaan. Ja tätä miestäkö, Niemistä, on syytetty tiedon salamisesta. En usko. Taitaa olla täysin tuulesta temmattu väite.

Luin kyseisen teoksen "Rintaman poliisi" viime viikolla.Tavallaan se täydentää Paavo Alkion kirjaa "Paavo Alkio,Sotatuomarin päiväkirjat."Suosittelen lukemaan!Pelkästään jo näistä parista historiikista selviää se,etteivät kuolemantuomiot jatkosodan aikana olleet lainkaan niin yleisiä kuin joidenkin mielestä saattoi olla.

Historiaa lukenut. kirjoitti:

Luin kyseisen teoksen "Rintaman poliisi" viime viikolla.Tavallaan se täydentää Paavo Alkion kirjaa "Paavo Alkio,Sotatuomarin päiväkirjat."Suosittelen lukemaan!Pelkästään jo näistä parista historiikista selviää se,etteivät kuolemantuomiot jatkosodan aikana olleet lainkaan niin yleisiä kuin joidenkin mielestä saattoi olla.

Kirjasta myös selviää, että sota oli myös paljon muutakin kuin äksöniä. Sotaromaaneista ja elokuvista välittyvä mielikuva sodasta on himpun verran poskellaan. Rintaman poliisi on erinomainen kertoessaan sodan luonteen.

Samaa mieltä, tosin Niemine on aika oudossa seurassa, mutta puhuu vakuuttavasti. Pitääpä kuunnella livenä 25.11. Työväenliikkeen kirjastossa. Linkki avauksessa.

Santahaminan hautausmaalle pystytettiin punaisten muistomerkki vuonna 1949. Jampan mukaan oli puolustuministerinä TAPIO Skog... sattuuhan sitä! Oikeasti se oli kyllä Emil Skog. Kohdasta 24.00 alkaen kuuntele itse!

http://www.kslradio.fi/archives/774

43. SANTAHAMINASSA . Punavankileirillä kuolleitten muistomerkillä myyttejä purkamassa Jarmo Nieminen ja Leena Nikula. Molemmat kertomansa mukaan punikkien sukua!

Kohdasta 15.15 alkaen Jamppa lukee totuuksia lahtareiden tekosista, kuuntele!

Punikki-Lahtari kirjoitti:

Santahaminan hautausmaalle pystytettiin punaisten muistomerkki vuonna 1949. Jampan mukaan oli puolustuministerinä TAPIO Skog... sattuuhan sitä! Oikeasti se oli kyllä Emil Skog. Kohdasta 24.00 alkaen kuuntele itse!

http://www.kslradio.fi/archives/774

43. SANTAHAMINASSA . Punavankileirillä kuolleitten muistomerkillä myyttejä purkamassa Jarmo Nieminen ja Leena Nikula. Molemmat kertomansa mukaan punikkien sukua!

Kohdasta 15.15 alkaen Jamppa lukee totuuksia lahtareiden tekosista, kuuntele!

kommentoitavaa. Sujuvaa tarinaahana tuo oli. Ja kannattaa kuunnella koko juttu. Tekemällä kuten esität, niin kuin teet tekstiotteissakin, pätkimällä tarinaa, saavuttaa ylikankaalaisen spekulantin tason.

Lahtarien sukua kirjoitti:

kommentoitavaa. Sujuvaa tarinaahana tuo oli. Ja kannattaa kuunnella koko juttu. Tekemällä kuten esität, niin kuin teet tekstiotteissakin, pätkimällä tarinaa, saavuttaa ylikankaalaisen spekulantin tason.

Toimittajan hörhöily omista punikkitaustoistaan kyllä hieman huvitti. Se ei pystynyt lukemaan muistomerkin tekstiä, joten Jamppa luki sen. Jampalla kuuluu olevan punikkisukua muurariukkinsa puolelta ja toinen muurariukki oli taas lahtari... -O on lopputulema.

Huvittava episodi oli kun Kekkonen oli kieltäytynyt antamasta avustusta tekstin kultaamiseen... toista kertaa Kekkoselta, tuolta Haminan vallien v. 1918 punikkilahtarilta, ei kysyttykään.

Punikki-Lahtari kirjoitti:

Toimittajan hörhöily omista punikkitaustoistaan kyllä hieman huvitti. Se ei pystynyt lukemaan muistomerkin tekstiä, joten Jamppa luki sen. Jampalla kuuluu olevan punikkisukua muurariukkinsa puolelta ja toinen muurariukki oli taas lahtari... -O on lopputulema.

