Vene-lehti vajoaa

Olenkohan itse jotenkin poikkeuksellinen, koska olen useamman kerran ollut, Huom. purjeveneilijänä, positiivisesti yllättynyt Moottorivenelehti Kippariin ja sen artikkeleihin...

Saman asian 20 v sitten.
Lopetin tilaajana.

ihan noin paha tilanne mielestäni ole. Itse ainakin luin uuden lehden kannesta kanteen ihan mielenkiinnolla. Hiukan ohuemmalta lehti tuntuu aikaisempaan verratuna, joten hiukan on tainnut taantuma puraista. Toivottavasti kuitenkin vanha perinteikäs lehti jaksaa säilyttää ryhtinsä vaikeina aikoina.

nyt..... kirjoitti:

ihan noin paha tilanne mielestäni ole. Itse ainakin luin uuden lehden kannesta kanteen ihan mielenkiinnolla. Hiukan ohuemmalta lehti tuntuu aikaisempaan verratuna, joten hiukan on tainnut taantuma puraista. Toivottavasti kuitenkin vanha perinteikäs lehti jaksaa säilyttää ryhtinsä vaikeina aikoina.

Lue lisää

Paskapuhetta. Väestön pieni koko huomioiden lehti on todella hyvä. Lopettakaa rauhassa lehden tilaus- PIENEN IHMISEN SUURI PROTESTI!

erryuwiiwooo kirjoitti:

Paskapuhetta. Väestön pieni koko huomioiden lehti on todella hyvä. Lopettakaa rauhassa lehden tilaus- PIENEN IHMISEN SUURI PROTESTI!

ainahan voi silti parantaa. Esim. purjeveneiden suorituskykyä mitattaessa voitaisiin maininnat nousee hyvin tuuleen, tai nousukulma ei ole kovin hyvä korvata täsmällisillä asteilla; esim nousukulma optimikelillä 30° ja testitilanteessa esim aallokon takia 40°. Eero Lehtisen kirjoitukset ovat hyviä. Enemmän voisi testata "vanhoja" / kertoa myös "vanhoista" veneistä. Esim. Turun veneveistämöstä kirjoitettu artikkeli oli loistava.

skiglaaja. kirjoitti:

ainahan voi silti parantaa. Esim. purjeveneiden suorituskykyä mitattaessa voitaisiin maininnat nousee hyvin tuuleen, tai nousukulma ei ole kovin hyvä korvata täsmällisillä asteilla; esim nousukulma optimikelillä 30° ja testitilanteessa esim aallokon takia 40°. Eero Lehtisen kirjoitukset ovat hyviä. Enemmän voisi testata "vanhoja" / kertoa myös "vanhoista" veneistä. Esim. Turun veneveistämöstä kirjoitettu artikkeli oli loistava.

Lue lisää

Nousukulma tai mieluummin luovikulma, jonka saa nykyisin helposti plotterin piirtämästä jäljestä mittaamalla. Noiko nuo nykyiset nousee, 30 astetta :-O !!! Eli luovikulma 60 astetta kun meikäläisen seilauksessa kryssi menee aina hyvin jos pääsee 90 asteeseen tai jonkun verran alle.

No, veneeni ei ole ihan uusi, kait nuo uudet sitten kryssii noin paljon paremmin...

skiglaaja. kirjoitti:

ainahan voi silti parantaa. Esim. purjeveneiden suorituskykyä mitattaessa voitaisiin maininnat nousee hyvin tuuleen, tai nousukulma ei ole kovin hyvä korvata täsmällisillä asteilla; esim nousukulma optimikelillä 30° ja testitilanteessa esim aallokon takia 40°. Eero Lehtisen kirjoitukset ovat hyviä. Enemmän voisi testata "vanhoja" / kertoa myös "vanhoista" veneistä. Esim. Turun veneveistämöstä kirjoitettu artikkeli oli loistava.

Lue lisää

Hyvä , että tämäkin asia nousee keskustelukartalle. Olenko ymmärtänyt oikein ,että suolaisen venelehden, olkoon se Venelehti, Kippari tai mikä muu tahansa on sama kun veneet soutaisi järvellä peräkkäin ja perästä tulee vain yhdet aallot. Tuollainen käsitys minulle on syntynyt jo monta vuotta sitten ja se ärsytti minua. Lähetin aikoinaan toimitukseen kirjeen, jossa kerroin näkemystäni venelehdistä. Kokemusta oli jo silloin ulkomaalaisista ja kotimaisista lehdistä. Jotain yhteistäkin niistä löytyy. Rippuu paljolti siitä, mitä kukin on hakemassa. ´
Suomen venemarkkinoita hallitsee suunnilleen kolme venevalmistajaa. En luettele niitä tässä. Jokainen katselkoon ,että millaisia testejä tai muuta informatiota lehdissä on. Kun vertaamme ulkomaalaiseen venelehteen , niin on syytä muistaa, että veneily kaudet vaihtelee suuresti, verrattuna tähän suomalaiseen veneilykulttuuriin. Sisävesillä se rajoittuu pitkälti 4- 5kk rannikolla viimeiset vasta suunnittelee venee nostamista marraskuun lopussa. Sitten alkaa se kaamosaika, jossa kaipais tekemistä, lukemista yms puuhastelua, jota ei kesän aikana tule tehtyä.
Suurin osa venelehdissä keskittyy kiiltävien veneiden esittelyyn ja niiden toimivuuteen eri keliolosuhteissa. Tosi on ,että vain harvalla on varaa elämässään edes haaveilla sellaisen hankinnasta.
Katselen tätä juttua nyt sisävesiltä päin ja seuraan kesän aikana tiiviisti rantojen veneitä. Jotain pitäisi tehdä. Monen miljoonan edestä veneitä on päivästä päivään köysien varassa rantaan kiinnitettynä. Mikä maksaa....ettei veneet liiku? Olisiko tuossa jotain ideaa venelehdille, että mistä sitä sopis kirjoittaa ja mikä saisi porukat enempi liikkeelle tuonne järvelle. Itse asun Vuoksen vesistön varrella. Kaikki tietää, että Vuoksi virtaa Saimaankanavan kautta mereen.
Jotain tuollaista idean poikasta päässä pyörii, mistä voisi kirjoitella artikkeleita, joita voisi sitten lueskella kun aika siihen on sopiva. Ei pelkkää kirjoittelua, mutta kun katselette ulkomaalaisia venelehtiä, niin siellä on sitten tehtäviäkin , joita voi ratkoa ja näin pitää veneilytaitoa yllä talvella.
Suomen ainut kunnollinen kokoontumisajo on Helsingin venemessut helmikuussa.
Sitä odotellessa....
Joulun odotusta kaikille !

kapu14 kirjoitti:

