Kirjallisuuden opiskelu Helsingin yliopistossa

En osaa vastata spefisti juuri Helsingin osalta, mutta noin yleisesti jonkin verran kirjallisuutta sivuaineena lukeneena osaan sentään jotain sanoa. Kirjallisuuden opiskelu on kirjallisuuden ja kirjallisuusteorian (ja kulttuuriteorian) ja kirjallisuushistorian opiskelua. Suomen/kotimainen kirjallisuus painottaa tietysti nimensä mukaisesti kotimaista kirjallisuutta. Yleinen kirjallisuus/yleinen kirjallisuustiede tai mikä nyt onkaan oppiaineen nimi on sitten sisällöiltään heterogeenisempi. Mutta samat kirjallisuustieteelliset käsiteapparaatit kyllä saa kumpaa tahansa opiskelemalla. Hirveästi on kirjatenttejä, joihin luetaan paaaljon monenmoista kirjallisuutta. Sitten on erinäisiä teoriakursseja sun muita, joita voi suorittaa kirjatentteinä, esseinä, esseinä ja luentoina, luentoina ja kirjatentteinä jne. Lisäksi on seminaareja, eli pienemmissä ryhmissä tapahtuvaa opiskelua. Opinnoissa saattaa olla myös esimerkiksi lukupiirejä, joissa luetaan, keskustellaan ja analysoidaan kirjallisuutta.

Äikän opettajien työllistymisestä en tiedä mitään. Opettajan palkka taasen riippuu ihan oppilaitoksesta, paikkakunnasta, ikälisistä ynnä muusta ynnä muusta. Kait kuukausipalkka jonnekin 3 000 euron tienoille aika yleisesti asettuu. En nyt jaksa kaivella mitään palkkatietoja.

Jyväskylän yliopistossa ei karsinoida kotimaista ja yleistä kirjallisuutta mitenkään, vaan niitä voi suorittaa ristiin. Opinnot tapahtuvat usein itse valiten, joko luento tentti tai esee, pelkkä essee tai kirjatentti. Opella sivuaineena tietenkin kasvatustiede, ja Jyväskylässä opettajalinja onkin erikseen. Tule Jyväskylään, niin ei tarvitse pohtia kotimaisen ja yleisen välillä.

Helsingissä kotimaisen kirjallisuuden oppiaine keskittyy kyllä harvinaisen selkeästi suomalaiseen - pääosin suomenkieliseen - kaunokirjallisuuteen. Jos haluaa laajempaa perspektiiviä, mikään ei ole helpompaa kuin ottaa sivuaineeksi edellä mainittu yleinen kirjallisuustiede.

Käsitykseni mukaan molemmat aineet ovat yhä ns. vapaan sivuaineoikeuden piirissä, eli niitä voi opiskella ilman tasokoetta ja kiintiöpaikkoja.

Opiskelen itse samassa talossa yleisen puolella, mutta lyhyen sivuaineen olen kotimaisestakin tehnyt - kokemukseni mukaan helpot 25 opintopistettä.

Äidinkielen opettajan pitää opiskella kirjallisuusaineen lisäksi 60 opintopistettä suomen kieltä, jonkin verran "sitä toista kirjallisuusainetta" eli yleistä tai kotimaista ja päälle vielä opettajan pedagogiset opinnot, taitavat olla 60 op. Vastaavasti omaa pääainetta/sivuaineita ei opiskella näistä johtuen kai ihan yhtä laajasti.

Äikänmaikkoja taidetaan tällä hetkellä kouluttaa hiukan yli tarpeen, mutta tilanne ei ole yhtä huono kuin historianopettajilla. Sijaisuuksien etsimisellä moni ura käynnistyy. Vaikeaa on löytää vakituinen virka isoista kaupungeista, maalla voi lykästää paremmin. Jos vakituisen viran saa kaikkien määräaikaisuuksien jälkeen, palkka on kyllä kohtuullinen. Lonkalta heittäisin, että n. 3500, joka tosin voi lopulta kokemus- ja vastuulisien myötä nousta lähelle 5000 euroa.


Näiden osoitteiden päivittymistä kannattaa seurata:

http://www.helsinki.fi/sup/kotimainenkirjallisuus/index.html

http://www.helsinki.fi/hum/opiskelijavalinnat/paavalinta/valintakokeet.htm
[lajiteltu oppiaineittain, samasta löytyy yleinen kirjallisuustiede]