ainakaan siitä voi syyttää, että hän missään vaiheessa olisi peitellyt mielipiteitään suhteissa N-liiton johtoon pohjoismaisen hyvinvointi-demokratian paremmuudesta verrattuna itäisen naapurin yhteiskuntajärjestelmään.
Sanailua Kekkosen 60-v päiviltä (lähde:Max Jakobsonin muistelmat):
Kekkonen: ”Jotkut sanovat, että eläessään rauhanomaisella tavalla suuren Neuvostoliiton naapuruudessa Suomesta tulee ennen pitkää kommunistinen maa. Minä puolestani olen vakuuttunut siitä, että vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi jää perinteellisen pohjoismaisen kansanvallan kannalle, jos Suomen kansan enemmistö niin tahtoo, niin kuin uskon.”
Hruštšev: ”Jos näin käy, Suomesta muodostuu eräänlainen ulkomuseo, johon voimme lähettää nuoria ihmisiä katsomaan, minkälaista on elämä kapitalismissa.
Sanailua Kekkosen 60-v päiviltä (lähde:Max Jakobsonin muistelmat):
Kekkonen: ”Jotkut sanovat, että eläessään rauhanomaisella tavalla suuren Neuvostoliiton naapuruudessa Suomesta tulee ennen pitkää kommunistinen maa. Minä puolestani olen vakuuttunut siitä, että vaikka koko muu Eurooppa muuttuisi kommunistiseksi, Suomi jää perinteellisen pohjoismaisen kansanvallan kannalle, jos Suomen kansan enemmistö niin tahtoo, niin kuin uskon.”
Hruštšev: ”Jos näin käy, Suomesta muodostuu eräänlainen ulkomuseo, johon voimme lähettää nuoria ihmisiä katsomaan, minkälaista on elämä kapitalismissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllähän Kekkonen oli melkoinen seppä ajatellen sitä tilaa joka silloin oli valloillaan. Kerran muistan jostain lukeneeni, että Kekkoska oli ollut neukkujen vieraana ja saanut viintä eteensä. Muut olivat siemaisseet liemen naamaansa, mutta Kekkonen oli ollut hiljaa. Täsä kummastuneena Stalin(?) kysyi, että miltä viini maistui. Koko pöytäseurue oli odottanut hiljaisuudessa Kekkosen kommenttia joka lopulta kuului näin: "Hankala sanoa, kun oli niin pieni annos.
Kekkoselle tuotiin heti uusi lasillinen viintä jonka jälleen siemaisi. Kotvasen kuluttua hän tokaisi: "Hienoa viiniä". Tiedä sitten, että onko tämä väritetty versio, mutta näin minä sen muistan tapahtuneen.
Kekkosen kommunistisesta taustasta nyt ei mielestäni voida edes puhua, sillä lahtarihan hän oli. Teloituskomppaniassa ja Pekka Peitsenäkin tunnettu vakoojien värvääjä (silloin ennen sotia). Mielipiteitä on monia ja tämä on vain minun omani, mutta sanoisin, että Kekkonen pelasi vaarallista peliä NL:n kanssa ja kenties hän onnistui voittamaankin neukkujen luottamusta. Vanha kettu Kekkonen arvatenkin tiesi, että mihin asti hän voi mennä 'ryssimättä' koko juttua.
Toisaalta olihan Kekkonen melkoinen sankari täällä, mutta hän myös oli teloituskomppaniassakin silloin 1918, valkoisissa väreissään. Kenties historia kuultaa muistot näissäkin asioissa. Kävin tuossa muutama vuosi sitten Helsingissä sijaitsevassa asunnossa jossa myös Kekkonen väsäili papereitaan. Saimmekin oikein yksityiskiertueen asunnossa ja ehdimmekin kysellä monenlaisia asioita joita ei olisi isommassa porukassa ehkä ehtinytkään tiedustella. Mielenkiintoisia yksityiskohtia löytyi mm. salaovesta verhon takana sekä luodinkestävästä lasista (jota oli vain Kekkosen edessä olevassa ikkunassa, ei sivuilla). Tästä salaovesta vielä sen verran, että se muistaakseni johti alempana olevalle rantatörmälle jossa olisi tiukan paikan tullen ollut vene odottamassa.. saattaa tietysti olla, että muistan väärinkin.
Kuulemma joskus oli eräs mies kävellyt aseen kanssa portille aikoen ampua Kekkosen, koska tämä oli vehtaillut hänen vaimokkeensa kanssa. Ainakaan muista "murhayrityksistä" opas ei osannut kertoa.
Saunan puolella hänellä oli oma vakipaikkansa josta käsin hän muita sitten jututti. Itse sauna ei ollut kovin kummoisen oloinen joten muodolliset etäisyyden pidot taisivat jäädä sikseen, ainakin löylyn puolella.
Uskaltaisin sanoa, että Kekkosen jälkeen ei Suomessa ole presidenttiä ollutkaan, mutta ovathan ajat toki muuttuneet paljon Kekkosen ajoista. Jälkeensä tulleiden synneiksi luen Koiviston hyysäämät inkeriläiset ja Ahtisaaren hulabaloot maailmalla. Halonen on jatkanut maailmanparantamista, mutta jättänyt Suomen oman onnensa nojaan. Tällaista tällä kertaa.
UKK:n päiväkirja:
21.11.60
Ennen Moskovaan lähtöä minulle kerrottiin, että teollisuuspiirit
ovat hieman huolissaan siitä, että puhuisin liian rajusti ja
temperamentikkaasti 4.9.1960 tyyliin neuvostolähetystössä
[jolloin Kekkonen korosti Suomen tulevan
jäämään ”kapitalistiseksi” pohjoismaiseksi demokratiaksi, vaikka
muut valtiot valitsisivat kommunistisen tien]. Etten menisi
liian pitkälle.