Hyvä , että tämäkin asia nousee keskustelukartalle. Olenko ymmärtänyt oikein ,että suolaisen venelehden, olkoon se Venelehti, Kippari tai mikä muu tahansa on sama kun veneet soutaisi järvellä peräkkäin ja perästä tulee vain yhdet aallot. Tuollainen käsitys minulle on syntynyt jo monta vuotta sitten ja se ärsytti minua. Lähetin aikoinaan toimitukseen kirjeen, jossa kerroin näkemystäni venelehdistä. Kokemusta oli jo silloin ulkomaalaisista ja kotimaisista lehdistä. Jotain yhteistäkin niistä löytyy. Rippuu paljolti siitä, mitä kukin on hakemassa. ´
Suomen venemarkkinoita hallitsee suunnilleen kolme venevalmistajaa. En luettele niitä tässä. Jokainen katselkoon ,että millaisia testejä tai muuta informatiota lehdissä on. Kun vertaamme ulkomaalaiseen venelehteen , niin on syytä muistaa, että veneily kaudet vaihtelee suuresti, verrattuna tähän suomalaiseen veneilykulttuuriin. Sisävesillä se rajoittuu pitkälti 4- 5kk rannikolla viimeiset vasta suunnittelee venee nostamista marraskuun lopussa. Sitten alkaa se kaamosaika, jossa kaipais tekemistä, lukemista yms puuhastelua, jota ei kesän aikana tule tehtyä.
Suurin osa venelehdissä keskittyy kiiltävien veneiden esittelyyn ja niiden toimivuuteen eri keliolosuhteissa. Tosi on ,että vain harvalla on varaa elämässään edes haaveilla sellaisen hankinnasta.
Katselen tätä juttua nyt sisävesiltä päin ja seuraan kesän aikana tiiviisti rantojen veneitä. Jotain pitäisi tehdä. Monen miljoonan edestä veneitä on päivästä päivään köysien varassa rantaan kiinnitettynä. Mikä maksaa....ettei veneet liiku? Olisiko tuossa jotain ideaa venelehdille, että mistä sitä sopis kirjoittaa ja mikä saisi porukat enempi liikkeelle tuonne järvelle. Itse asun Vuoksen vesistön varrella. Kaikki tietää, että Vuoksi virtaa Saimaankanavan kautta mereen.
Jotain tuollaista idean poikasta päässä pyörii, mistä voisi kirjoitella artikkeleita, joita voisi sitten lueskella kun aika siihen on sopiva. Ei pelkkää kirjoittelua, mutta kun katselette ulkomaalaisia venelehtiä, niin siellä on sitten tehtäviäkin , joita voi ratkoa ja näin pitää veneilytaitoa yllä talvella.
Suomen ainut kunnollinen kokoontumisajo on Helsingin venemessut helmikuussa.
Sitä odotellessa....
Joulun odotusta kaikille !

Lue lisää

Kippari-lehdessä on hyvää juuri se että lehdessä on paljon juttua myös käytetyistä veneistä, jopa vertailutestien muodossa!., esim vanhat ht-veneet ja matkaveneet vertailut. Uudet veneet tuppaavat olemaan niin kliinisiä nykyään, ei oikein muuta vikaa löydy kuin väärän mallinen knaapi tai plotterille huonosti tilaa kojelaudassa. Sana autopuolella, vertailutestin voittaja saa arvosanaksi 8.8, viimeinen 8.1. Tylsää luettavaa.

Ja jos vielä navigare-ohjelmaa haukutaan, niin hyvä esimerkki miten halvalla tehdään ohjelmaa joka ei kiinnosta ketään. Olisiko liian vaikea esim purskuri-ohjelman tyyliin käydä etsimässä käytetty vene, tai paneutua mitä kuuluu katsoa käyettyä venettä ostaessa. Veikkaanpa että tälläkin viikolla on tehty monta kauppaa pommiveneistä kun ei ymmrärretä niiden päälle...

skiglaaja. kirjoitti:

ainahan voi silti parantaa. Esim. purjeveneiden suorituskykyä mitattaessa voitaisiin maininnat nousee hyvin tuuleen, tai nousukulma ei ole kovin hyvä korvata täsmällisillä asteilla; esim nousukulma optimikelillä 30° ja testitilanteessa esim aallokon takia 40°. Eero Lehtisen kirjoitukset ovat hyviä. Enemmän voisi testata "vanhoja" / kertoa myös "vanhoista" veneistä. Esim. Turun veneveistämöstä kirjoitettu artikkeli oli loistava.

Lue lisää

Vanhempia pursia voisi esitellä enemmän, ja muutenkin laajempaa tarjontaa kuin Bava-Beneteau-linjaa (ynnä muita eurooppalaisia liukuhihnaveneitä), yllätys yllätys, veneitä valmistetaan jopa Euroopan ulkopuolellakin! Kun nyt viime vuosina suomalaisia on kiinnostanut eritoten Jenkeistä tai muuten kauempaa veneen ostaminen, niin miksei sitäkin voisi käsitellä lehdessä, varmaan joltakin voisi irrota juttua aiheesta? Siis mitä mahdollisia hankaluuksia ja temppuja siihen liittyy jne?

jos 6h saat yhteen Vene-lehden numeroon hukkaantumaan :)

Minulle on kyllä uutta, että uusien veneiden syväystiedot eivät yleensä pitäisi paikkaansa. Mistähän moisen olet keksinyt?
Väitteesi "luotettavamman ennusteen nopeudesta pystyy kuka tahansa muodostamaan" on aivan selvää fuulaa. Ehkä joillekin asiaan perehtyneille se on helppoa, 80-90% Vene-lehden lukijoista todennäköisesti ei suoriudu tehtävästä. Samaa pätee tuohon kovuusjuttuun.
Perustelepa vielä se nopeusennustekaavioiden "valheellisuus". Faktoilla, ei millään fiiliksillä tai "kokemukseni mukaan sen täytyy olla noin" -jutuilla.

ihan penkillä istuen, ettei nukahtele välillä. Sehän Vene-lehden vika on, että meinaa nukahdella välillä, on sen verran tylsää tekstiä.

6 kirjoitti:

jos 6h saat yhteen Vene-lehden numeroon hukkaantumaan :)

Minulle on kyllä uutta, että uusien veneiden syväystiedot eivät yleensä pitäisi paikkaansa. Mistähän moisen olet keksinyt?
Väitteesi "luotettavamman ennusteen nopeudesta pystyy kuka tahansa muodostamaan" on aivan selvää fuulaa. Ehkä joillekin asiaan perehtyneille se on helppoa, 80-90% Vene-lehden lukijoista todennäköisesti ei suoriudu tehtävästä. Samaa pätee tuohon kovuusjuttuun.
Perustelepa vielä se nopeusennustekaavioiden "valheellisuus". Faktoilla, ei millään fiiliksillä tai "kokemukseni mukaan sen täytyy olla noin" -jutuilla.