Huvittava episodi oli kun Kekkonen oli kieltäytynyt antamasta avustusta tekstin kultaamiseen... toista kertaa Kekkoselta, tuolta Haminan vallien v. 1918 punikkilahtarilta, ei kysyttykään.

Ja on äijällä munaa, toisin kuin toisilla. Uskon kertomukseen ja varsinkin kun kuuntelin miestä viime kesänä livenä Sandiksessa.

tuo Jamppa on kirjoitti:

Ja on äijällä munaa, toisin kuin toisilla. Uskon kertomukseen ja varsinkin kun kuuntelin miestä viime kesänä livenä Sandiksessa.

Miten se ilmenee?

Onko kirjoitti:

Miten se ilmenee?

Kannattaa lukea tämän päivän Kansan Uutisten Viikkolehdestä mitä kirjoittavat Niemisestä. Mahtavaa. Kuten oli eilen alustus ja keskustelu Työväenliikkeen kirjastossa samasta aiheesta.

ja osaa kirjoittaa kirjoitti:

Kannattaa lukea tämän päivän Kansan Uutisten Viikkolehdestä mitä kirjoittavat Niemisestä. Mahtavaa. Kuten oli eilen alustus ja keskustelu Työväenliikkeen kirjastossa samasta aiheesta.

Kertokaa nyt!

Stallarilehdessä on? kirjoitti:

Kertokaa nyt!

se puhu.

Jarmo Nieminen Työväenliikkeen kirjastossa 25.11.
Kirjoittanut Kirjasto 11/09/2010 - 13:03

Tutkija Jarmo Nieminen saapuu Työväenliikkeen kirjastoon torstaina 25.11. keskustelemaan synkästä, mutta ehdottomasti ihmisiä kiinnostavasta aiheesta: Punavankileirien hautausmaat – Santahamina, Isosaari ja Malmi – ja niiden toiminta kesällä 1918.

Häntä haastattelee toimittaja Leena Nikula.

Tilaisuus alkaa kello 18.00 ja päättyy 19.30.

Ilmainen pääsy, kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Punikki-Lahtari kirjoitti:

Toimittajan hörhöily omista punikkitaustoistaan kyllä hieman huvitti. Se ei pystynyt lukemaan muistomerkin tekstiä, joten Jamppa luki sen. Jampalla kuuluu olevan punikkisukua muurariukkinsa puolelta ja toinen muurariukki oli taas lahtari... -O on lopputulema.

Huvittava episodi oli kun Kekkonen oli kieltäytynyt antamasta avustusta tekstin kultaamiseen... toista kertaa Kekkoselta, tuolta Haminan vallien v. 1918 punikkilahtarilta, ei kysyttykään.

Oudot on ilon lähteet sinulla. Jos toimittaja eläytyy tilanteeseen, niin sehän on pelkästään hieno asia radio-ohjelmassa. Mitä Jamppaan tulee, niin asiaahan ei tarvitse ihmetellä. Tunnettu mies puheistaan.

tieoja myös kadonneista. Jos nyt joku joskus niihin pääsee ja pystyy käymään ne läpi. Palanneet sotavangit kuulusteltiin tarkasti myös Suomessa. Ne tiedot ovat käytettävissä ja niistä selviää monen sotavankina menehtyneen ta kaatuneena kadonneeksi julistetun kohtalo. Tietoja on käytetty hyväksi monessa tutkimuksessa.

"Satojen, jopa tuhansien, vainajien tiedot lepäävät Venäjän arkistoissa. Suomeen tihkuneiden luotettavien tietojen perusteella Neuvostoliiton divisioonat kuulustelivat suomalaiset sotavangit jo rintamalla. He joutuivat myös selvittämään vangiksijoutumistilanteensa ja silloin mukana olleet tai kadonneet veljensä."

Kadonneiden kohtalot ovat selvitettävissä enen kaikkea suomalaisista arkistoista. Pääosahan on kaatuneita, joiden ruumiita ei kyetty evakuoimaan eri syistä. Kyse on siis kaatumisen varmistamisesta, ei muusta.

tietysti löytyä kirjoitti:

tieoja myös kadonneista. Jos nyt joku joskus niihin pääsee ja pystyy käymään ne läpi. Palanneet sotavangit kuulusteltiin tarkasti myös Suomessa. Ne tiedot ovat käytettävissä ja niistä selviää monen sotavankina menehtyneen ta kaatuneena kadonneeksi julistetun kohtalo. Tietoja on käytetty hyväksi monessa tutkimuksessa.

