Aion äänestää kokoomusta

Suomi sijoittuu ostovoimavertailussa Länsi-Euroopan hännille. Vain Tanskassa ja Portugalissa on huonompi ostovoima, kun ihmisten tulotasoa verrataan hintatasoon. Suomen pienyritysten konkurssiaalto, pysyvä pitkäaikaistyöttömyys ja suuri nuorisotyöttömyys ovat seurausta suomalaisten heikosta ostovoimasta. Kotimarkkinat eivät vedä ja teollisuus siirtää tuotantoaan halpatyövoiman maihin otettuaan ensin Suomesta kaikki mahdolliset tukiaiset - hallituksen avustuksella.

Tässä ostovoimakorjattu vuotuinen kulutus yhtä asukasta kohti sekä PIIGS-maiden kriisiluvut:

Luxemburg: 51 932 eur
Irlanti: 36 373 eur, budjettivaje 14,3 %, julkisen velan suhde BKT:sta 64,0 %
Kypros: 34 208 eur
Iso-Britannia: 31 959 eur
Kreikka: 30 975 eur, budjettivaje 13,6 %, julkisen velan suhde BKT:sta 115,1 %
Itävalta: 30 167 eur
Belgia: 30 048 eur
Hollanti: 29 368 eur
Norja: 29 106 eur
Italia: 28 782 eur, budjettivaje 5,3 %, julkisen velan suhde BKT:sta 115,8 %
Saksa: 28 501 eur
Ranska: 27 886 eur
Espanja: 26 028 eur, budjettivaje 11,2 %, Julkisen velan suhde BKT:sta 53,2 %
Ruotsi: 25 612 eur
SUOMI: 24 360 eur, miljoona köyhää, 155.000 syrjäytymisvaarassa olevaa lasta ja nuorta huono-osaisissa perheissä. Pitkä leipäjonot ja asunnottomuus. Miljoona kg EU-ruokapaketteja köyhille ensi vuonna enemmän.
Mutta ulkomaille lainataan, sijoitetaan ja lahjoitetaan...
Tanska: 24 062 eur
Slovenia: 23 896 eur
Portugali: 20 869 eur, budjettivaje 9,4 %, julkisen velan suhde BKT:sta 76,8 %

PIIGS- maat eli EU:n kriisivaltiot ovat Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka (Greek), Espanja (Spain)

PIIGS-maissa, Portugalia lukuunottamatta, on kansalaisten ostovoima parempi kuin Suomessa.... Irlantilaisten ostovoima on 36.373 € - suomalaisten 24.369 €, kreikkalaisten 30 975 € - suomalaisten
24.369 €.
Suomalaisten on entistä enemmän tingittävä omasta ostovoimastaan, jotta saadaan rahoitettua ja lainattua Suomea rikkaimpien maiden holtitonta rahankäyttöä. Ehkäpä Irlantilaisten pitäisi maksaa yhtä paljon veroa kuin suomalaisten sekä tuloveroja että yhteisöveroja.
Pitäisikö PIIGS-maiden eläkeikää korottaa samalla tavalla kuin suomalaisten. Kreikassa varhaiseläkkeet ovat yleisiä. Esim. 50-vuotiaina eläköityvät kampaajat, koska työssä käytetään vaarallisia kemikaaleja. Sama oikeus on puhallinsoittajilla, koska puhaltaminen on hengityselimille raskasta sekä televisio- ja radiojuontajat, jotka voivat saada mikrofoneista bakteereja (HS:n taloustoimittajan Tuomo Pietiläisen Näkökulma HS, 13.4.2010).

Suomalaiset eläkeyhtiöt ovat lainanneet Kreikalle noin miljardin. Saman verran on Kreikan valtion joukkovelkakirjalainoissa... ja arvot alenevat.
"Miksi suomalaisten veronmaksajien ja eläkkeensaajien rahoilla tuetaan jopa 50 vuoden eläkeikää Kreikassa? Kun Suomessa työuria pidennetän ja eläkeikiä nostetaan, niin niin samaan aikaan tuetaan kreikkalaisten lyhyitä työuria", kyselee Pietiläinen.

Uusimman eläkeiän myöhennyksen mukaan Suomessa 1980 syntyneen pitää työskennellä 25 kk pidempään, jotta elinaikakerroin ei leikkaa kuukausieläkettä (-17 %). Suomalaisten eläkeläisten ostovoima on vanhojen EU-maiden heikoimpia. Eläkkeiden leikkaukset, korkea progressiivinen verotus, tekevät suomalaisista eläkeläisistä köyhälistön. Eläkkeiden keskimääräinen kehitys ei kerro totuutta suuren eläkeläisjoukon kurjuudesta, koska Suomessa ei ole muiden EU-maiden tapaan eläkekattoa eikä eläkepalkkakattoa. Joten ylisuuret eläkkeet nostavat keskimääräisiä vertailulukuja.