Lue lisää

Vene 10/2010 sivu 33 esim. kaavio ”Kovatuuli”. Kaavio antaa ymmärtää, että X 37 on vasemman puoleisimpana hitain vertailtavista veneistä. Lehden väite ”Oikealle sijoittuva vene luovii jäykkyytensä ansiosta hyvin”. Jos pelkän jäykkyyden perusteella voi ennustaa veneen nopeuden, tekevät esim. suunnittelijat ihan turhaa työtä optimoidessaan veneen runkomuotoja. Väite on siis liiallisessa yksinkertaisuudessaan valheellinen.
Syvyystietojen paikkansapitävyyden voit tarkistaa helposti mittaamalla telakoitujen veneiden syvyydet todellisista vesirajoista, jotka näkyvät selvästi ja vertailemalla tuloksia esitetietoihin.

C/R kirjoitti:

Vene 10/2010 sivu 33 esim. kaavio ”Kovatuuli”. Kaavio antaa ymmärtää, että X 37 on vasemman puoleisimpana hitain vertailtavista veneistä. Lehden väite ”Oikealle sijoittuva vene luovii jäykkyytensä ansiosta hyvin”. Jos pelkän jäykkyyden perusteella voi ennustaa veneen nopeuden, tekevät esim. suunnittelijat ihan turhaa työtä optimoidessaan veneen runkomuotoja. Väite on siis liiallisessa yksinkertaisuudessaan valheellinen.
Syvyystietojen paikkansapitävyyden voit tarkistaa helposti mittaamalla telakoitujen veneiden syvyydet todellisista vesirajoista, jotka näkyvät selvästi ja vertailemalla tuloksia esitetietoihin.

Lue lisää

Ja mikähän se mielestäsi oikea tarkka syvyystieto olisi? Kenen veneestä se mitattaisiin? Hallberg-Rassyn kesän 2010 asiakaslehdessä oli hyvä muistutus siitä että käytännössä syvyyteen vaikuttaa veneen kuormaaminen (minkä kaikki tietysti muutenkin tietävät) mutta oli myös käytännön esimerkit siitä minkälainen kuorma aiheuttaa sen että vene ui 1 cm syvemmällä:

HR 310: 160 kg
HR 372: 200 kg
HR 43: 275 kg
HR54: 435 kg
HR64: 550 kg

Jokainen joka on joskus joutunut tyhjentämään veneensä lähes tyhjäksi esim veneen vaihdon yhteydessä tietää kuinka paljon matkaveneessä oleva tavara voi painaa. 5 cm heitto perheveneessä matkapurjehdukselle lähdettäessä ei siis varmaan ole harvinaista. Tämäkö on se oikea syvyys? Ja mitä taas kilpapurjehtija sillä tiedolla tekisi?

Mistä mitataan? kirjoitti:

Ja mikähän se mielestäsi oikea tarkka syvyystieto olisi? Kenen veneestä se mitattaisiin? Hallberg-Rassyn kesän 2010 asiakaslehdessä oli hyvä muistutus siitä että käytännössä syvyyteen vaikuttaa veneen kuormaaminen (minkä kaikki tietysti muutenkin tietävät) mutta oli myös käytännön esimerkit siitä minkälainen kuorma aiheuttaa sen että vene ui 1 cm syvemmällä:

HR 310: 160 kg
HR 372: 200 kg
HR 43: 275 kg
HR54: 435 kg
HR64: 550 kg

Jokainen joka on joskus joutunut tyhjentämään veneensä lähes tyhjäksi esim veneen vaihdon yhteydessä tietää kuinka paljon matkaveneessä oleva tavara voi painaa. 5 cm heitto perheveneessä matkapurjehdukselle lähdettäessä ei siis varmaan ole harvinaista. Tämäkö on se oikea syvyys? Ja mitä taas kilpapurjehtija sillä tiedolla tekisi?

Lue lisää

Oikea tarkka syvyystieto on mitattua painoa vastaava syvyys. Sen lisäksi, että veneen paino eroaa usein suunnittelupainosta, epäilen, että vaikka paino osuisi kohdalleen, niin syvyys ei silti välttämättä osu ennakolta lasketun mukaisesti. Jos molemmat ennakkoarvot kasvavat, saattaa syväys olla 10 cm yli esitearvon, kuten olen muutaman veneen kohdalla joutunut huomaamaan. Monelle purjehtijalle 2,00 m:n syväys on raja, jota ei haluaisi ylittää. Ostetaan siis vene, jonka syväys on esitteen mukaan tasan 2,00 m. Sen syväys ilman erityistä matkakuormaa, siis lähes tyhjänä, saattaa kuitenkin olla 2,10 m. Minusta tuo olisi saatettava yleiseen tietoon, eli Vene-lehden tulisi se ilmoittaa, koska asia vaikuttaa monen kohdalla veneen ostopäätökseen.

C/R kirjoitti:

Oikea tarkka syvyystieto on mitattua painoa vastaava syvyys. Sen lisäksi, että veneen paino eroaa usein suunnittelupainosta, epäilen, että vaikka paino osuisi kohdalleen, niin syvyys ei silti välttämättä osu ennakolta lasketun mukaisesti. Jos molemmat ennakkoarvot kasvavat, saattaa syväys olla 10 cm yli esitearvon, kuten olen muutaman veneen kohdalla joutunut huomaamaan. Monelle purjehtijalle 2,00 m:n syväys on raja, jota ei haluaisi ylittää. Ostetaan siis vene, jonka syväys on esitteen mukaan tasan 2,00 m. Sen syväys ilman erityistä matkakuormaa, siis lähes tyhjänä, saattaa kuitenkin olla 2,10 m. Minusta tuo olisi saatettava yleiseen tietoon, eli Vene-lehden tulisi se ilmoittaa, koska asia vaikuttaa monen kohdalla veneen ostopäätökseen.

Lue lisää

ja täytyy ottaa huomioon veden korkeuden muutoksetkin.

Mistä mitataan? kirjoitti:

Ja mikähän se mielestäsi oikea tarkka syvyystieto olisi? Kenen veneestä se mitattaisiin? Hallberg-Rassyn kesän 2010 asiakaslehdessä oli hyvä muistutus siitä että käytännössä syvyyteen vaikuttaa veneen kuormaaminen (minkä kaikki tietysti muutenkin tietävät) mutta oli myös käytännön esimerkit siitä minkälainen kuorma aiheuttaa sen että vene ui 1 cm syvemmällä:

HR 310: 160 kg
HR 372: 200 kg
HR 43: 275 kg
HR54: 435 kg
HR64: 550 kg

Jokainen joka on joskus joutunut tyhjentämään veneensä lähes tyhjäksi esim veneen vaihdon yhteydessä tietää kuinka paljon matkaveneessä oleva tavara voi painaa. 5 cm heitto perheveneessä matkapurjehdukselle lähdettäessä ei siis varmaan ole harvinaista. Tämäkö on se oikea syvyys? Ja mitä taas kilpapurjehtija sillä tiedolla tekisi?

Lue lisää

jokseenkin samaa, mutten jaksanut viitsiä :) Mutta lisäisin, että 5-10 cm heitto syväyksessä ei minusta ole merkityksellistä. Veden korkeus vaihtelee normivuorokautena jo tuon verran. Ja jos joku ajaa kivelle siksi, että on uskonut syväyksensä 10 cm liian pieneksi, niin silloin on joka tapauksessa ottanut homman aivan liian pienellä marginaalilla.

