HS 21.10.2008 Toimittaja Nils-Eric Backman
Kuva: Seitsemänvuotias Amine hassutteli tiistaina viisivuotiaan Sara-siskonsa kanssa Lönnrotinkadun moskeijassa Helsingissä.
TURKU. Muslimien asettuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on edennyt ongelmista huolimatta kohtuullisen hyvin ja heidän tilanteensa on uusimman tutkimuksen mukaan parempi kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Islam on arkipäiväistynyt Suomessa.
"Merkittävä muutos on tapahtunut siinä, että muslimit eivät katsele enää niin paljon ulkopuolelta yhteiskuntaa, vaan ovat itse toiminnassa mukana", sanoo turkulainen uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutkija, Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuomas Martikainen Åbo Akademista.
Martikainen on yksi tiistaina julkistetun Islam Suomessa -kirjan toimittajista. Edellinen vastaavanlainen katsaus Muslimit Suomessa ilmestyi vuonna 1999.
Martikaisen mukaan ero vuoteen 1999 on selvä. Islam on kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä vähemmistöuskonnoista ja kasvu jatkuu edelleen. Lähes kaikilla suuremmilla paikkakunnilla on jo ainakin yksi moskeija.
Toisaalta osalla muslimeista korostuu "sydämen uskonnollisuus", eivät tiukat säännöt kuten naisten huivinkäyttö.
Muslimien uskonnolliset tarpeet otetaan entistä enemmän huomioon yhteiskunnan eri sektoreilla muun muassa koulussa, terveydenhuollossa ja puolustusvoimissa.
Pätevistä islamin opettajista on kuitenkin pula ja terveydenhuollossa ongelmia voi aiheuttaa potilaan kanssa eri sukupuolta oleva henkilökunta.
Lisäksi pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten muslimien työllisyystilanne on huono ja siksi he kuuluvat maan köyhimpään väestönosaan.
"Ongelmana on jo pitkään ollut myös omien hautausmaiden puute", Martikainen sanoo.
Kuva: Seitsemänvuotias Amine hassutteli tiistaina viisivuotiaan Sara-siskonsa kanssa Lönnrotinkadun moskeijassa Helsingissä.
TURKU. Muslimien asettuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on edennyt ongelmista huolimatta kohtuullisen hyvin ja heidän tilanteensa on uusimman tutkimuksen mukaan parempi kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Islam on arkipäiväistynyt Suomessa.
"Merkittävä muutos on tapahtunut siinä, että muslimit eivät katsele enää niin paljon ulkopuolelta yhteiskuntaa, vaan ovat itse toiminnassa mukana", sanoo turkulainen uskontotieteilijä ja maahanmuuttotutkija, Suomen Akatemian tutkijatohtori Tuomas Martikainen Åbo Akademista.
Martikainen on yksi tiistaina julkistetun Islam Suomessa -kirjan toimittajista. Edellinen vastaavanlainen katsaus Muslimit Suomessa ilmestyi vuonna 1999.
Martikaisen mukaan ero vuoteen 1999 on selvä. Islam on kasvanut yhdeksi Suomen merkittävimmistä vähemmistöuskonnoista ja kasvu jatkuu edelleen. Lähes kaikilla suuremmilla paikkakunnilla on jo ainakin yksi moskeija.
Toisaalta osalla muslimeista korostuu "sydämen uskonnollisuus", eivät tiukat säännöt kuten naisten huivinkäyttö.
Muslimien uskonnolliset tarpeet otetaan entistä enemmän huomioon yhteiskunnan eri sektoreilla muun muassa koulussa, terveydenhuollossa ja puolustusvoimissa.
Pätevistä islamin opettajista on kuitenkin pula ja terveydenhuollossa ongelmia voi aiheuttaa potilaan kanssa eri sukupuolta oleva henkilökunta.
Lisäksi pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten muslimien työllisyystilanne on huono ja siksi he kuuluvat maan köyhimpään väestönosaan.
"Ongelmana on jo pitkään ollut myös omien hautausmaiden puute", Martikainen sanoo.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Islam Suomessa -kirjassa on selvitetty myös somalien asumisongelmia pääkaupunkiseudulla. Tutkimusten mukaan noin 60 prosenttia somaleista asuu vähintään viiden hengen kotitalouksissa ja lähes kolmannekseen perheistä kuuluu vähintään seitsemän jäsentä.
Suomalaisia kerrostaloasuntoja ei silti yleensä ole suunniteltu suurperheiden tarpeisiin.
Näin 12-henkisen somaliperheen asuminen neljän huoneen ja keittiön asunnossa aiheuttaa pakostakin ongelmia. Varsinkin, kun seitsemän vuotta täyttäneiden tyttöjen ja poikien ei toivota nukkuvan samassa huoneessa.
HS