"Satojen, jopa tuhansien, vainajien tiedot lepäävät Venäjän arkistoissa. Suomeen tihkuneiden luotettavien tietojen perusteella Neuvostoliiton divisioonat kuulustelivat suomalaiset sotavangit jo rintamalla. He joutuivat myös selvittämään vangiksijoutumistilanteensa ja silloin mukana olleet tai kadonneet veljensä."

Kadonneiden kohtalot ovat selvitettävissä enen kaikkea suomalaisista arkistoista. Pääosahan on kaatuneita, joiden ruumiita ei kyetty evakuoimaan eri syistä. Kyse on siis kaatumisen varmistamisesta, ei muusta.

Uskon tähän tarinaan enemmän http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=208 :

"Sodissa menehtyi yli 93 000 suomalaista ja monen kohdalla epätietoisuus jatkui vuosikymmeniä, kun rakkaan ruumista ei saatu lasketuksi kotipitäjän hiekkaan. Kentälle jääneinä siunattiin 7 900 miestä, joista talvisodassa 3 200. Heidät todettiin kaatuneen, mutta ruumista ei saatu kireissä tilanteissa evakuoiduksi tai se oli täydellisesti tuhoutunut.

Talvi- ja jatkosodassa menehtyneistä joka kymmenes oli kadonnut. He katosivat pitkissä maastokoukkauksissa, viivytystaisteluissa hautautuneena asemiinsa, vangiksi jääneinä tai muulla tavoin kadonneena. Sotien loputtua kadonneiksi (myös vangiksi jääneet) kirjattiin vielä yli 10 000 miestä. Aiemmin oli jo talvisodan 900 suomalaisesta sotavangista palannut lähes kaikki (865). Jatkosodasta vangiksi jäi 3 300 suomalaista sotilasta. Heistä vankeudesta palasi myöhemmin vajaat 2 000 miestä.

Kansallisarkiston ylläpitämän Sankarivainajat 1939–1945-tietokannan mukaan on tällä hetkellä kadonneina kuolleeksijulistettuna 5 321 suomalaista sotilasta. Heistä talvisodasta on jäänyt kadoksiin 1 700, jatkosodan hyökkäysvaiheesta 400, asemasodasta 300, kesän -44 torjuntataisteluista 2 800 ja syyskesän sekä Lapinsodan taisteluista lähes 100 sotilasta."

Jampan sivuilta kirjoitti:

Uskon tähän tarinaan enemmän http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=208 :

"Sodissa menehtyi yli 93 000 suomalaista ja monen kohdalla epätietoisuus jatkui vuosikymmeniä, kun rakkaan ruumista ei saatu lasketuksi kotipitäjän hiekkaan. Kentälle jääneinä siunattiin 7 900 miestä, joista talvisodassa 3 200. Heidät todettiin kaatuneen, mutta ruumista ei saatu kireissä tilanteissa evakuoiduksi tai se oli täydellisesti tuhoutunut.

Talvi- ja jatkosodassa menehtyneistä joka kymmenes oli kadonnut. He katosivat pitkissä maastokoukkauksissa, viivytystaisteluissa hautautuneena asemiinsa, vangiksi jääneinä tai muulla tavoin kadonneena. Sotien loputtua kadonneiksi (myös vangiksi jääneet) kirjattiin vielä yli 10 000 miestä. Aiemmin oli jo talvisodan 900 suomalaisesta sotavangista palannut lähes kaikki (865). Jatkosodasta vangiksi jäi 3 300 suomalaista sotilasta. Heistä vankeudesta palasi myöhemmin vajaat 2 000 miestä.

Kansallisarkiston ylläpitämän Sankarivainajat 1939–1945-tietokannan mukaan on tällä hetkellä kadonneina kuolleeksijulistettuna 5 321 suomalaista sotilasta. Heistä talvisodasta on jäänyt kadoksiin 1 700, jatkosodan hyökkäysvaiheesta 400, asemasodasta 300, kesän -44 torjuntataisteluista 2 800 ja syyskesän sekä Lapinsodan taisteluista lähes 100 sotilasta."

Tuo em. artikkeli on mielenkiintoinen.