6 kirjoitti:

jokseenkin samaa, mutten jaksanut viitsiä :) Mutta lisäisin, että 5-10 cm heitto syväyksessä ei minusta ole merkityksellistä. Veden korkeus vaihtelee normivuorokautena jo tuon verran. Ja jos joku ajaa kivelle siksi, että on uskonut syväyksensä 10 cm liian pieneksi, niin silloin on joka tapauksessa ottanut homman aivan liian pienellä marginaalilla.

Lue lisää

Minua kiinnostaa kaikesta huolimatta tietää veneeni tarkka syväys. Karille ajon kanssa asialla ei ole merkitystä, koska yleensä vettä on kölin alla useampi metri, varsinkin väylien ulkopuolella purjehdittaessa. Satamapaikan valintaan kymmenellä sentillä voi jo olla vaikutusta. 20 cm:n veden korkeuden vaihtelu vuorokauden sisällä on hyvin yleistä meidän saaristossamme ja se pitää ottaa huomioon, jos menee luonnon satamassa hankalaan paikkaan. En minä tätä syväystä sen enempää halua korostaa, mutta jos vene kerran nostetaan ylös vedestä ja punnitaan, niin saisi tuon syväyksen samalla vaivatta mitattua, sillä esitetiedot eivät ole tarkkoja tässäkään suhteessa.

Mistä mitataan? kirjoitti:

Ja mikähän se mielestäsi oikea tarkka syvyystieto olisi? Kenen veneestä se mitattaisiin? Hallberg-Rassyn kesän 2010 asiakaslehdessä oli hyvä muistutus siitä että käytännössä syvyyteen vaikuttaa veneen kuormaaminen (minkä kaikki tietysti muutenkin tietävät) mutta oli myös käytännön esimerkit siitä minkälainen kuorma aiheuttaa sen että vene ui 1 cm syvemmällä:

HR 310: 160 kg
HR 372: 200 kg
HR 43: 275 kg
HR54: 435 kg
HR64: 550 kg

Jokainen joka on joskus joutunut tyhjentämään veneensä lähes tyhjäksi esim veneen vaihdon yhteydessä tietää kuinka paljon matkaveneessä oleva tavara voi painaa. 5 cm heitto perheveneessä matkapurjehdukselle lähdettäessä ei siis varmaan ole harvinaista. Tämäkö on se oikea syvyys? Ja mitä taas kilpapurjehtija sillä tiedolla tekisi?

Lue lisää

Jos nyt nussitaan pilkkua niin. Vasaran varrella on merkitystä varsinkin kun nykyään alka Bulbit olla vakiona. Esim. märkäpinanmuutos kuorman kasvaessa ja kallistuksen funktiona olisi mielnkiintoinen tieto. Ihan peruskamaa voisi olla ajaa veneet sopivalle paikalle ja kertoa mikä on todellinen syväys verrattuna siihen mitä toimittaja ilmoittaa.

Ei kai enää sellaisa törppöjä ole joiden kaiku ei kerro paljonko vettä on kölin alla. Nyt on hyvä aika köydä mittaamassa matka lokianturista maahan, niin osaa laittaa kaikuun perustason.

C/R kirjoitti:

Minua kiinnostaa kaikesta huolimatta tietää veneeni tarkka syväys. Karille ajon kanssa asialla ei ole merkitystä, koska yleensä vettä on kölin alla useampi metri, varsinkin väylien ulkopuolella purjehdittaessa. Satamapaikan valintaan kymmenellä sentillä voi jo olla vaikutusta. 20 cm:n veden korkeuden vaihtelu vuorokauden sisällä on hyvin yleistä meidän saaristossamme ja se pitää ottaa huomioon, jos menee luonnon satamassa hankalaan paikkaan. En minä tätä syväystä sen enempää halua korostaa, mutta jos vene kerran nostetaan ylös vedestä ja punnitaan, niin saisi tuon syväyksen samalla vaivatta mitattua, sillä esitetiedot eivät ole tarkkoja tässäkään suhteessa.

Lue lisää

Sandhamnia vastäpäätä suosittu pikkulaguuni - 2 metriä alkaa olla jo kriittinen syväys, voi olla kivi syvemmässäkin, vaikkei olisi ilmoitettu (Svinö Espoo).

C/R kirjoitti:

Minua kiinnostaa kaikesta huolimatta tietää veneeni tarkka syväys. Karille ajon kanssa asialla ei ole merkitystä, koska yleensä vettä on kölin alla useampi metri, varsinkin väylien ulkopuolella purjehdittaessa. Satamapaikan valintaan kymmenellä sentillä voi jo olla vaikutusta. 20 cm:n veden korkeuden vaihtelu vuorokauden sisällä on hyvin yleistä meidän saaristossamme ja se pitää ottaa huomioon, jos menee luonnon satamassa hankalaan paikkaan. En minä tätä syväystä sen enempää halua korostaa, mutta jos vene kerran nostetaan ylös vedestä ja punnitaan, niin saisi tuon syväyksen samalla vaivatta mitattua, sillä esitetiedot eivät ole tarkkoja tässäkään suhteessa.

Lue lisää

vedenkorkeuden vaihtelun vuoksi muutaman sentin virheet syväystiedossa eivät ole merkityksellisiä. Tietysti, jos heitto olisi vaikkapa 30 cm, niin se olisi jo jotain. Mutta enpä ole ikinä kuullut, että sellaista esiintyisi, tai nähnyt rannoilla veneitä, joiden vesiraja antaisi aihetta sellaista epäillä.

41v tuli aviisi. mutta helmikuun numero tänä vuonna oli minun toistaiseksi viimeinen tilattuna lukemani lehti. Lehden jutut olivat muuttuneet jo toistakymmentä vuotta aiemmin lähinnä suurituloisille suunnatuiksi. Testiveneet olivat tavalliselle palkansaajalle tavoittamattomia unelmia joista ei edes viitsinyt lukea. Plottereista kyllä juttua piisasi, mutta ei sitäkään loputtomasti jaksa lukea. Tuo vertaus jossain kirjoituksessa navigare ohjelmaan oli aivan nappiin osunut. Kippari on tullut yli 20v ja tilaus jatkuu.

Jos Vene-lehti olisi käytettävissään lahjakas journalistitiimi niin tasokkaita juttuja voisi olla mahdollista suoltaa ulos joka numeroon. Valitettavasti näin ei ole.

Mutta tähänkin ongelmaan löytyy ratkaisu globalisaatiosta ja verkottumisesta. Vene-lehti voisi siirtyä enemmän käännöslehdeksi, eli hankitaan jutut valmiiksi kirjoitettuna ulkomailta muilta venelehdiltä ja keskitytään vain käännöstyöhön, tai siis kääntäjän vedoksen tarkistukseen. Tähän riittää yksi osa-aikainen vene-alan tunteva toimittaja. Lisäksi joka numeroon yksi kotimainen juttu tai kolumni niin johan on uutta upeampi vene-lehti käytössä. Puolet vähemmällä porukalla kaksi kertaa parempi lehti.

26 kirjoitti:

Jos Vene-lehti olisi käytettävissään lahjakas journalistitiimi niin tasokkaita juttuja voisi olla mahdollista suoltaa ulos joka numeroon. Valitettavasti näin ei ole.

Mutta tähänkin ongelmaan löytyy ratkaisu globalisaatiosta ja verkottumisesta. Vene-lehti voisi siirtyä enemmän käännöslehdeksi, eli hankitaan jutut valmiiksi kirjoitettuna ulkomailta muilta venelehdiltä ja keskitytään vain käännöstyöhön, tai siis kääntäjän vedoksen tarkistukseen. Tähän riittää yksi osa-aikainen vene-alan tunteva toimittaja. Lisäksi joka numeroon yksi kotimainen juttu tai kolumni niin johan on uutta upeampi vene-lehti käytössä. Puolet vähemmällä porukalla kaksi kertaa parempi lehti.

Lue lisää

Ei se ulkomaistenkaan venelehtien journalistinen taso aina häikäise, joten turha lähteä ostamaan ja käännättämään tekstisisällöltään tyhjänpäiväisiä juttuja. Itse asiassa olen lukenut nimenomaan ulkomaisista lehdistä täysin ala-arvoisia, juostenkusten deadlinen päällepainaessa kyhättyjä artikkeleita, joissa ei ole panostettu sen enempää tekstin sujuvuuteen, kiinnostavuuteen, asiasisältöön kuin kuvamateriaaliinkaan.

Keskimäärin Vene on mielestäni ihan ok, ja pärjää kyllä kansainvälisessä vertailussa. Ehkä osaongelmana on se, että tarkoituksena on miellyttää hyvin laajaa yleisöä, jonka kiinnostuksen kohteet, toiveet ja tarpeet vaihtelevat kovasti. Osa tilaajista harrastaa vain pienellä, perämoottorilla varustetulla avoveneellä ajelua, osa kilpapurjehdusta, osa matkapurjehdusta, osaa kiinnostavat satamajutut läheltä, toisia kaukaa, jotkut haaveilevat valtameristä ja toiset vasta veneen hankinnasta... Aika monipuolisesti Vene kuitenkin kattaa noita tarpeita, vaikka toki parantamisen varaakin aina on.

tuskinpa kuitenkaan kirjoitti:

Ei se ulkomaistenkaan venelehtien journalistinen taso aina häikäise, joten turha lähteä ostamaan ja käännättämään tekstisisällöltään tyhjänpäiväisiä juttuja. Itse asiassa olen lukenut nimenomaan ulkomaisista lehdistä täysin ala-arvoisia, juostenkusten deadlinen päällepainaessa kyhättyjä artikkeleita, joissa ei ole panostettu sen enempää tekstin sujuvuuteen, kiinnostavuuteen, asiasisältöön kuin kuvamateriaaliinkaan.

Keskimäärin Vene on mielestäni ihan ok, ja pärjää kyllä kansainvälisessä vertailussa. Ehkä osaongelmana on se, että tarkoituksena on miellyttää hyvin laajaa yleisöä, jonka kiinnostuksen kohteet, toiveet ja tarpeet vaihtelevat kovasti. Osa tilaajista harrastaa vain pienellä, perämoottorilla varustetulla avoveneellä ajelua, osa kilpapurjehdusta, osa matkapurjehdusta, osaa kiinnostavat satamajutut läheltä, toisia kaukaa, jotkut haaveilevat valtameristä ja toiset vasta veneen hankinnasta... Aika monipuolisesti Vene kuitenkin kattaa noita tarpeita, vaikka toki parantamisen varaakin aina on.

Lue lisää

mahtuu heikkojakin esityksiä - mutta ovat yleensä lyhytaikaisia - kuitenkin on vaikea muistella yhtä heikkotasoista ulkolaista alan lehteä kuin Vene-lehti, on avuton edes markkinointikanavana, sen verran on läpinäkyvää "toimituksellinen" avuttomuus. Eivät saa edes markkinoinnillista sanomaa upotettua uskottavasti tekstiin.

Tämä ei ole nyt suoraan tuohon testiin, vaan yleisesti: normaali ja "oikeaoppinen" tapa tehdä vertailutestejä on se, että arvioitavat asiat painotetaan etukäteen (siis laaditaan pisteasteikko ja painoarvot; jälkimmäisethän tietysti voivat olla samat kaikilla arvioitavilla asioilla, mutta usein annetaan jollekin osa-alueelle tai ominaisuudelle muita korkeampi paino). Sen jälkeen testataan ja katsotaan, mitä kukin testattava pisteikseen saa. Parhaiden pisteiden saaja on voittaja, siinäkin tapauksessa, että siinä olisi jokin yksittäinen moka, joka sinänsä on iso.

Olisi toisaalta suorastaan epäeettistä ruveta jälkikäteen rustailemaan sääntöjä uusiksi niin, että testin tulos muuttuisi. Ja taas toisaalta: senkin voi kyllä tehdä julkaisemalla koko pistesysteemin ja näyttämällä, miten tulos muuttuu, jos painoarvoja muutetaan.

21 kirjoitti:

Tämä ei ole nyt suoraan tuohon testiin, vaan yleisesti: normaali ja "oikeaoppinen" tapa tehdä vertailutestejä on se, että arvioitavat asiat painotetaan etukäteen (siis laaditaan pisteasteikko ja painoarvot; jälkimmäisethän tietysti voivat olla samat kaikilla arvioitavilla asioilla, mutta usein annetaan jollekin osa-alueelle tai ominaisuudelle muita korkeampi paino). Sen jälkeen testataan ja katsotaan, mitä kukin testattava pisteikseen saa. Parhaiden pisteiden saaja on voittaja, siinäkin tapauksessa, että siinä olisi jokin yksittäinen moka, joka sinänsä on iso.

Olisi toisaalta suorastaan epäeettistä ruveta jälkikäteen rustailemaan sääntöjä uusiksi niin, että testin tulos muuttuisi. Ja taas toisaalta: senkin voi kyllä tehdä julkaisemalla koko pistesysteemin ja näyttämällä, miten tulos muuttuu, jos painoarvoja muutetaan.

Lue lisää

Älkää arvostelko VENE lehteä siittä,että se on sisällöltään kehittynyt samaan suuntaan kuin veneilijätkin.

höpö höpö kirjoitti:

Älkää arvostelko VENE lehteä siittä,että se on sisällöltään kehittynyt samaan suuntaan kuin veneilijätkin.

Vene yrittää miellyttää sekä moottoriveneilijöitä laidasta laitaan sekä lisäksi purjeveneiljöitä. Teki niin tai näin, aina tulee lunta tupaan. Lisäksi usein kaikissa kolmessa kotimaisessa lehdessä on koeajossa samat kotimaiset veneet ja silloin tietysti pakettikoneilla. Itse kaipaisin esim. moottorivertailuja, jossa olisi kaikki moottorimerkit, joskus jopa Selva ja Tohatsukin. Minä en voi itse lähteä vertailemaan, mutta voin selvittää matkakohteita netistä ihan ilmaiseksikin. Vanhoista veneistä ja niiden käyttäjistä/rakentajista on kyllä kiinostavaa lukea. Oikeastaan odotan tälläisiä enemmän Kipparilta tai Venemestarilta. Testailkoon Vene ökypurkkareita ihan rauhassa. Ei vaan taida purjeveneistä kiinnostuneita löytyä tarpeeksi?

Maister kirjoitti:

Vene yrittää miellyttää sekä moottoriveneilijöitä laidasta laitaan sekä lisäksi purjeveneiljöitä. Teki niin tai näin, aina tulee lunta tupaan. Lisäksi usein kaikissa kolmessa kotimaisessa lehdessä on koeajossa samat kotimaiset veneet ja silloin tietysti pakettikoneilla. Itse kaipaisin esim. moottorivertailuja, jossa olisi kaikki moottorimerkit, joskus jopa Selva ja Tohatsukin. Minä en voi itse lähteä vertailemaan, mutta voin selvittää matkakohteita netistä ihan ilmaiseksikin. Vanhoista veneistä ja niiden käyttäjistä/rakentajista on kyllä kiinostavaa lukea. Oikeastaan odotan tälläisiä enemmän Kipparilta tai Venemestarilta. Testailkoon Vene ökypurkkareita ihan rauhassa. Ei vaan taida purjeveneistä kiinnostuneita löytyä tarpeeksi?

Lue lisää

Milloin Vene olisi muka "ökypurkkareita" vertaillut? Joka toisen lehden kannessa taitaa olla Bava, muuten lähinnä Beneteau, Hanse tms eli enimmäkseen eurooppalaisia halpispursia ja sellaisia, joita käytetään vuokraveneinä, eli ökyilyt on kyllä kaukana siitä. Joskus saattaa olla vakavan matkapurjehtijan iloksi HR tai Najad, mutta en mä niitäkään, varsinkaan noissa kokoluokissa, määrittelisi ökypurkkareiksi. Ymmärrän, että suomalainen veneilykansa on köyhää ja esitellä pitää sellaista, mihin yleisöllä on varaa, mutta jos nyt joskus edes lisämausteeksi pikkuisen vaihtelua tuohon tarjontaan? Erityyppisiä ratkaisuja, eri runkomateriaaleja, yksi- ja monirunkoisia, eri puolilta maailmaa, sillä suomalaisetkin käyvät rapakon toisella puolella hakemassa veneitä, ja useampikin voisi olla kiinnostunut, jos vaihtoehtoja edes vähän väläyteltäisiin.

Esim. Hollannissa tehdään todella hyviä alumiini- ja teräspurjeveneitä, mutta enpä ole nähnyt ensimmäistäkään testiä Vene-lehdessä. Kerran oli ranskalainen aluvene Ovni, ja ihan vain siitä syystä, että kyseinen sveitsiläisparinkunnan pursi oli Suomessa talvehtimassa ja saivat sen helposti koeajoon. Samaan saumaan tarttui toinenkin suomalainen veneilylehti, mutta sitä ennen tai sen jälkeen en ole yhtä piristäviä poikkeuksia suomalaislehdissä nähnyt. Kelpo pursia valmistetaan joka puolella maailmaa, Etelä-Afrikasta Taiwaniin, mutta milloin niitä esitellään suomalaislehdissä? Typerää olettaa, että suomalainen haluaa ostaa veneensä vain ja ainoastaan uutena ja Euroopasta. Ehkäpä tässä kohtaa artikkeleita voisi ostaa maailmalta ja käännättää suomeksi, jos ja kun Vene-lehden testiryhmä ei pääse käsiksi kuin tiettyihin merkkeihin ja malleihin.

Ulkomaisissa lehdissä on tietenkin enemmän valikoimaa ja tiettyihin veneilyn osa-alueisiin keskittyneitä lehtiä, erikseen matkapurjehdusta, kilpailua, luksuspursia (sitä ökyilyä!), moottoriveneitä. Itse luen mieluiten matkapurjehdusta painottavia lehtiä, jotka esittelevät laajasti erilaisia pitkille matkoille sopivia valtameripursia, kohteita ja matkajuttuja. Tosin esim. jenkkilehdissä keskitytään kiusallisen paljon Karibian alueeseen, kerta toisensa jälkeen, aivan kuin maailmasta ei muita purjehdusvesiä löytyisikään, ja vaikka se on miamilaisten "melkein omaa takapihaa", on länsirannikolta sinne jo matkaa. Karibialtakin on usein esillä vain ne samat kohteet, Neitsytsaaret, yllätys yllätys. Aivan kuten suomalaislehdissäkin esiintyvät aina vain uudelleen samat lähivesien satamat, jotka ymmärrettävistä syistä toki kiinnostavat ja joista helpoiten saa jutun, mutta kyllä ripaus eksotiikkaakin kelpaisi eläkepäivien pitkistä matkapurjehduksista haaveileville tai sellaista lähiaikoina suunnitteleville. Vuosittain useita suomalaisveneitä lähtee vieraille vesille, vähintään Välimerelle tai Karibialle. Ja jos ei omalla veneellä, niin charterilla, joten myös eri charterpurjehdusvaihtoehtoja voisi hiukan esitellä. Niitä on Välimerta kauempanakin, enkä uskoa olevani ainoa, joka mielellään pakenee Suomen talvea lämpimille vesille purjehtimaan.

Ulkomaisissa lehdissä on myös onnistuttu siinä, missä Kapteeni Kattila Vene-lehdessä epäonnistui. Annetaan ihan oikeita reseptejä aterioista, joita ihan oikeat purjehtijat ovat ihan oikeassa venepentterissä ihan oikeissa merioloissa valmistaneet, ja jotka saavat myös lukijan innostumaan kokeilemaan reseptiä omassa pentterissään.

Sitä "Helsinki-keskeisyyttä", siis. Millä tavoin se mielestäsi ilmenee? Tosin ei ihme, vaikka sitä olisikin, sekä toimituksen sijainnin että maan väestöjakautuman vuoksi. Se kun nyt sattuu olemaan niin, että pääkaupunkiseutua jotenkin liipaiseva juttu on potentiaalisesti kiinnostava miljoonalle ihmiselle, mutta vaikkapa jossain Vaasan nurkilla vastaava luku on ehkä satatuhatta.

Kilpailujutut ei kiinnosta ollenkaan, ne (ja järjestöjen sivut) voisivat vaikka olla poissa, ei haittaisi minua yhtään. Enemmän matkajuttuja yms. ja tekniikkaa; venetesteissä olen jo kauan kaivannut "pitkäkestoisuutta", siis veneen todelliseen käytettävyyteen (lue: asuttavuus) liittyviä juttuja. Matkaveneessähän eletään viikkoja, jotkut jopa kuukausia tai vuosia yhteen menoon. Asioiden toimivuus paljastuu vasta siinä.

Olen varma, että kokeneet purjehtijat kykenevät kyllä arvioimaan veneen purjehdusominaisuudet jollain päivän lenkillä. Mutta asumisominaisuudet on eri juttu; sitäpaitsi, jos testaajat eivät ole itse matkaveneilijöitä, ei heillä ole edes pohjaa yrittääkään arvioida, mikä toimii ja mikä ei. Kilpaveneilijän mielestä voi olla kliffaa, jos sisätilat voi pesaista painepesurilla...

33 kirjoitti:

Sitä "Helsinki-keskeisyyttä", siis. Millä tavoin se mielestäsi ilmenee? Tosin ei ihme, vaikka sitä olisikin, sekä toimituksen sijainnin että maan väestöjakautuman vuoksi. Se kun nyt sattuu olemaan niin, että pääkaupunkiseutua jotenkin liipaiseva juttu on potentiaalisesti kiinnostava miljoonalle ihmiselle, mutta vaikkapa jossain Vaasan nurkilla vastaava luku on ehkä satatuhatta.

Kilpailujutut ei kiinnosta ollenkaan, ne (ja järjestöjen sivut) voisivat vaikka olla poissa, ei haittaisi minua yhtään. Enemmän matkajuttuja yms. ja tekniikkaa; venetesteissä olen jo kauan kaivannut "pitkäkestoisuutta", siis veneen todelliseen käytettävyyteen (lue: asuttavuus) liittyviä juttuja. Matkaveneessähän eletään viikkoja, jotkut jopa kuukausia tai vuosia yhteen menoon. Asioiden toimivuus paljastuu vasta siinä.

Olen varma, että kokeneet purjehtijat kykenevät kyllä arvioimaan veneen purjehdusominaisuudet jollain päivän lenkillä. Mutta asumisominaisuudet on eri juttu; sitäpaitsi, jos testaajat eivät ole itse matkaveneilijöitä, ei heillä ole edes pohjaa yrittääkään arvioida, mikä toimii ja mikä ei. Kilpaveneilijän mielestä voi olla kliffaa, jos sisätilat voi pesaista painepesurilla...

Lue lisää

Ihan sama onko jotain Helsinki-keskeisyyttä vai ei, mainoskeskeisyyttä sen sijaan on aivan liikaa ja se harmittaa. Ehkä kohderyhmäksi on ajateltu veneilyharrastuksen aloittelijat, joille venemainosten (= vene-esittelyjen ja -testien) lukeminen on kiinnostavaa. Olin kestotilaaja yli 20 vuotta ja viime vuosina aloin kyllästyä. Luin kyllä matkakertomukset (varsinkin edesmenneen Pera Dunckerin lennokkaat jutut), muu ei jaksanut kiinnostaa. Pari kk sitten mitta tuli täyteen, irtisanoin kestotilaukseni. Ulkolaiset venelehdet ovat kiinnostavampia. Vahinko, ettei suomenkielinen lehti enää pysty samalle tasolle missään asiassa.

Olen eri mieltä nimimerkki 33:n kanssa siitä, että "kokeneet purjehtijat" kykenevät arvioimaan purjehdusominaisuudet "jollain päivän lenkillä". Kyllä jotain selviää, mutta ei tärkeimpiä matkapurjehdusominaisuuksia. Omasta mielestäni jyvät erottuvat akanoista vasta pitkällä kaikkien kelien avomeripurjehduksella. Toisinaan ei tarvita kuin yksi pitempi kovan tuulen kryssi (vrt viime kesän Suursaari-kisan kryssilegi). Vasta sitten huomaa onko meripunkissa hyvä nukkua, natiseeko sisustus, notkuuko masto, onnistuuko kokkaaminen kryssillä, paljonko ja milloin pitää reivata, paljonko vene rytkyttää vasta-aallokossa, pysyykö kamat kaapeissa jne. Vene-lehden testit eivät kerro juuri muuta, minkä jokainen voi lukea esitteistä ja nähdä venenäyttelyissä (esimerkkinä se aina mainittu vessanpäntön suunta ja hellan suojatanko).
Pitkillä purjehduksilla, vuosia kestävillä, venettä joutuu itse huoltamaan ja korjailemaan. Mitä herkemmin laitteita rikkoutuu ja mitä enemmän rikkoutuvia varusteita on sitä enemmän mukavuus kärsii. Lyhyillä testipurjehduksilla ei selviä miten helposti vaikkapa pilssipumpun voi huoltaa tai miten helposti moottorin huoltokohteisiin pääsee käsiksi, onko sisätilojen tuuletus riittävä luukkujen ollessa kiinni jne.
Kyllä varsinainen venetesti jää aina veneen omistajan huoleksi.

voi potuttaa kirjoitti:

Ihan sama onko jotain Helsinki-keskeisyyttä vai ei, mainoskeskeisyyttä sen sijaan on aivan liikaa ja se harmittaa. Ehkä kohderyhmäksi on ajateltu veneilyharrastuksen aloittelijat, joille venemainosten (= vene-esittelyjen ja -testien) lukeminen on kiinnostavaa. Olin kestotilaaja yli 20 vuotta ja viime vuosina aloin kyllästyä. Luin kyllä matkakertomukset (varsinkin edesmenneen Pera Dunckerin lennokkaat jutut), muu ei jaksanut kiinnostaa. Pari kk sitten mitta tuli täyteen, irtisanoin kestotilaukseni. Ulkolaiset venelehdet ovat kiinnostavampia. Vahinko, ettei suomenkielinen lehti enää pysty samalle tasolle missään asiassa.

Olen eri mieltä nimimerkki 33:n kanssa siitä, että "kokeneet purjehtijat" kykenevät arvioimaan purjehdusominaisuudet "jollain päivän lenkillä". Kyllä jotain selviää, mutta ei tärkeimpiä matkapurjehdusominaisuuksia. Omasta mielestäni jyvät erottuvat akanoista vasta pitkällä kaikkien kelien avomeripurjehduksella. Toisinaan ei tarvita kuin yksi pitempi kovan tuulen kryssi (vrt viime kesän Suursaari-kisan kryssilegi). Vasta sitten huomaa onko meripunkissa hyvä nukkua, natiseeko sisustus, notkuuko masto, onnistuuko kokkaaminen kryssillä, paljonko ja milloin pitää reivata, paljonko vene rytkyttää vasta-aallokossa, pysyykö kamat kaapeissa jne. Vene-lehden testit eivät kerro juuri muuta, minkä jokainen voi lukea esitteistä ja nähdä venenäyttelyissä (esimerkkinä se aina mainittu vessanpäntön suunta ja hellan suojatanko).
Pitkillä purjehduksilla, vuosia kestävillä, venettä joutuu itse huoltamaan ja korjailemaan. Mitä herkemmin laitteita rikkoutuu ja mitä enemmän rikkoutuvia varusteita on sitä enemmän mukavuus kärsii. Lyhyillä testipurjehduksilla ei selviä miten helposti vaikkapa pilssipumpun voi huoltaa tai miten helposti moottorin huoltokohteisiin pääsee käsiksi, onko sisätilojen tuuletus riittävä luukkujen ollessa kiinni jne.
Kyllä varsinainen venetesti jää aina veneen omistajan huoleksi.

Lue lisää

Olisikin parempi, jos lehdessä olisi enemmän purjehtijoiden itsensä pitkäaikaiskäyttötestejä, eli arvioita veneestä sen jälkeen, kun sitä on ehditty käyttää jo pidemmän aikaa erilaisissa olosuhteissa. Sama koskee paitsi veneitä, myös erilaisia tarvikkeita ja laitteita. Todellinen käyttötesti vaatii vaihtelevia olosuhteita ja pidempiaikaista käyttöä.

voi potuttaa kirjoitti:

Ihan sama onko jotain Helsinki-keskeisyyttä vai ei, mainoskeskeisyyttä sen sijaan on aivan liikaa ja se harmittaa. Ehkä kohderyhmäksi on ajateltu veneilyharrastuksen aloittelijat, joille venemainosten (= vene-esittelyjen ja -testien) lukeminen on kiinnostavaa. Olin kestotilaaja yli 20 vuotta ja viime vuosina aloin kyllästyä. Luin kyllä matkakertomukset (varsinkin edesmenneen Pera Dunckerin lennokkaat jutut), muu ei jaksanut kiinnostaa. Pari kk sitten mitta tuli täyteen, irtisanoin kestotilaukseni. Ulkolaiset venelehdet ovat kiinnostavampia. Vahinko, ettei suomenkielinen lehti enää pysty samalle tasolle missään asiassa.

Olen eri mieltä nimimerkki 33:n kanssa siitä, että "kokeneet purjehtijat" kykenevät arvioimaan purjehdusominaisuudet "jollain päivän lenkillä". Kyllä jotain selviää, mutta ei tärkeimpiä matkapurjehdusominaisuuksia. Omasta mielestäni jyvät erottuvat akanoista vasta pitkällä kaikkien kelien avomeripurjehduksella. Toisinaan ei tarvita kuin yksi pitempi kovan tuulen kryssi (vrt viime kesän Suursaari-kisan kryssilegi). Vasta sitten huomaa onko meripunkissa hyvä nukkua, natiseeko sisustus, notkuuko masto, onnistuuko kokkaaminen kryssillä, paljonko ja milloin pitää reivata, paljonko vene rytkyttää vasta-aallokossa, pysyykö kamat kaapeissa jne. Vene-lehden testit eivät kerro juuri muuta, minkä jokainen voi lukea esitteistä ja nähdä venenäyttelyissä (esimerkkinä se aina mainittu vessanpäntön suunta ja hellan suojatanko).
Pitkillä purjehduksilla, vuosia kestävillä, venettä joutuu itse huoltamaan ja korjailemaan. Mitä herkemmin laitteita rikkoutuu ja mitä enemmän rikkoutuvia varusteita on sitä enemmän mukavuus kärsii. Lyhyillä testipurjehduksilla ei selviä miten helposti vaikkapa pilssipumpun voi huoltaa tai miten helposti moottorin huoltokohteisiin pääsee käsiksi, onko sisätilojen tuuletus riittävä luukkujen ollessa kiinni jne.
Kyllä varsinainen venetesti jää aina veneen omistajan huoleksi.

Lue lisää

Tai siis olen jyrkästi eri mieltä siitä, että olisimme eri mieltä :)
Käytettiin vain vähän eri sanoja. Minä tarkoitin purjehdusominaisuuksilla ihan noita kilpapurjehtijoiden perusjuttuja, oikeastaan siis vain sitä, miten nopea vene on.

Sinä listasit asioita, jotka minä luen sinne asuttavuuden puolelle. Ja lisäisin vielä listaan säilytystilojen käytännöllisyyden, ahtauden/tilavuuden tunteen vaikkapa 2 2 porukalla jne. En usko, että niitä juttuja saa esille jossain päivän purjehduskeikassa eikä etenkään skabaajien avulla. Veneeseen pitää panna perhe asumaan viikoksi tai pariksi, sitten alkaa tulla jotain pintaan.

Mielesstäni ihan mukavia artikkeleita ja hyvä tietolähde!Hyvä lehti.Kai näitä mankujia vaan löytyy,jotka tuskin ovat tyytyväisiä etenkään muijansa pelastusrenkaan kokoiseen peffaan.Täytyyhän kiukku johonkin purkaa....sano

muija on kova jätkä kirjoitti:

Mielesstäni ihan mukavia artikkeleita ja hyvä tietolähde!Hyvä lehti.Kai näitä mankujia vaan löytyy,jotka tuskin ovat tyytyväisiä etenkään muijansa pelastusrenkaan kokoiseen peffaan.Täytyyhän kiukku johonkin purkaa....sano

Lue lisää

nyt on kysymys. Aikoinaan "Purje ja Moottori" oli aikansa paras suomenkielinen lehti veneilijöille. "Vene" oli seuraaja, mutta muutaman viime vuoden aikana sen linja tuntuu muuttuneen - monen mielestä ei-toivottuun suuntaan. Samaan aikaan on tarjolla useita purjehtijoille suunnattuja englanninkielisiä lehtiä. Ainakin minä olen verrannut Vene-lehteä niihin ja lopettanut Vene-lehden kestotilauksen.
Ehkä Vene-lehden kohderyhmäksi on ajateltu ihmisiä, jotka ovat aloittelemassa harrastusta, ovat kiinnostuneita mökkeilystä ...en enää oikein keksi keille lehden nykylinja on suunnattu. Omasta mielestäni se ei tarjoa juuri mitään kokeneille matka- tai kilpapurjehtijoille.
Kysymys ei ole kateudesta! Kysymys on suomenkielisten purjehduslehtien häviämisestä.

Sääpalvelu ja sähköinen juttuarkisto ovat hyviä palveluita lehdeltä. Hyviä säätietoja saa kyllä ilmaiseksi muualtakin.
Kaupallisuus täytyy vain hyväksyä lehden sisällössä, jos lehden menee tilaamaan. Mainoseurot ja alan kaupallisten toimijoiden intressit tietenkin vaikuttavat. Kaupallisuus lienee välttämätön paha. Muuten ei tehdenteko Suomessa kannata. Kielialueemme on pieni. Sitä kriittisempää näkökulmaa veneisiin löytyy sitten vaikka täältä palstalta ja muilta harrastajavoimin ylläpidetyiltä foorumeilta.

Minustakin matkajutut ovat kiinnostavia, lisää niitä

Kun Venelehteä on haukuttu kaupallisuudesta, niin ainakaan matkajutuissa ja noissa Irjalan jutuissa siitä ei ole tietoakaan. Eli onneksi on muutakin kuin uusien veneiden ja tuotteiden markkinointia.